Yhteisölliset pikkujoulut kokoavat aina väkeä kirjastolle

Launeen omakotiyhdistys ja paikallinen kirjasto ovat järjestäneet alueen asukkaille jo pitkään pikkujouluja yhdessä. Tänäkin vuonna lainaustoiminnan oheen nivoutui ohjelmallinen sekä toiminnallinen kokonaisuus, jota kävi seuraamassa useampi kymmentä launeelaista lasta sekä heidän huoltajiaan.
– Ihmiset odottavat aina näitä pikkujouluja. Tämä kokoaa meidät launeelaiset yhteen kerran vuodessa, Launeen omakotiyhdistyksen hallituksen jäsen Helena Juutilainen kertoo.

Juutilaiselle on kerrottu, että ensi kevään aikana kirjastolla järjestetään ainakin viisi erillistä tapahtumaa paikallisille ihmisille. Kevätkarnevaalit ovat Juutilaisen mukaan se odotetuin tapahtuma.
– Jos kirjastotoiminta päättyy, niin tapahtumillekin käy huonosti.

Lainausmäärien pohjalta asiaa ajatellen Launeen kirjastolla ei pitäisi olla huolta huomisesta.
– Tiedän, että täältä lainataan keskimäärin yli 500 kirjaa päivässä. Sen pitäisi riittää myös päättäjillekin.

Joustava henkilökunta kaiken a ja o

Kirjasto on kodikas paikka, jonne on helppoa ja turvallista tulla esimerkiksi lapsien kanssa.
– Yhteiset pikkujoulut ovat hyvä esimerkki päättäjille siitä, kuinka kirjasto palvelee etelälahtelaisia ihmisiä ikään katsomatta.
– Tästä tapahtumasta on ilmoitettu ainoastaan paikallislehdessä ja somessa. Siitäkin huolimatta paikalla on yli 50 lasta ja heidän vanhempaansa.

Pikkujoulujen odotetuin ohjelmanumero on ollut joka vuosi joulupukki.
– Joulupukin vuoksi minäkin toin Jirka -pojan tänne pikkujouluihin, launeelainen Mira Arbelius kertoo.

Paikalliset yhdistykset kokoontuvat ja kokoustavat myös aktiivisesti Launeen kirjastolla.

Petri Görman

Saksalan pikkujoulut oli menestys

Saksalan koko perheen pikkujoulu oli menestys. Yhteistyö Saksala-Seuran ja lapsiperheiden välillä toimi hienosti. Osallistujista suuri osa oli lapsiperheitä, mutta myös seniori-ikäiset näyttivät viihtyvän hyvin lasten touhuja katsellen. Pipareita näytettiin koristeltavan innolla. Myös Helin tekemiä kasvomaalauksia näki lasten kasvoilla.  Muutamia kuuntelijoita kävi myös Vuokon tarinanurkkauksessa, aidon kuusen juurella. Jokunen pieni runo ja yksi satu löysi kuulijoita. Monille pienille ihmisille Kerinkallion päiväkodin juhlasalin avara lattia tarjosi houkuttelevan tilan juoksennella. Kaikki lapsiosallistujat saivat Tapiola-yhtiön lahjoittaman heijastimen sekä makeisia, jotka Joulupukki sitten jakoi. Kukaan edes pienimmistä lapsista ei näyttänyt pelkäävän Joulupukkia. Mainio Joulumuori soitti kitaraa ja lauloi ja laulatti meitä osallistujia.

Leivonnaisia yhteiseen buffet-pöytään valmistivat sekä vanhemmat että Saksala-Seuran aktiiviset jäsenet. Vaikka leivonnaiset, kahvi, mehu ja glögi maistuivatkin osallistujille, leivonnaisia jäi jäljellekin.  Myyjäistuotteitakin meni kaupaksi jonkin verran. Arpajaisiin oli saatu lahjoituksia muun muassa alueen yrityksiltä, kuten Parturi-Kampaamo Helmestä, Saksalan K-Marketista ja Saksalan grillistä, jossa nyt ovat uudet yrittäjät toimineet muutaman kuukauden ajan. Lisäksi lahjoituksia saatiin muun muassa Jokimaan ravikeskuksesta. Kinkku sentään hankittiin päävoitoksi. Sen voittikin sitten yksi nuorimmista osallistujista, vauvaikäinen söpöläinen Aino, joka taisi jäädä miltei kevyemmäksi kuin voittamansa kinkku!

Saksala-Seuran lähes 45-vuotisessa historiassa lapsiperheiden toiminnalla on aina ollut oma, merkittävä sijansa. On mukava havaita, että Saksalassa on taas paljon lapsia. Eri-ikäisillä ihmisillä on halua toimia yhdessä. Haluamme järjestää monenlaista toimintaa, joka kiinnostaa monenlaisia ihmisiä. Lämmin kiitos pikkujoulussamme eri tavoin mukana olleille – sekä talkoisiin osallistuneille että tapahtumaan osallistuneille – mukavasta, yhdessä tehdystä juhlasta! Hyvää Joulua kaikille!

Vuokko Kautto

The Moments: Instrumentaalilevy oli pitkäaikainen haave

Lahtelainen rautalankayhtye The Moments julkaisi hiljattain uuden levyn, jonka nimi on Fatboy. Yhtyeen levyllä on mahdollisuus kuulla vanhaa brittisävytteistä rautalankaa sekä amerikkalaisella meiningillä höystettyä surfmusiikkia.– Yhtye perustettiin vuonna 1997 ja jo seuraavana kesänä minut haluttiin uudeksi rumpaliksi bändiin, Tero Seppänen kertoo.

Instrumentaalilevy on ollut jo pitkään kaikkien bändin jäsenten haaveena, mutta viime keväänä syntyi lopullinen päätös siitä.
– Levy äänitettiin Orimattilassa Inka -studiolla viime kevään aikana ja levyprojektin lopputuloksesta voi nyt nauttia kaikki rautalankamusiikin ystävät. Omia biisejä syntyi tällä kertaa todella rivaksti ja sen vuoksi tyydyimme vain yhteen lainabiisiin.

The Momentsin levyn nimi on Fatboy ja rockabilly-bändi Fatboyn levy on Moments. Tällainen tarina liittyy uuden levyn nimiasioihin.
– Se oli meistä hauska idea nimetä oma levy vastaavalla tavalla.

Ensi vuodeksi on jo tiedossa kymmenkunta keikkaa, mutta kalenterissa on tilaa lisäkeikoillekin.
– Keikkailemme eniten loppusyksystä ja jouluaikaan. Se on ollut jo monen vuoden ajan meille hektisintä keikka-aikaa.

The Moments on ehtinyt soittaa Rautalankafestareilla viidesti, mutta Taarastiin olisi mukava päästä soittamaan myös tulevaisuudessa.
– Kotimaisessa rautalankagenressä on hyvä pöhinä päällä. Päijät-Hämeessä ja sen lähialueella on paljon tämän genren musiikkidiggareita monessa eri sukupolvessa. Tämä on tullut todettua keikoilla.

”Rakkaus rautalankaan syttyi jo lapsuudessa”

Kitaristi Jarmo ”Jape” Huotari on säveltänyt uuden levyn kaikki biisit. Muusikko paljastaa, että levyn sävellykset ovat syntyneet neljän viime vuoden aikana.
– Kuuntelen itse paljon juurimusiikkia. Sen lisäksi 1950- ja 1960-luvun amerikkalainen ja kotimainen musiikki on kiinnostanut minua aina. Markus Allan, Laila Kinnunen ja Annikki Tähti ovat omia henkilökohtaisia suosikkejani.

Kitaristi Huotari kertoo, että sointukulkuja ja melodioita syntyy automatkoilla tai jopa työpäivän aikana.
– En minä välttämättä tarvitse hiljaisuutta ympärilleni, kun sävellän. Joskus biisejä syntyy kotona kitaraa rämpytellessä.

Rakkaus rautalankamusiikkiin syntyi Huotarin kohdalla jo lapsuudessa, kun hän kuuli sitä radiosta.
– Muistan, kun näin teinipoikana yhden Mustangsin keikan. Silloin peli oli selvä.

Säveltäjä on tyytyväinen levyyn, koska se on ehjä ja monipuolinen kokonaisuus.
– Levyllä on monipuolinen kattaus musiikkia meidän genrestä. Rautalanka- ja surf -musiikin lisäksi levylautaselle on katettu pari meksikolaissävytteistä biisiä.

”Enemmän radiosoittoa”

Rautalankamusiikki perustuu harmonisiin melodioihin ja tyyliteltyihin sointukulkuihin.
– Suomalaiset rakastavat rautalankaa, mutta sitä ei soiteta radioissa. En tiedä, miksi tämä musiikki ei pääse soittolistoille, Huotari toteaa.

Rumpali Seppänen on myös samoilla linjoilla.
– Beatmusiikille ja rautalangalle on olemassa kysyntää, mutta radioissa sitä soitetaan harvoin.Radio Nostalgia on ainut radiokanava, josta voi kuulla esimerkiksi Shadowsin ja Soundsin musiikkia. Toki Agentsia soitetaan jonkin verran radioissa, mutta voisi rautalankamusiikkia hieman laajemminkin sisällyttää radioiden ohjelmatarjontaa.

Petri Görman

Lahtelainen The Moments julkaisi uuden levyn hiljattain. Levyllä soittivat Tero Seppänen (rummut), Jouni Vänttinen (kitara), Kimmo Riikonen (basso) ja Jarmo Huotari (kitara).

Seurakunta järjesti launehenkisen kansanjuhlan

Joulukuu on perinteisesti kiireisintä aikaa kirkoissa, mutta siitä huolimatta Launeen seurakunta halusi järjestää paikallisille ihmisille Suomi 100 -kansanjuhlan itsenäisyyspäivän aattona. Launeen seurakunnan uusi pappi Teemu Reinikainen ja hänen työryhmä olivat päättäneet toteuttaa rennon tapahtuman.
– Suomi 100 -teema oli niin vahvasti mukana monissa eri yhteisöissä. Siksi me halusimme myös järjestää tällaisen juhlan, Launeen seurakunnan kappalainen Riitta Särkiö kertoo.

Kansanjuhla sijoitettiin päivään, jolloin ei ollut muita tapahtumia kirkolla.
– Soppatykki ja hernekeitto oli sellainen juttu, jonka halusimme ehdottomasti yhdeksi osaksi tapahtumaa.
Kansanjuhlassa oli paikalla varovaisten arvioiden mukaan noin 200 launeelaista.
– Olin todella iloinen ja yllättynyt väkimäärään.
Joulunodotus jatkuu seurakunnassa ja tapahtumia riittää siellä useita ennen joulua.
– Kauneimmat joululaulut lauletaan eri puolilla seurakuntamme aluetta. Halusimme, että laulamaan pääsee muuallakin kuin Launeen kirkolla.

Evakko ja Lotta

Eeva Janhonen kertoi sodanaikaisista kokemuksistaan evakkona ja lottana.
– Olen syntynyt Viipurissa 90 vuotta sitten. Jouduin heti sodan aluksi evakkotytöksi.
Jatkosodan aikana Janhonen toimi viestilottana.
– Halusin olla kotirintamalla auttamassa. Se oli raskasta aikaa, mutta siitäkin raskaasta tilanteesta selvisimme positiivisella asenteeella.

Petri Görman

Sorsalampi ruopataan tulevan talven aikana

Lahden kaupunginpuutarhuri Kirsi Kujala kertoo, että Launeen perhepuiston sorsalammen maaperä ja vedenlaatu on nyt tutkittu.
– Halusimme tehdä suunnitteluvaiheen huolellisesti, jotta ruoppauksen yhteydessä emme aiheuttaisi haittaa pohjavedelle.

Tutkimuksen avulla selitettiin, kuinka paljon on vara kaivaa sorsalammen pohjaa, jos sieltä otetaan paksumpi kerros maata pois.
– Konsultin kanssa pohdimme myös, että niitämmekö lammen vai tyhjennämmekö altaan. Nyt on päädytty siihen, että lampi tyhjennetään tulevan talven aikana.

Sorsalammen pohjassa on valtava määrä märkää massaa ja sen vuoksi tyhjennys on ympäristön kannalta paras tehdä talviaikaan.
– Talvikautena puistoaluekin kestää ruoppauksen paremmin. Lahden korkeudella talvet ovat olleet viime vuosina erittäin vaihtelevia ja siksi tämäkin projekti on viivästynyt.

Sorsalampi on pinta-alaltaan pieni ja matala
– Kelluslehtiset vesikasvit viihtyvät hyvin tällaisissa paikoissa. Jäät eivät rasita niitä, eikä virta irrottele niitä. Siksi ulpukat täyttävät usein tällaisten lampien vedenpinnan.

Kilpailutukseen vuodenvaihteessa

Sorsalammen ruoppaus kilpailutetaan tammikuussa ja työt aloitetaan helmi-maaliskuunvaihteessa, viheralueiden rakennuttaja Markku Sivenius sanoo.

Ruoppaaminen kestää kuukauden ajan ja silloin sorsalampi pumpataan tyhjäksi.
– Odotamme kunnon pakkasia, koska silloin myös maa-aine kiinteytyy.

Sivenius kertoo, että kaivinkone kuokkii sorsalammen pohjalle poistaen sinne vuosien aikana kertyneet sedimenttimassat.
– Kysymyksessä ei ole pintakasvillisuuden niitto, vaan nyt puhdistetaan pahasti rehevöityneen sorsalammen pohjasta sedimentit.

Petri Görman

Jälleenkö ristiretki Launeen kirjaston puolesta?

Launeen omakotiyhdistys järjesti kirjaston tulevaisuutta koskevan keskusteluillan viime maanantaina Launeen kirjastossa. Kuvassa eturivissä kolmas vasemmalta on yhdistyksen uusi puheenjohtaja Päivi Granlund.

Painetut kirjat ovat tärkein kirjastojen asiakkaitten lainauksen kohde. Launeen Aurakadun päässä on puitten keskellä 70-vuotias arkkitehti Irma Kolsin suunnittelema puutalo, Launeen kirjasto. Sieltä kirjoja lainataan ahkerasti, kun henkilökunta,” kirjastotädit” ovat asiakkaita varten, neuvomassa. Entisessä Lähteen alakoulussa kirjasto on toiminut runsaat kaksikymmentä vuotta. Aiemmin kirjasto toimi vuodesta 1952 alkaen Launeenkadun ja Suorakulmakadun kulmassa niin sanotussa Säästöpankin talossa. Etelä-Lahdessa on nykyisin Liipolan kirjastopiste ja Renkomäen Renki-kirjasto. Asukkaita rautatien etelänpuoleisella alueella on noin 25 000, siis enemmän kuin Heinolassa asukkaita. Me Etelä-Lahdessa asuvat voisimme julistautua vaikkapa itsenäiseksi kaupungiksi.

Tämän kuvitellun Laune-kaupungin keskuskirjastossa Aurakadun päässä käy ulko-ovi ahkerasti. Tämän vuoden aikana sieltä ovat asukkaat lainanneet jo runsaat 126 000 kirjaa. Kun tähän lisätään vielä ”Renksun” ja Liipolan kirjastojen asiakkaiden lainaukset, niin saamme vauvasta vaariin lainausluvuksi vähintään kymmenen kirjalainaa kuukaudessa asukasta kohden, siis väki on ahkeraa lukija-kansaa. Kirjastot ovat nykyisin myös monitoimipaikkoja, missä on mahdollisuus saada tietotekniikka-opastusta sekä käyttää atk-laitteita omiin tarkoituksiin

Lahden kaupungin vuosien 2018-2022 talousarviokirjassa on kirjattu Sivistystoimen tekstikohdassa vähän epämääräisesti Launeen kirjaston tulevaisuudesta. Kirjaston käyttövesiputkisto ym. kaipaa pikaista remonttia vesivaurioitten estämiseksi. Talo on suojelukaavassa, sisätiloja saa muuttaa, mutta talon ulkoista asua ei saa muuttaa. Tontille saa tehdä lisärakennuksen.

Viimeinen lause sai Launeen omakotiyhdistyksen kutsumaan tämän viikon maanantaina kirjaston olemassa olosta kiinnostuneita lukijoita keskustelemaan kirjastonsa tulevaisuudesta. Vieraaksi kirjastoon oli kutsuttu lapsuutensa Korsitiellä asunut, kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja Ville Skinnari (Sdp). Kirjastotalo on hänelle tuttu niiltä vuosilta, kun alijuhakkalainen kävi alakoulua Lähteen koulussa.

Lahdessa kirjastot ovat olleet 1990-luvun alun talouskriisin jälkeisenä aikana kaupungin rahoituksesta vastaavien henkilöiden riiston alla. Kulttuurin ja sivistyksen kannattajat ovat pitäneet niin Launeen kirjaston ja kuin muitten kirjastojen puolesta mielenosoituksia aina muutaman vuoden välein. Viimeksi kolme vuotta sitten, muisti illan tilaisuudessa mukana ollut kirjailija ja kirjaston naapuri Kalle Veirto.

Ville Skinnarilla oli mukanaan talouskirjan sivut, minkä kirjastoja koskeva tekstikohta nauratti läsnä olevia lausekkeella ”henkilöresursseja kohdennetaan ja vahvistetaan uusiutuviin asiakas – ja sisältöpalveluihin”. Siis asiakkaiden pitää uusiutua! Tarkoittiko tekstin kirjoittaja, että kirjastojen asiakkaat pitää vaihtaa joihinkin fiksumpiin?

Suora lainaus Lahden talousarviokirjan 2018-2022 sivulta 58:
”Kirjasto- ja tietopalveluissa kehitetään sisältötarjontaa kokonaisuutena keskitetyllä sisältöjen ja aineistojen valinnalla sekä kelluvalla kokoelmalla, tehostetaan aineistorahojen käyttöä sekä karsitaan logistiikkatyötä ja aineistokuljetuksia. Henkilöstöresursseja kohdennetaan ja osaamista vahvistetaan uusiutuviin asiakas- ja sisältöpalveluihin. Launeen kirjasto tarvitsee uudet tai nykyiset saneeratut tilat huonokuntoisten, ahtaiden ja toimimattomien tilalle.”

Läsnäolijat keskustelivat vilkkaasti kirjaston säilyttämisen puolesta. Alueen uusista asukkaista Marita Kivinen heitti ajatuksen Kyläkirjastosta, joka olisi irti kaupungin talousarviosta. Skinnari ilahtui ideasta, mutta rahoitusta tarvitaan siihenkin. Kaupungin talousarvio nuijitaan pöytään valtuustossa ensi maanantaina 4.päivä joulukuuta.

Launeen omakotiyhdistyksen viestittäjä Helena Juutilainen on vienyt kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirralle Launeen kirjaston määrärahoja koskevan kirjelmän, mutta yhdistys on jäänyt odottamaan vastausta. Toivottavasti kaupungintalolta tulee kirjastolle positiivinen joululahjana remonttirahojen muodossa. Tilaisuudessa mukana olleiden eri ryhmien varavaltuutetut lupasivat myös viedä viestiä eteenpäin.

Marja-Liisa Niuranen

AJANKOHTAISTA -arkisto

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011