Lahti halutaan nostaa pyöräilykaupunkien kärkijoukkoon

Kuva: Ensimmäinen kunnon älypyörätie rakennetaan Etelä-Lahteen vuonna 2019. Älyratkaisut pohditaan yhdessä alueen pyöräilijöiden kanssa.


– Etelä-Lahti valittiin älypyörätien suunnaksi monesta eri syystä. Renkomäestä valmistuu uusi pyörätieyhteys Apilakadulle jo tämän vuoden lopussa. Suunnitelmien mukaan uusi älypyörätie valmistuu Matkakeskukselta Apilakadulle vuoden 2019 lopulla, liikenneinsinööri Kristiina Kartimo kertoo.

Liikenneinsinöörin mukaan Etelä-Lahden uuteen infrastruktuuriin älypyörätie sopii myös hyvin.
– Tällä alueella oli myös kaikki liikennesuunnitelmat kehätien vuoksi valmiina ja siksi hankkeena toteutettava prosessi istui jouhevasti tähän kuvioon.

Citicap -hankkeessa on kolme pääteemaa. Yksi on älypyörätie, Toinen on älypyörätien tietoalusta ja kolmas teema on Lahden kestävä kaupunkiliikkuminen.
– Kesäkuun lopussa päättyy kansainvälinen innovaatiokilpailu, jossa haetaan pilotoitavia älyratkaisuja esimerkiksi Suomen talviolosuhteisiin. Elokuussa pääsemme analysoimaan kilpailun tuloksia.

”Kunnossapito on käyttäjien ykköstoive”

-Liipolan Onnin asukastilaisuudessa toivottiin, että älypyörätien kunnossapitoon kiinnitetään suuri huomio.

Kartimon mukaan älypyörätie saatetaan maalata myös normaalista poikkeavalla värillä, muuta päätöksiä sen suhteen ei ole vielä tehty.

– Älytaulu saattaa kertoa pyöräilijälle, kuinka nopeasti hän on nykyisellä matkavauhdilla rautatieasemalla tai Launeen Prismalla. Sen lisäksi alikulkutunneleissa voi olla erilainen valaistus tai musiikkia, kun pyöräilijä ajaa sinne.

Tällä hetkellä on olemassa vielä olemassa neljä eri reittivaihtoehtoa Etelä-Lahdessa.
– Helsinkiin on rakennettu Pohjoisbaana ja Oulussa on supersuojateitä. Lahdessakin on pieni pyöräbaana Aleksanterinkadulla, mutta Launeen suuntaan rakennetaan jotain ihan uutta.

Petri Görman

Kesäteatteria Lahden seudulla

Kuva: Lahden alueen kesäteatterit ovat ilahduttavan aktiivisia ja tarjolla kaikille kulttuurinnälkäisille onkin vain hyviä ja vielä parempia näytelmiä. Kuvassa Pesäkallion Kesäteatterin Maailman ympäri 80 päivässä -näytelmän Linda Hämäläinen ja Kalle Sulalampi eli Neiti Higgins ja Passepartout. (Kuva: Johannes Wilenius)


Lahden seudun kesä tarjoaa kartanoromantiikkaa ja historiallista draamaa. Vauhdikkaita käänteitä matkalla maailman ympäri tai Zorron miekan välkettä. Rakastuneita radiomastoja ja Pekka Töpöhännän seikkailuja. Valelääkäreitä. Toivo Kärjen musiikkia. Valitse suosikkisi ja anna teatterin viedä.

Mukkulan kartanoteatteri: Mokullan Maria
Näytelmä kertoo Mokullan, Mukkulan kartanon omistajasuvun von Hausenin ja leski Marian elämästä 1870-luvulla. Esitykset 28.6.-10.7.

Ainopuiston teatteri: Viipurin Reippaat
Kantaesitys vie välirauhan vuosiin, jolloin Lahteen saapui Karjalasta tuhansia suomalaisia. Näytelmä kertoo heidän sopeutumisestaan kaupunkiin. Esitykset 21.7.-5.8.

Urajärven kartanoteatteri: Kuolematon neiti Lilly
Kantaesitys vie katsojat 150 vuoden takaiseen kartanoromantiikkaan. Kappale kertoo Lilly von Heidemanin nuoruudenrakkaudesta, toiveista ja pettymyksistä. Esitykset 30.6.-21.7.

Jätinpesän kesäteatteri: Zorro
Orimattilan teatteri esittää Ari Wahlstenin käsikirjoittaman Zorron. Esitys on koko perheelle soveltuva seikkailu, josta ei puutu vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Esitykset 30.6.-11.8.

Anttilanmäen-Kittelän kyläteatteri: Saksalan maisterin omenatarha
Näytelmän kuuluisasta Saksalan maisterista. Näytelmäteksti pohjautuu ”Anttilanmäki elää. Eläköön Anttilanmäki!” -historiateokseen. Esitykset 7.-12.8.

Pesäkallion kesäteatteri: Maailman ympäri 80 päivässä
Jules Vernen klassikkoatarinasta tutun Phileas Foggin uhmakas vedonlyönti käynnistää tapahtumarikkaan matkan maailman ympäri. Kilpajuoksu aikaa vastaan tuo eteen jännitystä ja vaaroja. Esitys sopii kaikenikäisille. Esitykset 1.7.-12.8.

Nastolan Pisarateatteri: Valelääkäri
Olli Tolan käsikirjoittama (2014) ajankohtainen farssikomedia, jossa keskiössä on pieni hotelli, johon etsiytyy ihmiskohtaloita treffi-ilmoituksen perässä. Esitykset Taidekeskus Taarastissa 24.7.-9.8.2018.

Padasjoen harrastajateatteri: Kuin tuhka tuuleen
Kahden vanhapiikasisaren yhdessä veljenpoikansa kanssa pyörittämän hautaustoimiston ympärillä riittää hupihauskaa hölmöilyä ja hurttia huumoria. Esitykset 1.-22.7.2018.

Kanavan Kunkun kesäteatteri: Toivo Kärki Asikkalan maisemissa
Musiikkinäytelmä musiikin legenda Toivo Kärjestä. Rooleissa mm. Svante Korkiakoski ja Riitta Väisänen. Esitykset 13.-28.7.2018.

Heinäsuon kesäteatteri: Tahdotko naimisiin?
Katsojat pääsevät seuraamaan Tahdotko naimisiin –tapahtumaa, jonka kyläyhdistys on järjestänyt jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Esitykset 1.7-10.8.2018.

Sysmän Kuurinateatteri : Veriveljet Elling & Kjell Bjarne.
Näytelmän on kirjoittanut Axel Hellstenius (perustuu Ingvar Ambjornsenin romaaniin). Lämminhenkinen draamakomedia kahdesta miehestä sopeutumassa arkiseen elämään. Esitykset 15.-31.7.2018.

Vuorenmäen kesäteatteri: Käkikello
Koko perheen musiikkinäytelmä. Käkikellossa asuva käki huomaa, että kellon koneisto on rikki. Mistä apu? Esitykset 1.-15.7.2018

Ruuttanäyttämö: Kutupuuhia Kalajärvellä
Matti Wanteen kirjoittama ja Petri Liskin ohjaama kesäinen näytelmä Tuuloksen VPK-talolla
Esitykset 28.6. – 29.7.2018


KESÄTEATTERIA LAPSILLE

Lahden Kesänäyttämö:Uppo-Nalle laulujen laineilla
Koko perheen musiikkinäytelmä Lahden Pikkuteatterissa. Esitykset 28.6.-6.7.2018.

Iitin harrastajateatteri: Pekka Töpöhäntä
Rohkea ja sinnikäs Pekka Töpöhäntä seikkailee Iitin harrastajateatterin koko perheen näytelmässä kesällä 2018. Mitähän se Monni taas kaavailee Pekan pään menoksi? Esitykset 29.6.- 22.7.2018.

Ainopuiston kesäteatteri Radiomäellä: Rakastuneet Radiomastot
Tiesitkö, että saksalaiset mastonrakentajat nimesivät aikanaan mastot Friedeksi ja Freudeksi. Radiomastot rakastuivat eetterinhuumaavasti toisiinsa. Sopii koko perheelle. Esitykset 16.-26.8.

Upea sää houkutteli paljon ihmisiä yhteislauluiltaan

Yhteislauluilta Salinkalliolla keräsi yli 100 etelälahtelaista musiikinystävää upean luonnon keskelle viime maanantaina. Launeen seurakunnan miestenpiirin järjestämässä lämminhenkisessä tapahtumassa kuultiin tavallista suomalaista iskelmämusiikkia sekä muutama virsi. Illan aikana kuultiin Lahden seurakuntien puhallinorkesterin säestämänä ja kanttori Matti Hussin johtamana muun muassa Satumaa sekä Myrskyn jälkeen laulut. Isän ääni -kuoro oli illan yllätysvieras ja heiltä kuultiin kolme laulua.

– Koen itse, että tällaisessa tapahtumassa minulla pappina toteutuu kaksoisrooli parhaimmillaan. Saan toisaalta olla pappina toivottamassa Jumalan siunausta jokaisen läsnäolijan juhannukseen, mutta ennen kaikkea olen seurakuntalaisena itse osallistumassa kristittyjen yhteiseen kuoroon, Launeen seurakunnan pastori Teemu Reinikainen toteaa.

Jaska Korhonen ja Aatos Kunnas ovat tapahtuman vakiokävijöitä jo usean vuoden ajalta.
– Tämä kuuluu minun kesätapahtumien ohjelmistoon. Yleensä myös sää on suosinut tätä tapahtumaa, Korhonen kertoo.

Kunnas iloitsee siitä, että hyvä sää on houkutellut paljon ihmisiä koulun vieressä olevalle kalliolle laulamaan.
– Olin Jukolan viestissä vapaaehtoisena töissä viikonloppuna, mutta kyllä tänne myös jakoi tulla.

Heikki Iivoselle tapahtuma on myös tuttu aiemmilta vuosilta.
– Yhdessä on mukava laulaa keskellä kaunista Suomen luontoa. Täällä on ollut aina sopiva määrä sekä hengellistä että maallista musiikkia.

Sella Vainio oli saapunut yhteislauluiltaan sattumalta poikiensa Miskan ja Josen kanssa.
– Lähdimme lasten kanssa normaalisti ulkoilemaan, enkä tiennyt tästä tapahtumasta mitään.

Vainio oli mielissään, kun hän löysi aivan kotikonnuiltaan uuden luonnonkauniin leikkipaikan pojilleen.
– Katsotaan nyt, innostuvatko pojat vielä laulamaan.

Petri Görman

Biokaasulaitos ei ole tervetullut Jokimaalle

KUVA: Jokimaan omakotiyhdistyksen varapuheenjohtaja Markus Partanen epäilee, että ravikeskuksen parkkipaikan pohjoispäätyyn suunniteltu biokaasulaitos on täysin hajuton.


Jokimaan omakotiyhdistyksen varapuheenjohtaja Markus Partanen uskoo, että ravikeskuksen alueelle tuleva biokaasulaitos aiheuttaa hajuhaittoja läheiselle omakotialueelle.
– En oikein ymmärrä sitä, että miksi meille Jokimaalla asuville ihmisille luodaan jatkuvasti paineita ja uusia uhkia eri muodoissa. Tuomenojan lähialueella toimii jo Purkupiha Oy ja Rälssin kaatopaikka.

Liikennemäärät Jokimaalla kasvavat ja lasten ei ole sen vuoksi turvallista liikkua siellä.
– Rehellisesti sanoen en jaksa uskoa, että biokaasulaitos olisi täysin hajuton. Miksi se rakennetaan lähelle asuinaluetta?

Biokaasulaitoksen on tarkoitus valmistua Jokimaan ravikeskuksen parkkialueen pohjoispäähän ensi kesäksi.
– Luulen, että laitos kasvaa tulevaisuudessa, koska sitä on helppo laajentaa.

Partanen ei ymmärrä, että hanketta perustellaan vihreillä arvoilla.
– Nyt tallialueen lantaongelma halutaan siirtää asuinalueen ihmisten kontolle.

Moni Jokimaalla asuva ihminen oli kuuntelemassa biokaasulaitoksen infotilaisuutta, mutta sen jälkeen heidän pohdinnoissaan on herännyt paljon epäilyksiä.
– Vaikka prosessitila on alipaineistettu, niin johon se lannanhaju kuitenkin karkaa. Emme halua biokaasulaitosta lähelle asuinaluettamme, Partanen sanoo suoraan.

Portti menettää merkityksen

Jokimaan ravikeskuksen alueella on ollut rauhallista sinne rakennetun portin myötä varsin pitkään, mutta Partanen pelkää, että alue muuttuu rauhattomaksi, kun uusi polttoaineen jakelupiste avataan sinne vuoden päästä.
– Sitten täällä taas poltetaan autoja ja renkaita, kuten aiemmin tapahtui.

Partanen aikoo lähteä tutustumaan Utajärvelle vastaavanlaiseen biokaasulaitokseen.
– Sitten tiedämme, että tuleeko sieltä varmasti hajuhaittoja vai ei. Tämä asia on pakko päästä itse kokemaan.

Varsinkin Tuomenojalla biokaasulaitos on puhututtanut ihmisiä.
– Kaikki uusi ja vieras on tietenkin outoa. Ja tässä yhteydessä eniten meitä epäilyttää hajuhaitta.

Partasen mukaan jakelupiste on vain kuuden kilometrin päässä kaupungin keskustasta.
– Suurin osa näistä biokaasulaitoksista on rakennettu maatilojen yhteyteen. En tiedä, kuinka hyvin ne sopivat asuttuun kaupunkiympäristöön. Toivottavasti saamme asiasta enemmän tietoa ennen kuin rakennuslupa on annettu tälle projektille.

Petri Görman

Lähteen leikkipuistoa ei saa lakkauttaa

KUVA: Lähteenpuisto on turvallinen kohtaamispaikka, jossa on turvallista olla pienten lasten kanssa. – Tällaisia leikkikenttiä tulisi olla enemmän Lahdessa, Katja Ståhl sanoo.


Lahden kaupunki suunnittelee kymmenien pienten leikkipuistojen lakkauttamista ensi vuosikymmenen alussa. Yksi niistä on Launeella oleva Lähteenpuisto. Suunnitelmien mukaan leikkipuisto lakkautettaisiin vuonna 2021.
– Lähteenpuisto on yksi meidän päiväkodin lähellä oleva leikkipuisto, jossa piipahdamme usein päiväkotiryhmiemme kanssa, kun vierailemme Launeen kirjastolla, päiväkotiyrittäjä Katja Ståhl kertoo.

Jokaiselle Päiväkoti Satakielen lapsiryhmälle tämä turvallinen leikkipuisto on tuttu juttu.
– Kaunis puistoalue keskellä ihanaa Launetta houkuttelee meidät sinne muutaman kerran viikossa. Sen lisäksi tämä on kohtaamispaikka perhepäivähoitajille, päiväkotiryhmille ja äideille.

Ensimmäisen kerran Ståhl kuuli lakkautusuhasta huhtikuun alkupuolella.
– Ihmettelen suuresti, miten Unicef -kaupungin arvon toisen kerran saanut yhteisö voi suunnitella lapsilleen jotain tällaista.

Puistoalue ei tuo kaupungille Ståhlin mukaan juurikaan kustannuksia.
– Miksi Launeelta ollaan jatkuvasti viemässä palveluja pois. Kirjastot ja puistot ovat lapsille ja perheille tärkeimpiä palveluja. Olen sitä mieltä, että jokaisella omakotialueella tulee olla yksi leikkipuisto.

Pitkä matka perhepuistoon

Lähteenpuistossa lasten suosiossa ovat kiipeilytelineet ja muut leikkivälineet. Sen lisäksi tämä pieni puisto on hyvin turvallinen ja lapsia on helppo valvoa.
Puiston leikkivälineet ovat uusia ja ne täyttävät varmasti kaikki Eu -standardit.
– Odotan päättäjiltä ja virkamiehiltä oikeanlaista tahdonilmaisua tähän asiaan. ei lapsilta voi jatkuvasti leikata kaikkia mukavuuksia pois. Jos tässä puistossa uusitaan keinut viiden vuoden välein, niin ei se ole kovin iso lovi kaupungin budjetissa.

Leikkipuistoa ympäröi turvallinen vähän aikaa sitten rakennettu metalliaita.
– Kilometrin päässä olevaan perhepuistoon on jo liian pitkä matka.

Ståhlin mukaan alle kouluikäisten kanssa ei voi lähteä niin pitkälle kävelyreissulle.
– Päiväkodissa on tietty päivärytmi ja liian pitkäksi venyvät retket saattavat sotkea koko kuvion helposti.

Futiskenttä, kirjasto sekä leikkikenttä ovat launeelaisten suosiossa Lähteen alueella.
– En ymmärrä, miksi nämä palvelut ovat jatkuvasti uhattuja täällä. Näyttää siltä, että vain suuret asiat ja kuviot ovat Lahdessa kaunista.

Petri Görman

Onerva Vartiainen on vuoden launeelainen

KUVA: Launeen Kevätkarnevaaleilla Vuodeen launeelaiseksi valittiin Onerva Vartiainen. Kukittamassa Launeen omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Granlund ja varapj. Minna Aarnikoivu


– Minua harmittaa aivan valtavasti se asia, että koneet mylläävät eri puolilla Launetta kehätien pohjaa ja häiritsevät paikallisia ihmisiä toiminnallaan.

Pitkän uran vihreiden kaupunginvaltuutettuna tehnyt Onerva Vartiainen on aidosti pahoillaan siitä, että kehätietä ei rakennettu Renkomäkeen.
– Nykyisen tielinjauksen alueelle olisi ollut mahdollista kaavoittaa paljon omakoti- ja rivitaloja.

Kehätien Launeen linjaus oli tiettyjen lahtelaisten poliittisten piirien päiväuni, joka ajettiin väkisin maaliin.
– Suurin osa päättäjistä ei ajatellut, kuinka Lahti on juuri tällä alueella kasvanut ja kehittynyt.

Pitkäaikainen kaupunginvaltuutettu on iloinen siitä, että ympäristöasiat ovat nousseet yhä tärkeämpään rooliin Lahden päätöksentekoprosessissa.
– Meillä on otettu joukkoliikenneasioissa isoja askeleita eteenpäin, mutta sitä on vielä mahdollista kehittää eteenpäin.

Launeella opiskeleville koululaisille on luvassa varsin haastavat olosuhteet liikenteen osalta seuraaville vuosille.
– Siellä ei ole todellakaan turvallista kävellä ja pyöräillä. Toivoa sopii, ettei siellä tapahdu onnettomuuksia.

Nikkilänmäen puusto on tuhottu

– Erityisesti Nikkilänmäen asukkaiden kohtalo pohdituttaa minua, kun sinne rakennettiin kehätietä varten huoltotie.

Kaikki alueen puut on poistettu Vartiaisen mukaan ja siihen menee paljon aikaa ennen kuin alueen puut kasvavat ja vehreys palaa.
– Silläkin alueella asuu paljon senioriväestöä, joka on rakentanut talonsa alueelle vuosikymmenet sitten. He elävät nyt usean vuoden ajan rakennusmelun melskeissä.
– Sokeritopan alueella on pohjaveden muodostumispaikka. Minua hieman pelottaa se, kuinka pohjavedelle käy tienrakentamisen yhteydessä.

Sorsalampi on upea hengähdyspaikka

– Launeen perhepuiston alueella oleva sorsalampi on upea paikka. Pyöräilen kähes joka päivä sen ohi, kun olen matkalla kaupungille.

Vartiainen oli yksi lammen kunnostukseen vaikuttaneita puuhanaisia.
– Useat paikalliset asukkaat ottivat minuun yhteyttä, että voisiko umpeen kasvavalle sorsalammelle tehdä jotakin.

Vartiainen otti aktiivisena ihmisenä yhteyttä kaupungin virkamiehiin ja prosessi lähti siitä liikkeelle.
– Toki jouduimme odottamaan sorsalammen ruoppausta varsin pitkään, mutta onneksi se on saatu nyt kuntoon.

Sorsalampi on Vartiaisen mielestä yksi Etelä-Lahden kauneimpia paikkoja, jonne on aina yhtä mukava pysähtyä.
– Toivottavasti ihmiset osaavat arvostaa tätä yhtä perhepuiston kauneinta osaa, eivätkä roskaa sitä.

Petri Görman

Etelälahtelaiset haluavat parempia bussivuoroja ja nuorille tekemistä

KUVA: Pekka Komu uskoo, että Hennalasta kehittyy Etelä-Lahden helmi


Lahden kaupunki järjesti asukasillan Jokimaan ravikeskuksessa tiistai-iltana. Ravikeskuksen tiloissa oli keskustelemassa viitisenkymmentä etelälahtelaista ja myös kaupungin päättäjät olivat aktiivisesti mukana tapahtumassa.

Jokimaan aluekummi Arja-Leena Lammi esitti huolensa julkisen liikenteen palveluista Etelä-Lahdessa.
– Linja-autot kulkevat Jokimaalle enää harvoin. Meiltä on karsittu linja-autovuorot minimiin. En tiedä, onko kukaan muu asuinalue kärsinyt näin pahasti uudistuksissa kuin me?

Lammi toivoi, että parhaillaan valmistelussa oleva runkolinjauudistus toisi edes hieman paremmat linja-autoyhteydet alueelle.
– Olemme olleet aktiivisesti yhteydessä kaupunkiin päin näistä asioista. Meitä on ainakin kuultu tässä asiassa. Toivomme, että asia myös konkretisoituu tulevaisuudessa.

Renkomäen aluekummi Satu Vähäkallio totesi, että heidän asuinalueellaan asuu paljon lapsia ja nuoria, mutta heille ei oikein löydy tekemistä.
– Toivon, että tähän asiaan kiinnitettäisiin huomiota. Muutoin nuoret lähtevät keskustaan tai Launeelle hengailemaan.

Yhtään uutta linjaa ei ole vielä kartalla

– Yhtään linjaa ei ole vielä piirretty kartalle, mutta olemme analysoineet nykytilannetta ja kyselleet eri kaupunginosien asukkailta mielipiteitä reittien käytettävyydestä, joukkoliikennesuunnittelija Katja Suhonen kertoo.

Asioita otetaan Suhosen mukaan tietenkin huomioon, mutta tosiasia on se, että Etelä-Lahden uloimmissa osissa asuu vain vähän asukkaita.
– Renkomäen ja Salpakankaan välille on toivottu linja-autovuoroja. Saattaa olla, että jonkin laista kehäliikennettä voi tulla Etelä-Lahden alueelle tulevaisuudessa.

Poikittaisliikenne alueen sisällä saattaa olla myös mahdollista.
– Tämän kesän ajan sekä syksyllä suunnittelemme joukkoliikenneasiaa eteenpäin.

Ensimmäiset linjat uudistetaan ensi kesänä.
– Sen jälkeen on mahdollisuus uudistuksiin sitä mukaan, kun vanhoja sopimuksia uudistetaan.

Etelälahtelaiset ovat toivoneet meiltä lisää vuoroja asuinalueilleen.
– Aikaisemmin ongelmana oli se, että ajoaika linjalla oli varsin haastava ja sen vuoksi vuorot lähtivät jatkuvasti eri aikaa. viime talven aikana Jokimaan reitillä kuitenkin matkustajamäärät hieman nousivat.

Hennalasta tulee Etelä-Lahden helmi

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Komu totesi tilaisuuden aluksi, että Etelä-Lahden alueella tapahtuu varsin paljon tällä hetkellä.
– Hennala on Lahden kaupungille erittäin mielenkiintoinen kaavoituskohde sekä muutenkin uniikki historiallinen kokonaisuus. Punatiiliset kasarmit luovat sinne vielä oman tunnelmansa. Aluetta voisi kutsua jopa Lahden uudeksi vanhaksi kaupungiksi.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on tyytyväinen siihen, että kaikki kasarmikiinteistöt on myyty nopeammin kuin kukaan uskalsi odottaakaan.
– Uusiorakentamista tulee useisiin eri paikkoihin. Arkkitehtuurikilpailun toteutuminen entiselle harjoitusalueelle kestää pisimpään. Sen kohdalla puhutaan useista vuosista eteenpäin. Muut kohteet toteutunevat nopeammin.

Isojen kasarmien saneeraaminen on Komun mukaan pian vuorossa.
– Poliisitalo on saatiin pari viikkoa sitten valmiiksi entisen muonituskeskuksen paikalle.

Komu uskoo, että vuonna 2030 Hennalassa on järjestetty asuntomessut sekä arkkitehtuurikilpailun suunnitelmat ovat toteutuneet. Hennala on silloin sopuisa yhdistelmä sekä uutta että vanhaa.
– Uskoisin, että arkkitehtuurikilpailu on silloin toteutunut ja Hennalassa on järjestetty asuntomessutkin. Hennala on silloin sopuisa yhdistelmä sekä uutta että vanhaa.
– Hennalassa tulee asumaan silloin tuhansia ihmisiä enemmän kuin nyt, mikä lisää alueen ostovoimaa ja palveluita.

Petri Görman

Kehätien osuus Etelä-Lahden alueella maksaa 170 miljoonaa euroa

Kuva: Sokeritopan alueella joudutaan pohjaveden pintaa laskemaan rakentamisen aikana ja siellä tielinjaus rakennetaankin Uudenmaankadun itäpuolella nykyisestä maanpinnan yli 5 metriä alemmas. Tämä rakennusvaihe toteutetaan pääosin kesällä 2019, projektipäällikkö Janne Tikkamäki kertoo.


Kehätien kallein osuus sijaitsee Lahden alueella. Okeroisista ja Kujalan väliseen tieosuuteen uppoaa 170 miljoonaa euroa rahaa.
– Tällä osuudella kehätie rakentuu perusväylää enemmän rahaa vievistä rakenteista eli lähes pelkästään eritasoliittymistä ja tunneleista. Ensimmäisenä rakentajia odottaa Nikulan eritasoliittymä. Sen jälkeen on vuorossa Patomäen tunneli. Launeen eritasoliittymä sekä Liipolan tunneli ovat seuraavina rakennuskohteina. Kehätie päättyy Kujalan eritasoliittymään, allianssin projektipäällikkö Janne Tikkamäki toteaa.

Yhtenä urakkamuodon eli allianssimallin mahdollistamista onnistumisista kertoo se, että Nikulan eritasoliittymä saatiin mukaan urakkaan, koska suunnittelutyön aikana tehdyt innovaatiot ja rakenteiden optimoinnit esimerkkinä Patomäen tunnelin lyhentäminen toivat merkittäviä kustannussäästöjä.
– Säästyneillä rahoilla oli mahdollista toteuttaa paikallisten ihmisten yksi iso toive. Kuuntelemme herkällä korvalla kehätien lähellä asuvia ihmisiä myös koko rakennusajan.

Kehätie kulkee keskellä kaupunkirakennetta, mutta sille on kuitenkin osoitettu kaavoituksen yhteydessä selkeä ura.
– Muutamia taloja on jouduttu purkamaan, mutta mitään suurempia isoja purkukohteita ei ole tämän Lahden kohdan tieosan varrelle osunut.
– Hollolan puolella sitten tehdäänkin lähes koko matkan ajan enemmän perustietä, muutamia pitkiä ja vaativia siltakohteita unohtamatta.

Patomäen hiekkatie katkeaa

– Patomäen 400 metriä pitkän tunnelin kaivaminen alkaa jo kesäkuussa ja sen vuoksi kaupunginosan virkistysaluetta halkova hiekkatie katkaistaan. Sieltä kaivetaan yli 200 000 kuutiota maata pois.

Jalkapallokenttä on pois harrastajakäytöstä kaksi vuotta ja sen jälkeen se on nykytasoa 2-3 metriä korkeammalla.
– Ajokadulta katkaistaan liikenneyhteys 6.6.

Launeen parakkikoulun läheisyydessä tehdään kaikki merkittävää melua aiheuttavat työt kesän aikana. Myös Orvokkitien rakentaminen tehdään pääosin valmiiksi kesän aikana.
– Launeen eritasoliittymän pohjavesialueella työt eivät juurikaan etene kesän aikana, mutta Sokeritopan silta puretaan siitä pois. Ajokatu avaaminen liikenteelle on rakentajien tavoitteena taas joulukuussa.

Liipolan kilometrin pituisen tunnelin kaikki kiviaines hyödynnetään kehätien eri rakennusvaiheissa. Sitä on myös tarkoitus käyttää latupohjien rakennusmateriaalina.
– Liipolan kuntopolun alueella kehätie kulkee nykyisen maanpinnan alla 10 metrin syvyydessä betonitunnelissa.

Petri Görman

Merkittäviä liikennejärjestelyjä tiedossa Uudenmaankadun ja eteläisen kehätien työmaa-alueilla

Lahden eteläisen kehätien rakentamisen tahti tiivistyy ensi viikolla koulujen loputtua, ja tiedossa on lukuisia liikennejärjestelyjä. Liikennejärjestelyt aiheuttavat merkittävää haittaa sekä ajoneuvo- että kevyelle liikenteelle, ja matka-aikojen pitenemiseen kannattaa varautua. Uudet liikennejärjestelyt otetaan pääosin käyttöön keskiviikkona 6.6. , ja ne koskevat sekä ajoneuvoliikennettä että kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä.

Launeen ylikulkukäytävä puretaan tiistain 5.6. ja keskiviikon 6.6. välisenä yönä, ja liikenne Uudenmaankadulla pysäytetään kokonaan purkutyön ajaksi (kartan kohta 1). Liikenne ohjataan kulkemaan väliaikaisesti Ajokadun kautta. Lähimmät kävelyn ja pyöräilyn alikulut Uudenmaankadun puolelta toiselle ovat Tasangonpolun ja Varakadun kohdalla (kartan kohdat 5).

Kun Launeen ylikulkukäytävä on aamuun mennessä purettu, Ajokatu suljetaan 6.6. lähtien kokonaan (kartan kohta 2) liikenteeltä vähintään yhdeksän kuukauden ajaksi kehätien ylittävän sillan rakentamisen takia.
Patomäentie suljetaan liikenteeltä 6.6. eikä Patomäen kenttä ole käytössä (kartan kohta 3).
Lisäksi Luhdantaustankatu katkaistaan ajoneuvoliikenteeltä 6.6., mutta kohteessa säilyy kävelyn ja pyöräilyn yhteys (kartan kohta 4).

Kesä-heinäkuussa myös Apilakatu (kartan kohta 6) suljetaan kaikelta liikenteeltä, ja korvaava kävelyn ja pyöräilyn alikulkuyhteys kulkee nykyiseen reittiin nähden lännempänä (kartan kohta 7).
Työmaa-alueen kohdalla kulkee kävelyn ja pyöräilyn alikulkuyhteys myös Kaisankadulta Jyrkänkadulle (kartan kohta 8).

Joutjärven liittymä ja maantie 140 suositeltavia reittejä Lahteen

Uudenmaankadun liikennejärjestelyistä on merkittävää haittaa liikenteelle, ja matka-ajat saattavat pidentyä.

– Suosittelemme Lahden keskustaan suuntaavia käyttämään Uudenmaankadun sijaan joko Lahden itäistä eli Joutjärven liittymää tai maantietä 140, sanoo projektijohtaja Janne Wikström Liikennevirastosta.

Kehätien rakentaminen muuttaa bussireittejä Launeella 4.6. alkaen

Ensi maanantaista alkaen Launeella useita bussipysäkkejä pois käytöstä
ja bussit poikkeusreiteille kehätien työmaan vuoksi

Kehätien työmaan myötä Launeella katkeavat Ajokatu, Luhdantaustankatu ja Patomäentie kesäkuun alussa. Tämän vuoksi bussilinjat 7, 13, 16, 31, 88, 89 joutuvat kiertoreiteille 4.6.2018 alkaen ja kaikkiaan 19 nyt käytössä olevaa bussipysäkkiä jää tilapäisesti pois käytöstä. Korvaavia pysäkkejä on tulossa Aukeankadulle Ajokadun päähän ja Patometsänkadulle.

Kiertoreitit ovat käytössä alustavan tiedon mukaan Patomäessä tammikuuhun 2019 saakka. Ajokadun on tarkoitus aueta liikenteelle jo syksyllä 2018. Lahden seudun liikenne tiedottaa työmaalla tapahtuvien muutoksien vaikutuksista bussiliikenteeseen omilla verkkosivuillaan www.lsl.fi sekä sosiaalisen median kanavissaan.

Erityisesti Patomäen alueen asukkaat ovat olleet huolissaan tilanteesta. Seudullinen joukkoliikenneviranomainen toivoo ymmärrystä ja kärsivällisyyttä tilanteen aiheuttamiin väliaikaisiin hankaluuksiin. Kehätiehanke on suuri kokonaisuus eikä työmaita voida suunnitella pelkästään joukkoliikenteen näkökulmasta. Bussien kiertoreitit suunnitellaan siten, että isolla ajoneuvolla liikennöinti on mahdollista ja ettei linjan ajoaika merkittävästi pitene. Korvaavat pysäkit sijoitetaan paikkoihin, joissa ne palvelevat mahdollisimman hyvin alueen asukkaita, mutta liikenteen sujuvuus ja liikenneturvallisuus huomioiden.

Älkää viekö meiltä viimeisiä linja-autovuoroja!

Kuva: – Verorahamme kelpaavat kuitenkin yhteiseen kassaan, vaikka meitä ei kaupunkilaisina ehkä pidetäkään, Jokimaan omakotiyhdistyksen Kati Teppinen, Arja-Leena Lammi, Timo Lammi ja Kaisu Halinen sanovat.


Jokimaan omakotiyhdistys toteutti kahtena peräkkäisenä lauantaina kevätretken Mastolaan Radiomäelle, mennään bussilla -teemalla. Tällä hetkellä Jokimaan sekä Tuomenojan alueen linja-autoyhteydet ovat olemattomat. Lahden kaupunki on muuttanut viimeisten joukkoliikenneuudistusten yhteydessä reittejä sillä tavalla, että esimerkiksi Jokimaan alueelta vain koululaiset pääsevät julkisen liikenteen vuoroilla opiskelemaan aamulla ja iltapäivisin. Moni perhe on joutunut ostamaan kakkosauton sen vuoksi ja senioriväestö joutuu turvautumaan kauppa-asioissa naapuriapuun

– Lahti haluaa olla vihreä ympäristökaupunki, mutta teot eivät ole kuitenkaan sillä tasolla, että se voisi olla uskottavasti ympäristökaupunki, Kaisu Halinen sanoo.

Halinen muutti Uomakadulle vuonna 1982 ja nyt eläkkeellä oleva nainen kertoo päässeensä jopa Hollolaan töihin linja-autolla vielä 1980 -luvun lopulla.
– Nyt täältä ei pääse linja-autolla yhtään mihinkään.

Halisen perheessä on myös sen vuoksi kaksi autoa.
– Eläkeläisenä olen ajatellut käyttää julkisen liikenteen palveluja aktiivisesti, mutta kun vuoroliikennettä ei oikein ole.

Tämän vuosituhannen alusta lähtien Jokimaalle ja Metsä-Hennalaan suunnatun joukkoliikenteen vuorovälit ovat harventuneet jokaisen runkolinjan uudistustyön yhteydessä.
– Täältä ei voi lähteä linja-autolla teatteriin, eikä muihin iltarientoihin kuin taksilla.

Jokimaalaisten toiveissa olisi, että veronmaksukykyisen asuinalueen ihmiset saisivat tulevassa linja-autoliikenteen runkouudistuksessa edes hieman arempia palveluja.
– Ei tänne kannata isoilla linja-autoilla hurutella! Olisi hyvä, jos täällä liikennöisi esimerkiksi palvelubussi, jolla seniorit pääsisivät kaupungille tai Launeelle asioimaan.

– Miksi meiltä ei koskaan kysytä näin isoissa asioissa mielipidettä? Suunnittelutyökin olisi oikeudenmukaisempaa ja helpompaa silloin.

– Meiltä ei saa viedä viimeisiä linja-autovuoroja!

Työmatkaliikenne on hankalaa

– Vielä 10 vuotta sitten pääsin Mukkulaan töihin kuudeksi, mutta linja-autovuorot ovat harventuneet niin paljon, että enää se ei ole mahdollista, Jokimaalla asuva Kati Teppinen toteaa.

Työmatkaliikennettä ei ole Teppisen mukaan huomioitu joukkoliikennesuunnittelussa.
– Sen vuoksi meidän perheeseen on hankittu kaksi autoa.

Teppinen on ollut uskollinen joukkoliikenteen kuluttaja, mutta ei usko enää palaavan aktiivikäyttäjäksi.
– Täällä on paljon eläkeläisiä ja he haluavat myös olla osallisia sekä osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen toimintaan. He haluavat itsenäisesti päästä asioimaan sairaalaan, terveyskeskukseen ja eri virastoihin. He eivät nyt voi saavuttaa näitä palveluja, koska yhdysliikennettä ei ole.

Ympyrälinja Jokimaalta matkakeskuksen kautta Launeelle olisi Teppisen ehdotus Lahden kaupungin joukkoliikennesuunnittelijalle ratkaisuksi Etelä-Lahden yhteyksien parantamiseksi.
– Se auttaisi senioreita ja myös toisi hyvän lisän työmatkaliikenteeseen. Samalla Jokimaan ja Metsä-Hennalaan yhteydet paranisivat.

Petri Görman

AJANKOHTAISTA -arkisto

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011