Anttilanmäki-näytelmä kertoo maisteri Saksalasta

Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistyksen onnistuneen Anttilanmäki elää. Eläköön Anttilanmäki! -historiahankkeen yhteydessä nousi esiin ajatus näytelmän tekemisestä Anttilanmäellä vaikuttaneista henkilöistä ja tapahtumista. Asia on sittemmin saanut tuulta purjeisiin ja näytelmä toteutetaan asukkaiden talkoovoimin kyläteatterina. Käsikirjoittajaksi ja ohjaajaksi on sitoutunut Timo Taulo (kuvassa).

Historiikin sisältämät kertomukset henkilöineen ovat sen verran sisältörikkaita ja laajoja aina lemmikkikarhusta Jepulis Penjamin seikkailuihin, että niistä riittää varmasti näytelmiä useammalle tulevalle vuodelle. Tulevan käsikirjoituksen näytelmän ajankohta sijoittuu Lahden kultaiselle kasvukaudelle 1950-60 -luvuille keskittyen alueella vaikuttaneeseen maanviljelijä, herrastuomari Martti ”Maisteri” Saksalan persoonaan ja elämäntarinaan. Kyseinen Saksalan Maisterina tunnettu hahmo oli Saksalan tilan isäntä, joka kuollessaan jätti aikanaan suurimman, yli 10 000 000 markan perinnön valtiolle, josta silloin myös kohistiin valtakunnallisesti lehdistössä. Se miten Saksalan Maisteri itse aikanaan rahojaan käytti ja rikkauksiensa keskellä eli saattaa sisältää hyvin kiinnostavia kertomuksia ja näkökulmia niin historiaan kuin myös omaan aikaamme.

Kyläteatterin on tarkoitus kokoontua ja toteuttaa projekti yhteisöllisessä hengessä, niin että sekä perheen pienimmät että vanhimmat pysyvät tahdissa mukana ja kaikilla on hyvä mieli. Näin on myös mukava samalla tutustua oman kylän asukkaisiin. Ehkä tästä myös kasvaa ulos jokunen tuleva huippunäyttelijä. Kaikkiaan näytelmään tarvitaan noin 10-20 henkeä: eri ikäisiä ja kokoisia eikä kokemuksellakaan ole väliä kunhan intoa riittää. Näyttelemisen lisäksi tarvitaan kaikenlaista osaamista mm. tietotekniikasta, rakentamisesta, puvustamisesta, ja laulamisesta.

Tulevat esitykset järjestetään elokuun iltojen saapuessa ja samaan yhteyteen pyritään järjestämään Anttilanmäki-päivä tai viikonloppu, jolloin vietetään kauniissa kaupunginosassa avointen ovien ja puutarhojen päivää siten, että tästä on iloa ja virkistystä koko kaupungille. Itse harjoitukset aloitetaan heti helmi-maaliskuun vaihteessa, kun näytelmään vaadittava porukka on kasassa.

Näyttelijähaku käynnissä

Kiinnostuitko? Ilmianna itsesi näytelmän koordinaattorina toimivalle Ari-Pekka Lauhakarille laittamalla itsestäsi viestiä asukasyhdistyksen sähköpostiin asukasyhdistys@anttilanmäki.fi tai suoraan FB-sivuston kautta.
Muista laittaa mukaan yhteystietosi. Asukasyhdistyksen FB-sivustolla tiedotetaan projektin etenemisestä, ja sen ympärille rakennetaan kevään kuluessa myös oma internetsivu.

Lemmenlatu ja matka Lahden kasvuun

Lahtelaiset ovat saaneet elokuvallisen historiakirjan kaupunkinsa kehityksestä ja näkyvistä tapahtumista aina Venäjän keisari Nikolai II:n 1905 antamasta kaupungin perustamiskirjasta 2000-luvulle saakka, nykyaikaan.

On todettava, että runsaasti on Vesijärvestä vettä virrannut Porvoonjokeen ja Päijänteeseen niinä vuosina, kun Lahden kylä kehittyi kauppalaksi ja nykyaikaiseksi kaupan ja teollisuuden sekä kulttuurin keskiöksi.
Lemmenlatu-elokuva on ollut elokuvateatteri Kino Iiriksessä ilmaisnäytöksenä runsaan kuukauden Päijät-Hämeen elokuvakeskus ry:n suosiollisella tuella. Sen on jo nähnyt lähes 2500 lahtelaista, kertovat hymyilevät tekijät ohjaaja ja kuvaaja Keijo Skippari ja ohjaaja Tertta Saarikko.
Idea syntyi historiallisista Lahden kalentereista tunnetun Skipparin miettiessä Suomen 100 vuotisjuhlaa. Saarikko on ammatiltaan tv-ohjaaja. Hän innostui elokuvakeskuksen hallituksen jäsenenä ideasta. Lahden kaupungin kehityshistoriaa ja sen kuvaamista hän oli jo keskustellut edesmenneen miehensä, valtiopäiväneuvos Jouko Skinnarin kanssa.

Lemmenlatu on ollut ihan oikeasti olemassa nykyisten hyppyrimäkien takana Salppurin rinteissä, missä nuoriso kävi hiihtemässä, ja taidettiin siellä kesäiseen aikaan myös käsikädessä kulkea mielitietyn kanssa.
Ensimmäiset Salpausselän kisat olivat eräs varteenotettava tapahtumassa, mistä alkoi pienen Lahden tunnetuksi tekeminen maan rajojen ulkopuolella sekä Radiomäen mastot ja niiden valmistumisen jälkeen Lahden pitkäaalto radioasema. Lemmenladussa Salpausselän kisoilla ja muulla urheilutoiminnalla oli Lahden satavuotishistorian kuvauksissa erittäin suuri paino. Selvisipä elokuvaa katsoessa, että kaupungin eräs lempinimi Chigago ei tullut amerikkalaisten gangsterifilmeistä, vaan Lahden teurastamojen lukumäärästä. Tähän taisi viitata kuvaus höyryjunassa Vierumäeltä Lahteen, kun isäntä tarjosi Vuorelman käsityöliikkeeseen työhön pyrkivälle ompelijalle läskiä ja leipää.

Historiallisen dokumentin tekoon osallistuivat useat tahot muun muassa kirjailija Timo Sandberg, näyttelijöitä harrastajateatterista, näyttelijä Petri Liski Kansallisteatterista, kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta, Lahden kaupunginmuseo ja Yleisradio olivat antaneet teokselle oman panoksensa. Ylikapellimestari Osmo Vänskä oli kuvattu viime kesänä Sibeliustalossa orkesterin kanssa harjoituksissa, ja presidentti Tarja Halonen ihasteli marras-joulukuista talon valaistusta.

Nuori kaupunki tarvitsi rakennusmaata teollisuudelle ja asunnoille. Lahden kartanon patruuna August Fellmannin ja kaupungin ja pankkien välistä neuvottelua kuvattiin Rauhalan huvilassa, Jalkarannantien alkupäässä, mutta Mukkulan maita patruuna ei suostunut myymään. Niemessä oli alkanut jo kukoistava puualan yritystoiminta ja sieltä dokumentissa siirryttiin Askoon, Iskuun ja muun teollisuuden ja kaupan kuvauksiin.

Lahtisen perheen tyylikkään, vanhan rouvan juhlat huvilalla sitoi juonellisesti Lemmenlatu-dokumentin yhteen kaupungin perustamisesta nykyaikaan. Kulttuuri- ja koulutuskaupungiksi Lahti kehittyi. Toimittaja Tapani Ripatti ja nykymusiikki sai ehkä liiankin pitkän osion kaksituntisessa dokumentissa, missä olisi suonut nuorisotyölle pienen osuuden, kun toimittaja kävi Kasi-salin ovea kolkuttamassa.

Elokuva-alan ammatti-ihmisten kädenjälki näkyi Lemmenladussa alusta loppuun. Tertta Saarikko ja Keijo Skippari ovat viettäneet, kaksikon hymyssä suin kertomana, erittäin intensiivisen puolivuotiskauden viime loppuvuoden, elo–joulukuun, Kino Iiriksen naapurihuoneessa leikatessaan satojen tuntien filmimäärän yleisön nähtävään kaksituntiseen muotoon. Ehkä joka hetki ei työparia hymyilyttänyt, kun piti laskea sekunteja kuvaustapahtumia yhdistäessä. Filmi on tehty pääasiallisesti talkootyönä, erittäin pienellä budjetilla. Vanhat filmit niin urheilukisoista, musiikkiluokista ja monesta muusta tapahtumasta loivat syvyyttä ja elävyyttä Lahden kaupungin satavuotishistorian kuvaukseen.

Viime sunnuntain Lemmenlatu –dokumentin näytöksen jälkeen Kino Iiriksessä ohjaaja Tertta Saarikko ja kuvaaja ja ohjaaja Keijo Skippari olivat jo vapautuneet hymyyn vuoden työrupeaman paineessa.

Marja-Liisa Niuranen

Alijuhakkalan ilotulitus veti hienosti väkeä Korsipuistoon

Jo perinteeksi muodostunut Ali-Juhakkalan asukasyhdistyksen uuden vuoden ilotulitus keräsi taas hienosti porukkaa.
Yhdityksen järjestämää tulitusta oli seuraamassa n.100 henkeä ja tunnelma oli korkealla.

Sää suosi tapahtumaa sillä pakkasta ei ollut juuri nimeksikään joten yleisö tarkeni tulla paikalle. Tulitusta oli seuraamassa paljon lapsiperheitä ja juuri sen takia tulitus alkaakin jo klo 19:00. Tulitteiksi on valittu tarkoituksella mahdollisimman hiljaisia mutta kauniisti sädehtiviä tulitteita. Näin kenenkään ei tarvitse pelätä ja tapahtumaan on kiva tulla. Tulitteet hankitaan aina Kiekkoreippaan myyntipisteestä joten samalla tuetaan heidänkin toimintaansa.

Puolivuotta alueella asuneet Leevi, Jenni, Niko, Minna ja Iina tulivat paikalle Mustamäenkadulta naapurin suosittelemana. Kannatti tulla, oli perheen yhteinen mielipide. Leevin mielestä parasta olivat isot sädetikut jotka yhdistys jakoi kaikille lapsille.

Yhdistyksellä oli myös pieni myyntikoju jossa Kaisa Horkka ja Jaana Laakso myivät Ali-Juhakkala heijastimia sekä kuumaa kaakaota. Kauppa kävikin hyvin. Kiitos siitä kaikille.

Nyt on taas hyvä jatkaa uutta toimintakautta ja uusien tapahtumien järjestelyjä. Tulkaa jatkossakin mukaan tapahtumiin ja olkaa muutenkin aktiivisesti mukana yhdistyksen toiminnassa niin homma pysyy virkeänä ja elinvoimaisena.

Paavo Väyrynen: Suomessa on vallalla kokoomusjohtoinen oikeistovirtaus

 

– Suomessa on nyt vallalla kokoomuksen johdolla voimakas oikeistovirtaus, joka on jyrkässä ristiriidassa niiden tavoitteiden kanssa, jotka Suomessa asetettiin vuonna 2015 eduskuntavaalien jälkeen. Meillä ei ponnistella köyhyyden poistamiseksi, vaan tuloerot ovat vain kasvaneet, presidenttiehdokas Paavo Väyrynen totesi vaalikiertueellaan Lahdessa.

Alkoholilain uudistuskaan ei saa presidenttiehdokkaan kannatusta.
– Sen myötä joudumme sijoittamaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon lisäpanoksia. Olen myös kuullut, että Suomeen tarvitaan yli 200 poliisia lisää järjestyksenvalvontaa lakiuudistuksen haittavaikutusten vuoksi.

Väyrynen ei ymmärrä, että kokoomus puhkuu riemua alkoholilainsäädännön uudistuksen vuoksi.
– Eihän tämä ole kestävää ja vastuuntuntoista asioiden hoitoa.

Aluepolitiikkaan suurempi huomio

– Pääkaupunkiseudun kolme suurinta kaupunkia yrittää houkutella alueelleen 500 000 – 700 000 uutta asukasta. Hallitus tukee tätä kehitystä suuntaamalla sinne asunto- ja liikenneinvestointeja koko ajan.

Väyrysen mukaan aluepolitiikka ei ole Suomessa ollut koskaan näin keskittynyttä Etelä-Suomen alueelle.
– Valtiovalta tukee keskittämispolitiikkaa ja se on yhteiskunnallisesti vahingollista. Suomen talouden perusta on luonnonvaroissa ja meillä on enemmän uusiutuvia luonnonvaroja henkeä kohden kuin yhdelläkään muulla EU-maalla. Siksi meillä pitää olla Suomessa elinvoimainen asutus joka puolella.

Ei sotilaallista uhkaa

– Suomeen ei kohdistu mitään erillistä sotilaallista uhkaa tällä hetkellä. Ei kai kukaan kuvittele, että yht`äkkiä Suomeen joku hyökkäisi.

Väyrysen mukaan turvallisuutta voisi vaarantaa se, että Pohjois-Euroopassa syntyisi laajempi sotilaallinen selkkaus, johon Suomi vedettäisiin mukaan
– Suomen ja Ruotsin tulisi tehdä kaikkensa, että estetään sotilaallinen selkkaus. Siihen voimme vaikuttaa pysymällä sotilaallisesti liittoutumattomina valtioina. Voimme rauhoittaa sillä tavalla tilannetta tällä alueella.

Nyt on Väyrysen mukaan selvennettävä Suomen asemaa sotilaallisesti liitoutumattomana valtiona.
– On aika palata Paasikivi-Kekkonen-Koivisto -linjalle. Tämä on yksi presidentinvaalien tärkeimpiä kysymyksiä

Petri Görman

AJANKOHTAISTA -arkisto

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011