Anttilanmäen historiateoksia lahjoitettiin kouluihin

– Padasjoen säästöpankkisäätiö on tukenut Anttilanmäki elää – Eläköön Anttilanmäki historiateoksen julkaisua. Sen vuoksi meillä oli ilo ja mahdollisuus luovuttaa kirjoja myös 10 eri koululle Lahdessa, Ulla Tuominen ja Jarkko Hellsten kertovat.

Anttilanmäki elää – Eläköön Anttilanmäki historiateos ilmestyi viime keväänä. Tämän viikon torstaina Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistyksen puheenjohtaja Ulla Tuominen ja historiateoksen työryhmän jäsen Jarkko Hellstenluovuttivat 10 kirjaa lahtelaisten koulujen käyttöön.

– Sanoisin, että tämä historiateos on taidokkaasti kirjoitettu. Kun ihminen kertoo tarinaa, niin kirjasta tulee silloin elämänmakuinen. Se kulkee koko Anttilanmäen historian halki, Tuominen kertoo.

Puheenjohtaja toivoo, että kirjasta moni koululainen saa tärkeää tietoa paikallisesta historiasta.
– Ilman historiaa ei ole tulevaisuutta. Se meidän täytyy aina muistaa.

Yli 1000 valokuvan kirja

– On ollut mielenkiintoista seurata, kuinka paljon tälläkin alueella on tapahtunut 150 vuoden aikana erilaisia asioita. Anttilanmäki on ollut elinvoimainen aina ja sen välittömässä läheisyydessä on ollut monia merkittäviä yrityksiä, Hellsten viestittää.

Hellsten kuului työryhmään, joka keräsi ja kokosi materiaalia kirjaa varten.
– Rautatieyhteyden synty ja kantatilojen muodostuminen Lahden paljon jälkeen ovat olleet sellaisia asioita, jotka ovat minua erityisesti kiinnostaneet.

Vuodesta 1990 asti Anttilanmäellä asunut Hellsten toteaa, että historiateos on mielenkiintoisesti kirjoitettu ja siihen sisältyy yli 1000 valokuvaa.
– Tämä kirja sopii kenen tahansa luettavaksi. Tietoisuus oman asuinalueen menneisyydestä on tärkeä asia niin nuorelle kuin jo hieman varttuneemmalle väestönosalle. Paikallinen kuuluisuus Jepulis Benjamin on myös päässyt tämän kirjan kansien väliin.

Petri Görman

Launeen kirjastossa muisteltiin: Asumme veden ja lähteiden päällä

Päivi Tikkanen, Ismo Larkkonen ja Pentti Oravala olivat muistelemassa Launeen kirjastolla menneitä tiistain muisteloillassa

– Saattaa olla niin, että monikaan ei tiedä, että tämän talon alkuperäinen nimi oli Launeen väliaikainen koulu. Tässä rakennuksessa päättyi koulutoiminta 1990-luvun alussa ja sen jälkeen siitä tuli kirjasto, puheenjohtaja Olavi Lehtinen kertoi muisteluillassa Launeen kirjastolla.

Useat iltaan osallistuneet ihmiset kertoivat, kuinka Launeenkadun varrella oli ollut muinoin vilkasta yritystoimintaa.
– Mustanmäenkadulla oli vielä 1960-luvun lopulla nakkikioski, jonka omistaja oli Pertti Suhonen, joka myöhemmin perusti Farmariteollisuuden, Pentti Oravala totesi.

Launeen terveysaseman kohdalla on ollut vielä sodan jälkeen lampi, jonka rannalla varsinkin pojat viihtyivät kivisotaa leikkimässä.
– Tielinja kaavoitettiin jo 1950-luvulla nykyiselle paikalle. Silloin myös lasten keskusteluissa puhuttiin, että lentokenttä rakennetaan Launeelle.

Kirjasto Säästöpankintalossa

Launeen kirjasto toimi aikaisemmin Säästöpankin talossa Launeenkadun varressa, kunnes se siirtyi nykyiselle paikalleen 1990-luvulla.
– Sielläkin lainaustoiminta oli vilkasta ja kirjasto oli kovassa käytössä, keskustelussa todettiin monen osallistujan suulla.

Nykyisen terveysaseman kohdalla on ollut lampi ja sitä ympäröivä alue on ollut suoperäistä.
– Se oli oikein upottava suoalue, Oravala muisteli.

Launeen vartiokonttori eli poliisilaitos sijaitsi vastapäätä Launeen pumppuasemaa. Siitä riittikin monta tarinaa illan aikana.
– Alesmaan-kauppa Pajusillankadulla oli myös paikka, jossa kaikki launeelaiset asioivat.

Martti Uuttu, sekä Hannu ja Irja Suuronen tutustuivat ennen tilaisuuden alkua Lähteen koulun koulukiviin.

Salomaan perheelle ensimmäinen väritelevisio

– Omalähiötä vieläkin kustantava Salomaan perhe asui 1970-luvun alussa Mäntsäläntien ja Korsitien risteyksessä. Heille hankittiin ensimmäinen väritelevisio Launeella, Lehtinen totesi.

Tarinan mukaan Munchenin Olympiakisoja ja Lasse Virenin juoksuja seurattiin Salomaan olohuoneessa niin tiivisti, että yhtään ylimääräistä ihmistä ei olisi sinne enää mahtunut.

– Nikkilässä ei ole enää niin sanottuja I-järviä, jotka löytyvät vielä vanhoista kartoista. Ne ovat kadonneet sieltä ajan saatossa, keskustelijat totesivat.

– Mineraalivesi Laune oli kuuluisa Mallasjuoman tuote ja sen myötä Etelä-Lahden helmi eli Laune sai paljon myös valtakunnallista huomiota, Lehtinen muistutti.

Petri Görman

Jouni Lillman: Launeen lähteen vesi yhtä hyvää kuin aiemmin

– Lahdessa juodaan vain pohjavettä. En tiedä juodaanko missään päin maailmaa näin hyvää ja laadukasta vettä, tekninen johtaja Jouni Lillman sanoo.

– Launeen vedenottamo otettiin virallisesti käyttöön viime viikon keskiviikkona. Sieltä on pumpattu vettä reilun viikon verran ilman ongelmia, Lahti Aqua Oy:n tekninen johtaja Jouni Lillman kertoo.

Lähteestä lopetettiin vedenpumppaus vuonna 2001, kun pohjavedessä havaittiin kasvintorjunta-ainejäämiä.
– Nykyisellä tekniikalla on mahdollista poistaa pohjavedestä monia erilaisia jäämiä, mutta Launeen lähteen vedestä niitä ei ole enää juurikaan löydetty vuosia kestäneiden tarkkojen havaintojen mukaan.

Nyt sieltä pumpataan raikasta ja puhdasta vettä noin 4000 kuution verran lahtelaisten käyttöön.
– Emme tällä hetkellä kuitenkaan ole nostaneet vielä pumppaustehoja ylärajalle saakka.

Teknisen johtajan mukaan Launeella on mahdollisuus tuplata vedenotto esimerkiksi häiriötilanteissa.
– Lahdessa on tällä hetkellä seitsemän vedenottamoa toiminnassa. Osa lahtelaisten käyttövedestä tulee myös Hollolan puolelta.

Koekäytön yhteydessä vuosi sitten virtaussuunnat muuttuivat ja silloin mangaania ja rautaa irtosi putkista verkostoon ja vedenlaatu heikkeni hetkeksi.
– Emme ole havainneet mitään laatuongelmia syksyn aikana ja uskon, että selviämme ilman niitä, koska olemme uudistaneet prosessiamme niin paljon.
– Legendaarinen Launeen lähteen vesi on yhtä hyvää kuin aiemmin, Lillman lupaa

Kahden miljoonan investointi

– Olen iloinen siitä, että Launeen lähteen rakennus on taas siinä käytössä, mihin se on alun perin tarkoitettu. Lahtelainen vesihuolto on lähtenyt liikkeelle nimenomaan Launeelta yli 100 vuotta sitten.

Myös kaupungin omistaman vesiyrityksen näkökulmasta pumppaamon uudelleenkäynnistys oli iso asia.
– Lähde on hyvin tuottoisa ja se on keskellä kaupunkia. Putkisto on rakennettu aikoinaan palvelemaan koko Etelä-Lahtea. Nyt kaikki palaset ovat oivallisesti kohdillaan Launeella.

Vedenottamon käyttöönotto oli noin kahden miljoonan euron investointi.
– Myös toinen merkittävä investointi on valmistunut syksyn aikana Lahdessa, kun runkoputki on rakennettu Kärpäsen vedenottamolta pullotustehtaalle. Se projekti on meidän osalta siis valmis. Meille kuuluu tässä yhteydessä vain vedentuotanto.

Verkostopuolella Lahti Aquan tilanne on tällä hetkellä poikkeuksellisen hyvä, mutta saneeraustarpeita on kuitenkin paljon ja ne vain lisääntyvät tulevaisuudessa.
– Vesihuollon tulee toimia kivuttomasti myös tulevaisuudessa. Sen eteen teemme töitä joka päivä.

Petri Görman

Louhimiehen Tuntematon sotilas on vaikuttava sotaelokuva

Vänrikki Kariluoto (Johannes Holopainen) ja alikersantti Rokka ( Eero Aho) vyöryttämässä juoksuhautaa Aki Louhimiehen upeassa Tuntemattoman sotilaan kolmannessa versiossa.

Tämän vuoden varmasti puhutuin ja katsotuin elokuva on ohjaaja Aku Louhimiehen uusi filmatisointi Väinö Linnan legendaarisesta Tuntematon sotilas-teoksesta. Aikaisemmin aiheeseen ovat tarttuneet Edvin Laine (1955) ja Rauli Mollberg (1985). Jotkut ovat kyseenalaistaneet kolmannen version tarpeellisuuden. Tarviiko samaa elokuva todellakin tehdä 30 vuoden välein? Asiasta voidaan varmasti olla montaa mieltä, mutta ainakin allekirjoittaneen mielestä elokuva on itsessään varsin onnistunut ja tarpeellinen. Jos tällä uudella versiolla saadaan nuoret kiinnostumaan maamme historian vaaran vuosista ja yleensäkin siitä mitä Suomen historia pitää sisällään, on elokuvan missio onnistunut. ”Kansa joka ei tunne menneisyyttään, ei hallitse nykyisyyttään, eikä ole valmis rakentamaan tulevaisuutta varten”, kuten kenraali Adolf Ehnrooth aikanaan osuvasti asian linjasi.

Tuntematon sotilas on Louhimiehen ohjauksessa tuotu tähän päivään nykyajan elokuvallisin keinoin. Teksti on kuitenkin onneksi edelleen liki 100 prosenttisesti Väinö Linnaa ja liki kaikki tutut repliikit edellisistä elokuvaversioista kuullaan. Tosin ne hauskatkin repliikit saavat hieman erilaisen merkityksen, koska kyseessä ei todellakaan ole Edvin Laineen rillumarei-elokuva sodasta, jossa vuoroin vitsaillaan ja vuoroin tapetaan.

Erona edellisiin versioihin Louhimies esittelee Rokan perheen sekä Kariluodon kihlatun/vaimon. Näin ohjaaja on saanut tuotua mukaan myös sen, miltä elämä näytti kotirintamalla. Rokan raskaana ruista leikkaava Lyyti-vaimo (Paula Vesala) saadaan nyt ensimmäistä kertaa valkokankaalle. Perheet elivät jatkuvassa epätietoisuudessa ja kuolemanpelossa. Koskaan ei voinut tietää milloin suruviesti rintamalta saapuu.

Elokuvan vahvinta antia on eittämättä todella vaikutttava kuvaus, äänimaisema ja musiikki, jotka kaikki kolme ovat täysin kansainväliset mitat täyttävää. Yhtään heikommaksi ei jää kohtalaisen nimekäs näyttelijäkaartikaan. Etukäteen kyseenalaistettiin varsinkin Aku Hirviniemen ja Jussi Vatasen kaltaisten ”Putous-näyttelijöiden”ottaminen mukaan roolitukseen. Miehet ovat kuitenkin ammattitaitoisia näyttelijöitä ja he selviävätkin rooleistaan alikersantti Hietasena ja vänrikki Koskelana vakuuttavasti. Elokuvan kantava voima on kuitenkin Eero Ahon vakuuttavasti esittämä alikersantti Rokka. Sotaa peilataan vahvasti juuri Rokan kautta ja pikkuhiljaa sodan edetessä voimme huomata kuinka tuo iloinen velikultakin muuttuu synkemmäksi sitä mukaa, kun sota vain jatkuu ja jatkuu, tappion häämöttäessä jo horisontissa.

Louhimiehen Tuntematon sotilas tuo meille nähtäväksi sen, ettei sodassa ole voittajia. Sota pelottaa kaikkia, myös niitä ns. sankareita. Käsi vapisee niin Rokalla, Hietasella kuin Kariluodollakin. Sota saa esiin monissa raadollista ja epäinhimmilistä käyttäytymistä. Myös suomalaisissa sotilaissa. Esimerkiksi siinä missä Laineen Tuntemattomassa Rahikainen on iloinen kauppamies, varsinainen veitikka, on Louhimiehen Rahikainen (Andrei Alen) ronskisti ruumita ryöstelevä ja Petroskoissa tyttöjä parittava sutenööri. Uutta Louhimiehen versiossa on myös se, että siinä tuodaan hyvin selkeästi esille se, että Suomi taisteli jatkosodassa natsien rinnalla, mikä ei varmasti miellytä kaikkia tahoja. Mannerheimintiellä Helsingissä natsiliput liehuvat ja Hitlerkin käy Marskin syntymäpäivillä. Näinhän se oikeastikin meni.

Louhimies on tehnyt loistavan elokuvan, joka kolmen tunnin pituudestaan huolimatta jaksaa pitää ottessaan. Toteutukseltaan kyseessä on kansainväliset mitat täyttävä sotaelokuva, jonka toivoisi leviävän laajemmaltikin maailmalle. Parempaa ja osuvampaa elokuvaa tähän aikaan ei 100-vuotias Suomi voisi syntymäpäivälahjakseen saada. Se, onko tämän vuoden Jussi-palkinnot jo jaettu, on tietysti mielipidekysymys, mutta aika korkealle Louhimies joukkoineen riman muille elokuvien tekijöille nostaa. Elokuvan nähtyäni on sanottava, että jo entisestäänkin korkealla oleva arvostukseni sotaveteraaneja kohtaan nousi toiseen potenssiin. Ihan syystä.

Petri Salomaa

AJANKOHTAISTA -arkisto

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011