Saksala on viihtyisä ja sopivan kokoinen lähiö

ETELÄ-LAHDEN OMAKOTI- JA ASUKASYHDISTYKSET ESITTÄYTYVÄT

Etelä-Lahdessa toimii tällä hetkellä kymmenen omakoti- ja asukasyhdistystä. Monet näistä yhdistyksistä on perustettu jo useita kymmeniä vuosia sitten. Ne ovat olleet omien alueidensa tärkeitä puolestapuhujia sekä yhteisöllisyyden että asuinalueen identiteetin kehittäjiä. Omalähiö on tehnyt vahvaa yhteistyötä näiden yhdistysten kanssa jo 40 vuotta. Tässä juttusarjassa otamme selvää siitä, mitä näille yhdistyksille kuuluu juuri nyt ja mikä on omakotiyhdistysten rooli tämän päivän yhteiskunnassa, jossa sosiaalinen kanssakäyminen uhkaa muuttua digitaliseksi some-höpinäksi.

Saksala Seuran puheenjohtaja Vuokko Kautto on asunut Saksalassa vuodesta 1975 lähtien. Hänen mielestään oma kaupunginosa on eloisa ja vihreä ihmiskokoinen paikka. Luonnonhelmaan voi Saksalasta lähteä helposti, koska metsä reunustaa sen etelä- ja itäpuolta.

1.Miten Saksala Seuran toiminta on muuttunut vuosien varrella?
– Kaikkina näinä vuosina meillä on ollut aktiivista toimintaa. Sukupolvien vaihtuessa toiminta on muuttunut ja hioutunut kulloisenkin ajan ja tarpeen mukaan. Kun muistelen 30-40 vuoden takaista aikaa, niin meillä oli monenlaista vaikuttamistoimintaa. Keräsimme esimerkiksi allekirjoituksia ovelta ovelle, jotta saimme uimahallin ja koulun tänne. Myöhemminkin on toki tuon tyyppistä toimintaa ollut tilanteen mukaan. Meillä oli myös erittäin aktiivista toimintaa lapsille, kuten erilaisia hiihto- ja juoksukilpailuja. Syystapahtuma on järjestetty kaikkina vuosina, mutta sekin on vuosien varrella muuttunut. Alkuvuosina saatettiin Poppelikadun kentällä jopa tanssia haitarimusiikin säestyksellä.

2. Millaista Saksala Seuran toiminta on tällä hetkellä?
– Taidemuseolla järjestetyssä tilaisuudessa kävimme kertomassa Saksalan ja asukasyhdistyksemme historiasta syksyllä. Saksala-Seuran edustajina olimme myös vaihtoehtoisessa itsenäisyyspäiväjuhlassa talkoolaisina. Muutaman kerran on osallistuttu Esteetön Kesämäsä -tapahtumaankin Lahden satamassa. Uutta on viime vuosina ollut kesäkauden viikoittaiset mölkkypelit. Siihen ovat osallistuneet kaikenikäiset saksalalaiset. Aktiivisimpia pelaajia ovat olleet seniori-ikäiset naiset. Syystapahtuman yhteydessä on järjestetty myös turnaus Liipolan lähiöseuran kanssa. Kiertopalkinto on tällä hetkellä Saksalassa. Eli seuran ydintoiminta on vanhaa tuttua, mutta joustavasti toiminta kehittyy asukkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaan. Yhteisenä tavoitteena on edelleenkin alueen viihtyisyys kaikille asukkaille. Olemme valppaana alueen asioiden kanssa isommissa ja pienemmissä kysymyksissä.

3. Kuinka paljon teillä on jäseniä?
– Tällä hetkellä jäsenmäärä on hieman alle 50 henkilöä.

4. Miksi Saksala Seuran jäseneksi kannattaa liittyä?
– Asukasyhdistyksemme toimii tarvittaessa alueen edunvalvojana. Yhdessä voimme järjestää eri ikäisille asukkaille mielekästä ja monipuolista toimintaa. Samalla on oiva mahdollisuus tutustua alueella asuviin muihin ihmisiin.

5. Huolettaako Saksala Seuran jäseniä tällä hetkellä mikään erityinen asia?
– Ainakin valtatie 12 rakennustyö alkaa näkyä myös lenkkipoluillamme. Siellä on ollut syyspuolella kosteus- ja liukkausongelmia, mutta siihen saatiin pientä korjausta. Harmittaa oikeastaan enemmänkin, että ajan mittaan meiltä katkeaa hyvät lenkkipolut ja hiihtoladut tuon tiehankkeen vuoksi.  Samoin iso osa vadelmapensaista katoaa polkujen varrelta. Mäkiseen kaupunginosaamme on toivottu myös vuosien ajan penkkejä esimerkiksi uimahallille johtavan kevyenliikenteen väylän varteen Pyökkipolulle.

6. Millainen asuinalue Saksala on?
– Saksala on viihtyisä ja sopivan kokoinen lähiö ja myös melko rauhallinen. Uimahalli ja lenkkipolut ovat viihtyisyystekijöitä. Samoin meillä on useampia leikkikenttiä ja melko paljon päiväkotipaikkoja. Saksalassa on myös grillikioski, kauppa, krouvi ja ruokaravintola. Paikallisbussi kulkee riittävän usein. Matka keskustaan ei ole kovin pitkä pyörällä eikä jalkaisinkaan. Yhdessä voimme kehittää tästä entistä paremman alueen.

7. Onko asuinalueella tapahtunut joko sukupolvenvaihdos ja miten se näkyy?
– Osittain on. Lapsiperheitä on muuttanut asumaan Saksalaan. Samoin muita nuorempia ihmisiä on muuttanut joukkoomme. Se alkaa näkyä myös asukasyhdistyksemme toiminnassa.

8. Missä Saksala Seura yleensä kokoontuu?
– Pienemmät kokoukset pidetään Poppelikadulla sijaitsevassa kerhohuoneessa. Vuosikokoukseen ja vastaaviin on käytetty Saarnikadulla sijaitsevaa, suurempaa kerhohuonetta. Osa tapahtumista on ulkona. Tarvittaessa on vuokrattu Kerinkallion päiväkodin juhlasalia tapahtumiamme varten.

9. Mitä haluaisitte parantaa saksalalaisten palveluissa?
– Se lenkkipolku haluttaisiin tietenkin säilyttää. Pienten lasten koulua ei olisi haluttu menettää. Julkinen liikenne myös poikittain (Saksala-Posti-Liipola-Eteläinen lähiklinikka-Hennala) olisi hyödyllinen. Ja niitä penkkejä tarvitaan yhä!

10. Koska Teillä on kevätkokous?
– Alustavan suunnitelman mukaan 25.3.18

Idyllisen kauniissa Saksalassa on mukava asua

Saksala Seura on perustettu vuonna 1973. Sen teatterivastaava Merike Nordström on viihtynyt Saksalassa vuoden pidempään. Hän on myös yksi Saksala Seuran perustajajäsenistä. Ensimmäinen puheenjohtaja oli Pentti Heikkurinen. Sen jälkeen yhdistystä johti Taimi Haapanen ja Vuokko Kautto on toiminut sen puheenjohtaja vuodesta 2001 lähtien.
– Saksala on idyllinen ja kaunis asuinalue. Täällä on lasten turvallista kasvaa. Pihat ovat hoidettuja ja lapsille löytyy joka pihasta leikkitelineet.

Nordström on kasvattanut kaksi omaa lastaan Saksalassa ja tällä hetkellä mummolassa vierailee seitsemän lastenlasta.
– Meitä vanhoja alkuasukkaitakin on vielä jonkun verran täällä, mutta on ollut ilo huomata, että toisen tai jopa kolmannen polven saksalaiset palaavat tänne asumaan.

Teatterivastaava Nordström on myös aktiivinen hiihtäjä ja hän on hieman pettynyt, koska kehätien työmaa vie hänen hiihtoladut ainakin kolmeksi seuraavaksi talveksi telakalle.
– Kuvitelkaa, että meidän asuinalueelta pääsee vielä metsään hiihtämään, vaikka asumme kahden kilometrin päässä kaupungin keskustasta.

Rakentajat ovat kuitenkin luvanneet rakentaa uuden reitin Pippon alueelle.
– Siitä asiasta olen todella iloinen.

Saksalalaisten teatterivastaava vie porukan vielä tämän kevään aikana Kouvolan teatteriin katsomaan Ruokarouvan tytär -musikaalia.
– Matkalle on lähdössä ainakin 30 ihmistä. Bussissa olisi vielä tilaa suuremmallekin ryhmälle.

Petri Görman

Kuva: Vuokko Kautto ja Merike Nordström

Patoseudun talvirieha houkutteli porukkaa pulkkamäkeen

Patoseudun omakotiyhdistys, Patoseudun toimintakeskus ja Launeen seurakunta järjestivät viime sunnuntaina alueen lapsille hyvän mielen talvitapahtuman, jossa oli mahdollisuus laskea pulkkamäkeä, ratsastaa hevosella ja paistaa makkaraa.

Suomi -Ruotsi -jääkiekko-ottelusta huolimatta tapahtuma keräsi normaalimäärän patoseutulaisia nauttimaan aurinkoisesta talvisäästä.
–  Täällä on loistavat pulkkamäet lapsille. Toisesta saa kunnon vauhdit ja pohjoispuolen rinne soveltuu perheen pienemmille, talvitapahtuman puuhamies Tuomo Torkkel kertoo.

Seurakunta tarjoaa perinteiseen tapaan makkarat ja vaahtokarkit.
–  Omakotiyhdistyksen väki toi taas kahdella pulkalla kaikki mahdolliset tavarat.

Paikalla oli mahdollisuus antaa myös vapaaehtoinen kannatusmaksu tämän vuoden Yhteisvatuukeräykseen
–  Onneksi tänne on kasvanut jo suojaisa puusto ja sen vuoksi täällä on mukava viettää yhdessä muiden patoseutulaisten kanssa aikaa.

Torkkel muistelee, että muutamana viime talvena leudot säät ovat aiheuttaneet järjestäjille harmia.
–  Muutaman kerran pulkkamäki on ollut ilman lunta helmikuussa ja silloin tapahtuma on siirretty toimintakeskuksen pihaan. Olen iloinen siitä, että tämä on kunnon talvi ja tämä tapahtuma sai sen vuoksi arvoisensa puitteet luonnonhelmassa etelä-Lahdessa.

Petri Görman

Kuva: Makkaranpaiston yhteydessä oli mukava lämmitellä kohmeisia varpaita nuotion lämmössä.

Päivi Granlund: Laune on vehreä kaupunginosa lähellä keskustaa

ETELÄ-LAHDEN OMAKOTI- JA ASUKASYHDISTYKSET ESITTÄYTYVÄT

Etelä-Lahdessa toimii tällä hetkellä kymmenen omakoti- ja asukasyhdistystä. Monet näistä yhdistyksistä on perustettu jo useita kymmeniä vuosia sitten. Ne ovat olleet omien alueidensa tärkeitä puolestapuhujia sekä yhteisöllisyyden että asuinalueen identiteetin kehittäjiä. Omalähiö on tehnyt vahvaa yhteistyötä näiden yhdistysten kanssa jo 40 vuotta. Tässä juttusarjassa otamme selvää siitä, mitä näille yhdistyksille kuuluu juuri nyt ja mikä on omakotiyhdistysten rooli tämän päivän yhteiskunnassa, jossa sosiaalinen kanssakäyminen uhkaa muuttua digitaliseksi some-höpinäksi.

Launeen omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Granlund viihtyy Launeella. Hän on viettänyt siellä myös lapsuutensa ja nuoruutensa. Puheenjohtajan mielestä Laune on paras paikka lapsiperheille Lahdessa, koska kaikki palvelut ovat lähellä ja esimerkiksi lasten on turvallista leikkiä ja liikkua siellä.

1.  Miten omakotiyhdistyksenne toiminta on muuttunut vuosien varrella?
– Toiminnan painopisteenä on säilynyt asukaslähtöisyys. Teemme tiiviisti yhteistyötä kirjaston ja alueen yhdistysten kanssa.

2.  Millaista Launeen omakotiyhdistyksen toiminta on tällä hetkellä?
– Omakotiyhdistys järjestää yhteistyössä Launeen kirjaston kanssa jo perinteeksi muodostuneet Kevätkarnevaalit toukokuussa ja Pikkujoulut joulukuussa. Ohjelmassa on myös retkiä sekä matkoja eri kohteisiin ihmisten kiinnostuksen mukaan. Kuluvan vuoden suunnitelmissa on järjestää retki Ähtäriin Pandoja katsomaan. Järjestämme myös yleisö-ja keskustelutilaisuuksia alueen asukkaille ajankohtaisista asioista.

3. Kuinka paljon Teillä on jäseniä?
– Tällä hetkellä yhdistyksessämme on jäseninä yli 100 launeelaista perhettä.

4. Miksi omakotiyhdistyksen jäseneksi kannattaa liittyä?
– Omakotiyhdistys järjestää tapahtumia ja virkistystoimintaa alueen asukkaille ja tarvittaessa toimii viestin viejänä kaupungin suuntaan launeelaisia askarruttavissa tilanteissa. Omakotiyhdistys pyrkii vaikuttamaan myös asukasviihtyvyyteen alueella.

5. Huolettaako Launeen omakotiyhdistyksen jäseniä tällä hetkellä mikään erityinen asia?
– Kirjaston tilanne on tällä hetkellä eniten mietteitä herättänyt kysymys ja huoli siitä jatkuuko kirjaston toiminta entisellään nykyisissä tiloissa. Tänne on perustettu Launeen kirjaston puolesta toimikunta, jossa on myös omakotiyhdistykseltä edustaja. Salinkallion koulun tuleva käyttötarkoitus on herättänyt keskustelua. Myös Nurmikadun sekä Patomäentien risteyksen liikenneturvallisuus puhuttaa.

6. Millainen asuinalue Laune on?
– Laune on viihtyisä, vehreä puutarha -kaupunginosa lähellä keskustaa. Täältä on kävelymatka Launeen marketalueelle sekä matkakeskukseen. Helsinkiin vievälle moottoritielle pääsee muutamassa minuutissa omalla autolla. Alueella on mainiot ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet sekä luonto on aina lähellä.

7. Onko asuinalueella tapahtunut joko sukupolvenvaihdos ja miten se näkyy?
– Launeella on monipuolinen ikäjakauma nuorista lapsiperheistä ikäihmisiin. Alueelle muuttavat uudet asukkaat ovat etupäässä lapsiperheitä.

8. Missä omakotiyhdistys yleensä kokoontuu?
– Kokouspaikka vaihtelee. Sovimme siitä aina etukäteen. Yleensä olemme kokoontuneet Launeen kirjastolla tai Prisman kahviossa.

9. Mitä haluaisitte parantaa launeelaisten palveluissa?
– Launeella on monipuoliset ja helposti saavutettavat palvelut, toivomme niiden säilyvän jatkossakin.

10. Koska Teillä on kevätkokous?
– Kevätkokous pidetään huhti-toukokuun aikana. Tarkka päivämäärä vahvistetaan myöhemmin. Kokouksesta ilmoitetaan Omalähiö -lehdessä ja yhdistyksen Facebook -sivuilla. Toivotamme omakotiyhdistyksen toiminnasta kiinnostuneet Launeelaiset lämpimästi tervetulleiksi mukaan toimintaamme.


Kaikkialle on lyhyt matka Launeelta

Minna Aarnikoivu on asunut Nurmukadulla jo 30 vuotta.
– Täällä on luonto ja kaikki palvelut lähellä. Kaikki elämän perusasiat ovat launeelaisilla helposti saavutettavissa.
Aarnikoivun mielestä erityisesti lapsiperheelle Laune on ihanteellinen kaupunginosa.
– Lasten kanssa voi lähteä kaupaan ilman autoa ja hoitaa esimerkiksi samalla heidän päivittäisen ulkoilutarpeen.

Varapuheenjohtaja on iloinen myös siitä, että kaupunginosassa on paljon puistoja esimerkiksi Korsitiellä sekä tietenkin perhepuisto hieman etäämällä.
– Minulle on myös iso asia, että kirjasto on turvallisen pyöräilymatkan päässä, jonne lasten on myös helppo mennä.

Salinkallion koulun kohtalo puhuttaa launeelaisia paljon.
– Etelä-Lahteen muuttaa paljon ihmisiä ja siksi kahdelle isommalle koululle olisi täällää varmasti tilaa. Koulut ovat myös hyviä treenipaikkoja alueen lapsille. Patomäen kenttien kohtalo myös hieman harmittaa, mutta onneksi ne ovat poissa käytöstä vain kaksi vuotta.

Kehätien rakentaminen Launeen omakotialueen läpi on puhuttanut ihmisiä pitkään.
– Kyllä tuo rakentamismelu häiritsee päiväsaikaan. ei kuitenkaan niin paljon, että harkitsisi kaupunginosasta poismuuttoa.

Petri Görman

Kuva: Launeen omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Granlund sekä varapuheenjohtaja Minna Aarnikoivu ovat sitä mieltä, että Launeella on mukava asua. – erityisesti lapsiperheille tätä kaupunginosaa voi suositella lämpimästi.

Elokolo on matalan kynnyksen kohtaamispaikka

–  Olen iloinen siitä, että kaksi kuukautta kestänyt saneerausprojekti on nyt maalissa. Uskon, että Elokolon Lahden yksikkö Vuorikadulla on esimerkkikohde muille kahdeksalle toimipisteelle, EHYT Ry:n Aikuiset -osaston päällikkö Antti Hytti kertoo.

Elokolo on matalan kynnyksen päihteetön kohtaamispaikka tavallisille lahtelaisille ihmisille.
–  Samoissa tiloissa avautuu myös EHYTin uusi aluetoimisto, josta aluetyömme tekee paikallista yhteistyötä ja tukee ehkäisevän päihdetyön ammattilaisten toimintaedellytyksiä ja osaamista Etelä-Suomen maakunnissa.

Hytin mukaan Elokolon on löytänyt oman paikkansa Lahdessa.
– Ennen remonttia meillä oli useasti tilanteita, että toimintapisteessämme kävi todella paljon väkeä ja siksi päädyimme saneeraaman hieman lisätilaa. Nyt seinät ovat täälläkin leveämmällä.

Vuorikadulla on ollut pitkän aktiivista pienryhmätoimintaa.
– Nyt, kun meillä on omat ryhmätilat, niin voimme antaa tiloja yhdistysten käyttöön myös päiväsaikaan. Esimerkiksi AA -ryhmät joutuivat kokoontumaan aiemmin iltaisin, koska päivätoimintamme käytössä olivat kaikki tilat

Tule sellaisena kuin olet

– Meillä on nyt paremmat mahdollisuudet palvella lahtelaisia ja muita päijäthämäläisiä ryhmiä joilta puuttuvat omat toimitilat. Tämä on kansalaisten kohtaamispaikka ja Elokolon toimintaperi-aatteiden mukaan yksikön tulee olla siellä, missä ihmiset liikkuvat.

Elokolo tarjoaa hyvän yhteisön, jonne on helppo tulla omana itsenään.
–  Täällä on hyvä yhteisö, josta taatusti löytää keskustelukumppanin. Sen lisäksi Elokolossa on mahdollista lukea lehtiä ja käyttää tietokonetta.

Hytti muistuttaa, että tarvittaessa Elokolon henkilökunta tarjoaa palveluohjausta eteenpäin julkisiin palveluihin, jos kävijä haluaa ja voisi hyötyä siitä.
– Pääpointti on kuitenkin toisten ihmisten kohtaaminen. Keskustelu toisen kanssakulkijan kanssa helpottaa monesti esimerkiksi yksinäisen ihmisen arkea.

Elokolo oli kaksi kuukautta väistötiloissa Patoseudun toimintakeskuksessa.
– Nyt olemme taas siellä, missä ihmiset liikkuvat. Moni vakituinen asiakas ei lähtenyt Patömäkeen saneerausprojektin aikana. Se oli liian pitkän matkan päässä.
– Tätä projektia on ollut mukava seurata. Tilat mahdollistavat uudenlaista toimintaa ja voi olla, että Lahden Elokolo tulee olemaan esimerkkinä muille toimipisteillemme.

Petri Görman

Kuva: EHYTin aluetyöntekijä Jukka Suomilammi sekä osastopäällikkö Antti Hytti myhäilevät tyytyväisenä Elokolon uudistetun Vuorikadulla sijaitsevan toimipisteen avajaisissa.

Tapio Irri: Patoseutu on lintukoto keskellä kaikkea

ETELÄ-LAHDEN OMAKOTI- JA ASUKASYHDISTYKSET ESITTÄYTYVÄT

Etelä-Lahdessa toimii tällä hetkellä kymmenen omakoti- ja asukasyhdistystä. Monet näistä yhdistyksistä on perustettu jo useita kymmeniä vuosia sitten. Ne ovat olleet omien alueidensa tärkeitä puolestapuhujia sekä yhteisöllisyyden että asuinalueen identiteetin kehittäjiä. Omalähiö on tehnyt vahvaa yhteistyötä näiden yhdistysten kanssa jo 40 vuotta. Tässä juttusarjassa otamme selvää siitä, mitä näille yhdistyksille kuuluu juuri nyt ja mikä on omakotiyhdistysten rooli tämän päivän yhteiskunnassa, jossa sosiaalinen kanssakäyminen uhkaa muuttua digitaliseksi some-höpinäksi.

Patoseudun omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Tapio Irri  (kuvassa vas.) on rakentanut ensimmäisen omakotitalon Lokinkadulle vuonna 1973. Siitä lähtien mies on viihtynyt asuinalueella, eikä ole koskaan suunnitellut muuttoa pois sieltä. Viimeiset 10 vuotta mies on ollut yhdistyksen puheenjohtaja.

1. Millä tavalla omakotiyhdistyksen toiminta on muuttunut sen alkuajoista lähtien?
– Järjestimme joka talvi hiihtokilpailuaja asuinalueen lapsille ja niihin osallistui melkein kaikki alueen lapset. Emme ole enää tällä vuosikymmenellä järjestäneet tätä tapahtumaa, koska osallistujia ei ole. Silloin 1970 –luvulla omakotiyhdistyksen pikkujoulut ja muut kulttuuririennot kokosivat ihmiset yhteen. Nyt emme saa edes yhtä linja-autollista ihmisiä mukaan, kun moniin rientoihin lähdettiin 40 vuotta sitten useilla linja-autoilla.

2. Millaista toimintaa omakotiyhdistys järjestää tällä hetkellä?
– Keskiviikkoisin Patoseudun toimintakeskuksella on tuolijoogaa ja perjantaisin tunnin jokaisella on mahdollisuus lähteä ohjatulle sauvakävelylle. Kahden viikon päästä meillä on talvitapahtuma alueen lapsille. Keväällä järjestämme aina siivoustalkoot.

3. Mitä muuta ohjelmaa on odotettavissa tänä vuonna?
– Omakotiyhdistys täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Juhlimme tätä asiaa syksyllä.

4. Kuinka paljon Teillä on jäseniä?
– Tällä hetkellä yhdistyksessämme on 200 jäsentä. Olemme Lahden alueen suurin omakotiyhdistys. Kevätkokouksessa haluamme antaa myös uusille jäsenille yhden vaikutuskanavan lisää. Luottamusasemiin on helppo päästä.

5. Miksi jäseneksi kannattaa liittyä?
– Tällaisen organisaation tulee olla olemassa, jos ongelmia kohdistuu asuinalueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Aina silloin tulee olla iskussa ja jonkun tulee olla puhemies kaupungin suuntaan.

6. Huolettaako Patomäen asukkaita tällä hetkellä mikään asia?
– Vastustimme kehätietä loppuun saakka, mutta nyt se on rakenteilla. Olisimme halunneet Renkomäen linjauksen, koska se oli halvempi. Alueen kaikki katuremontitkin valmistuivat viime kesänä, joten lintukodossamme on kaikki varsin hyvin. Ehkä muutama postilaatikko on väärässä paikassa katuremontin jäljiltä, mutta siinä ovat suurimmat huolemme.

7. Millainen asuinalue Patoseutu on?
– Tämä on rauhallinen asuinalue lähellä moottoritietä ja kaikkia Launeen marketkeskittymiä. Täällä saat asua rauhassa ilman, että naapurit tai liikenteen melu häiritsee.

8. Onko alueella tapahtunut jo sukupolvenvaihdos?
– Moni täällä lapsuutensa viettänyt aikuinen on palannut takaisin. Täältä on helppo liikkua Helsingin suuntaan tai muualle Päijät-Hämeeseen.

9. Missä yhdistys kokoontuu?
– Patoseudun toimintakeskus on meidän yhteinen kokouspaikka, jossa on myös mahdollisuus järjestää muutakin toimintaa.

10. Mitä haluaisit parantaa patoseutulaisten palveluissa?
– Toivottavasti bussilinjojen reittejä hieman tarkastellaan. Olisi mukavaa, jos vanhempi väki myös pääsisi esimerkiksi Citymarketiin ja Prismaan bussilla.


Tuomo Torkkel: Kiinteistöverot herättivät edellisen kerran yhteisöä

Tuomo Torkkel (kuvassa oik.) on ollut tämän vuosikymmenen Patoseudun omakotiyhdistyksen hallituksessa mukana. Torkkel muutti perheineen asuinalueelle vuonna 1980.
– Patomäen puolella on paljon eläkeläisiä, mutta Vartiolaaksossa asuu nuorempaa väestöä.

Viimeksi patoseutulaisia yhdisti kiinteistöveron nostouhkaus muutama vuosi sitten.
– Onneksi meidän verorasitus kasvoi vain hieman. Onnistuimme siis vaikuttamaan päättäjät ja peruivat veronkorotukset.

Torkkel muistaa, kuinka Patoseudulla järjestettiin aikoinaan hiihtokilpailuja ja siellä oli myös liikuntapaikkoja urheilua varten.
– Onneksi meillä on vielä tuo pururata, jossa tulee itsekin liikuttua. Hiihtokilpailut ja liikuntapaikat ovat jo historiaa valitettavasti

Yksi toive Torkkelilla on kehätien rakentajille.
– Toivottavasti latuyhteydet Liipolaan ja Renkomäkeen säilyvät rakennusvaiheen jälkeen. Niin ja uimahalli olisi myös mukava saada Launeelle jo seuraavalla vuosikymmenellä.

Petri Görman

Liipolan tunnelin louhintatyöt alkavat kesällä

– Tällä hetkellä kehätien suunnitteluun liittyviä laskuja on maksettu alle 10 prosenttia hankkeen kokonaissummasta, mutta urakkasopimuksia on tehty jo 100 miljoonalla eurolla, projektijohtaja Janne Wikström kertoo.

Etelälahtelaisille järjestettiin tämän vuoden ensimmäinen infotilaisuus kehätiestä Liipolan monitoimitalo Onnissa keskiviikkona.
– Uudenmaankadun projekti on jo puolivälissä ja se avautunee vielä loppuvuodesta liikenteelle nelikaistaisena.

Launeen eritasoliittymän paalutustyöt on projektijohtajan mukaan tehty.
– Joudumme tekemään vielä muutamissa kohdissa paalutuksia, mutta ne ovat pieniä verrattuna tuohon eritasoliittymän työstä aiheutuneeseen meluun.

Tunnelin rakentamisella tiukka aikataulu

– Kehätielle rakennetaan kaksi tunnelia. Patomäen betonitunneli ja Liipolan betonikalliotunneli ovat vielä suunnitteluvaiheessa, mutta louhintatyöt alkavat siellä kesäkuussa.

Louhintatyötä ei tehdä tämän projektin aikana yöaikaan.
– Kevään aikana selvitellään myös se, mihin maamassoja ajetaan niin, että ympäristö kehätien läheisyydessä ei haavoitu.

Projektijohtaja Wikström kertoi, että Nikulan eritasoliittymä on saatu mukaan sen vuoksi, että hankkeesta löydettiin säästökohteita.
– Liipolan tunnelin itäpuolella olisimme joutuneet rakentamaan tunnelia paalujen päälle viimeiset 25 metriä. Löysimme siihen kuitenkin kustannustehokkaamman ratkaisun ja säästimme sen vuoksi rahaa. Siksi Nikulan liittymä oli mahdollista ottaa projektiin mukaan.
– Nikulan eritasoliittymä on perusteltua rakentaa myös sen vuoksi, koska Hennalaan rakennetaan uusi asuntoalue ensi vuosikymmenen aikana.

Katselmuksia kerrostaloihin

– Louhintaa ja tärinää seurataan tarkasti koko projektin. Sen vuoksi olemme tehneet jo katselmuksia Liipolan kerrostaloihin. Seuraamme mittausten avulla, miten louhinta ja räjäytykset vaikuttavat kerrostalojen kuntoon. Tutkimustunneleiden avulla arvioimme kallioperän laatua louhinta-alueella ja tämä työ valmistuu kesäkuun alkuun mennessä kertoo projektipäällikkö Janne Tikkamäki VALTARIsta.

Liipolan alla kulkeva tunneli valmistunee jo vuonna 2020, mutta kaikkien teknisten järjestelmien testaaminen vie paljon aikaa varsinaisen louhistyön jälkeen.
– Kaiken louhintamateriaalin käytämme tämän hankkeen tiepohjiin.

Petri Görman

Kuvateksti:
Tilaisuuden aluksi Liikenneviraston projektijohtaja Janne Wikström esitteli koko hankekokonaisuutta ja projektipäällikkö Janne Tikkamäki VALTARIsta kertoi kehätien Lahdenpään kuulumiset.

Taidepäiväkoti Satakielen johtaja Katja Ståhl: Palvelusetelimalli ei toimi tällä sääntökirjalla

Lahden kaupungin sivistyslautakunta käsitteli tiistaina varhaiskasvatuksen palvelusetelimallia. Virkamiesten päätösehdotus oli ehtinyt viikon aikana saamaan runsaasti kritiikkiä Lahdessa toimivilta yksityisiltä päiväkodeilta sekä myös Päijät-Hämeen yrittäjiltä. Tästä huolimatta sivistyslautakunta tiukensi vielä tiistain kokouksessaan yksityiskohtia, jonka vuoksi suurin osa lahtelaisista pienistä yksityisistä päiväkodeista ei ole lähdössä mukaan uuteen maksujärjestelmään. Myös yksityiset perhepäivähoitajat kärsivät uudistuksen vuoksi.

– Realistisesti todettuna palvelusetelipäätös tarkoittaa sitä, että pienemmällä rahalla tulisi tehdä enemmän työtä, yrittäjä ja päiväkodinjohtaja Katja Ståhl kertoo.

Taidepäiväkoti Satakieli on toiminut Launeella jo 11 vuotta ja siellä järjestetään 42 lapselle päivähoitopalveluja.
– Yhden päivähoitopaikan hinta päiväkodissamme on tällä hetkellä keskimäärin 900 euroa. Palvelusetelin myötä saisimme vain 825 euroa tulovirtaa kuukaudessa yhtä lasta kohden. Tuo 75 euron lovi on vuositasolla aika paljon rahaa.

Varsinkin lahtelaisilla päättäjillä on Ståhlin mielestä ihmeellinen harhaluulo siitä, että yksityinen päivähoito olisi hyvää bisnestä.
– Ei meillä ole koskaan ollut niin sanottua löysää rahaa. Kaikki ylimääräinen tulovirta käytetään aina toiminnan kehittämiseen.

Yksikkökohtainen lisämaksu

Kouvolassa varhaiskasvatuksen palvelusetelijärjestelmä on asiakaslähtöinen sekä yrittäjäystävällinen. Siinä annettiin yrittäjille mahdollisuus olla persoonallisia päiväkoteja, eikä ehtoja oltu rajattu tiukasti sääntökirjassa. Lahdessa tehty päätös aivan päinvastainen. Yrittäjä Ståhl kertoo, että Kouvolassa yksityiset päiväkodit saavat myös periä lisähinnan siitä toiminnasta, johon he ovat erikoistuneet.
– Tämä Lahden malli on ehdoton ja joustamaton. Olen laskenut, että se tulee kaupungille paljon kalliimmaksi pitkässä juoksussa.

Kokenut yrittäjä muistuttaa, että lahtelaiset päättäjät ovat kirjauttaneet strategiaan, että kaupunki on Suomen yrittäjäystävällisin paikkakunta jo ensi vuosikymmenellä.
– Ei tuollaista slogania voi käyttää, jos päätökset ovat tällaisia. Tämä päätös viestii, että pienyrittäjiä ja varsinkaan naisia ei Lahdessa kuunnella päätöksenteossa.

Lahdessa on yksityisiä perhepäivähoitajia enemmän kuin kunnallisia. Myös he jäävät palveluseteliratkaisun ulkopuolelle.
– Tällä ratkaisulla ajettiin myös heidän yli. Perhepäivähoitajilla ei ole mahdollisuutta ostaa esimerkiksi varahoitoa heinäkuulle. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että perhepäivähoitaja maksaisi oman heinäkuun palkkansa varahoitoa tarjoaville päiväkodeille.

Epäoikeudenmukainen kohtelu hämmentää

Suurilla ketjupäiväkodeilla on mahdollisuus kilpailla hoitomaksuilla, mutta pienille yrityksille pienetkin muutokset alaspäin ovat monesti ylitsepääsemättömiä. Ståhlin mukaan palveluseteliratkaisulla luodaan myös yksityiselle puolelle kahdet markkinat, joilla suuret jyräävät pienet.
– Se tuskin oli tämän uudistuksen tarkoitus. Valtakunnallisilla päiväkotiketjuilla on mahdollisuus sopeuttaa toimintansa uuteen tilanteeseen.

Taidepäiväkoti Satakielen hoitomaksut ovat olleet aina kaupungin päiväkoteja suuremmat, koska siellä on tarjottu erikoistunutta varhaiskasvatuspalvelua.
– Alusta lähtien minulle oli selvää, että emme tarjoa perushoitoa, vaan löydämme erikoistumalla oman paikkamme tässä kaupungissa.

Sivistyslautakunnan vasemmistopuolueiden edustajat ovat pitäneet ääntä nollamaksuluokasta.
– Jos saisimme periä sen 50 euron lisämaksun ja palvelusetelin katto olisi esimerkiksi 900 euroa, niin pienimmän tuloluokan ihmiset maksaisivat vain 50 euroa hoitomaksuja meille kuukaudessa.

Petri Görman

Kuvassa:
Taidepäiväkoti Satakielen johtaja Katja Ståhl kertoo, että he eivät ole mukana uudessa palvelusetelijärjestelmässä. – Tuntuu siltä, että sivistyslautakunnassa kaikki eivät ymmärtäneet, kuinka laaja-alaiset vaikutukset tehdyllä päätöksellä toimialaan on. Toivon hartaasti, että sivistyslautakunnan huonon päätöksen johdosta otto-oikeutta käytetään ja asiaa pohditaan vielä uudelleen.

AJANKOHTAISTA -arkisto

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011