Toimarin asukastilassa taas toimintaa marraskuun alusta lähtien

Vapaaehtoistyöntekijä Pepe Stenberg, aluetyöntekijä Jukka Suomilammi ja Kari Korhonen on mahdollista tavata Patoseudun toimintakeskuksen asukastilassa marraskuun toisesta viikosta

– Patoniityn toimintakeskuksessa on taas mahdollisuus viettää aikaansa, kun siellä on joka arkipäivä toiminnasta vastaava tupaisäntä. Toiminta aktivoituu taas marraskuun toisella viikolla, Ehyt ry:n aluetyöntekijä Jukka Suomilammi sanoo.

Elokolossa Lahden keskustassa työskentelevä aluetyöntekijä kertoo, että yhdistys on muutaman kuukauden väistötiloissa Patoniityssä keskustan yksikön pintaremontin vuoksi.
– Tarkoitus on järjestää toimintaa loppusyksyn ja talven ajaksi täällä. Ensisijaisesti asukastupa on tarkoitettu tämän alueen asukkaille, mutta saa täällä vierailla muutkin.

Patoniityn toimintakeskuksessa järjestetään perinteinen ruoanjako maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina
– Tiistaisin ja torstaisin asukastuvalla tarjoillaan ruokalounaat.

Suomilammin lisäksi yksikön toiminnassa on mukana yksi Salpauksen opiskelija.
– Hän on kouluttautumassa päihdetyöntekijäksi ja tämä on hyvä paikka hankkia työkokemusta.

Aluetyöntekijä kritisoi sitä, että yhdistykset eivät voi enää entiseen malliin työllistää ihmisiä.
– Sen vuoksi tämän paikan toimintaan on tullut katkoja. Yhteisöllinen sosiaalityö säästää yhteiskunnan varoja ennalta ehkäisevän työn kautta. Toivon, että päättäjät ymmärtäisivät tämän asian merkityksen.

Kaikilla ei mene vielä hyvin

– Kokemuksesta tiedän, että täälläkin jaetaan 30-40 ruokakassia vähävaraisille. Ei kaikilla mene vielä niin hyvin.

Yhteisölliset toimintapaikat ovat tärkeitä kokoontumistiloja yksinäisille ihmisille Suomilammin mielestä.
– Lahdessakin on paljon yksinäisiä ihmisiä. Tällä on mahdollista ruokailla ja vaihtaa pari sanaa kanssakulkijan kanssa.

Vapaaehtoistyöntekijä Pepe Stenberg vastaa Elokolon ruokakuljetuksista.
– Tässä toiminnassa olen ollut mukana reilut viisi vuotta. Lähdin ihan sattumalta mukaan, mutta olen viihtynyt tässä vapaaehtoistyössä. Itsellekin tulee hyvä mieli, kun voi olla jollekin toiselle ihmiselle avuksi.

Kari Korhonen lähti vapaaehtoistyöhön mukaan Stenbergin houkuttelemana.
– Neljä vuotta on nyt takana tätä vapaaehtoistyötä. Siitä tulee itsellekin hyvä fiilis, kun voi jeesata toista.
– Päivälle tulee merkitystä, kun saa tavata ihmisiä ja keskustella heidän kansaan. Minulla on tässä joukossa jo aika paljon tuttuja

Petri Görman

Kalle Veirto: Launeen kirjasto ei ole turha kuluerä kaupungin budjetissa

Ei meillä voi mennä vielä niin huonosti, että kaupungin on lopetettava sellaiset palvelut kaupungista, joiden avulla ihmiset eivät voivat kehittää

Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran talousarvioesityksessä todetaan, että Launeen kirjasto tarvitsee uudet tai nykyiset tilat ahtaiden, huonokuntoisten ja toimimattomien tilalle. Kirjaston korjaussuunnitelman yhteydessä päivitetään myös kirjastoverkkosuunnitelma. Seudullisen kirjastojärjestelmän ja verkkokirjaston uusiminen ja käyttöönotto sekä alueellisen kehittämistehtävän käynnistäminen, organisointi ja toimintamallin luominen ovat vuoden 2018 haasteita.
– Tämä on juuri sitä virkakieltä, josta ei saa pirukaan selvää, mitä sillä haetaan. Ollaanko kirjastoa lakkauttamassa vai antaako sille vielä mahdollisuus, kirjailija Kalle Veirto pohtii

Nyt on launeelaisen kirjailijan mukaan kuitenkin tunnustettu se tosiasia virkamiehen suulla, kuinka loistava kirjasto Launeella oikeastaan on.
– Keskeisellä paikalla oleva kirjasto kannattaisi ehdottomasti kunnostaa. Ei se tarvitse miljoonaremonttia, vaan 200 000 – 300 000 euroa riittäisi kunnostusprojektiin aivan varmasti.

Kirjaston lakkautus olisi kaikkien launeelaisten mielestä järjetön ajatus.
– Tämä kirjasto on Lahden kaupungin kruunun jalokivi. Kirjaston kävijämäärä kertoo sen, kuinka tärkeä se on meille.

Kaupunki kasvaa etelään

– Uusia asukkaita muuttaa kaiken aikaan eteläiseen Lahteen. Mitä järkeä olisi nypätä ihmisten arvostama palvelu pois?

Veirto muistuttaa, että Launeen kirjasto sijaitsee umpikadun päässä, jossa on myös runsaasti parkkipaikkoja.
– Tällä alueella on turvallista liikkua. Sinne pääsee myös polkupyörällä helposti. Yleiskuvaltaan tämä kokonaisuus istuu täydellisesti Lahti kaupungin strategiaan. Ei kai strategiaa vastaan kukaan sivistynyt päättäjä toimi?

Veirto ei lämpene Launeen kirjaston siirrolle, eikä hänelle kelpaa kauppakeskus. Hän haluaa, että kirjasto jatkaa nykyisessä rakennuksessa.
– Ei meillä voi mennä vielä niin huonosti, että kaupungin on lopetettava sellaiset palvelut, joiden avulla ihmiset voivat kehittää ja virittää itseään sivistyksen toiselle tasolle.

Veirto toki ymmärtää, että hädässä kaikkia palloja on kokeiltava.
– Olisi hyvä, jos kirjastossa työskenteleviltä ammattilaisilta edes kysyttäisiin jotain. En usko, että he haluavat lukea yllättäen epämääräisiä pohdintoja kaupunginjohtajan talousarvioesityksestä.

Jos Launeelle halutaan uudistuksia, kirjastopalveluiden suurkuluttaja harkitsisi vaikkapa viikonlopuiksi itsepalveluaikaa, virkailijoista tinkimättä.
– Suosittu kirjasto toimii parhaiten, kun siellä on hyvä sekä kattava palvelu. Kirjastovirkailijat ovat kuitenkin arkipäivien sosiaalityöntekijöitä aika monelle meistä tämän hetken suomalaisessa yhteiskunnassa.

Petri Görman

Hyvä virsi tuo toivoa

Runoilija Anna-Mari Kaskinen oli Launeen kirkon miestenpiirin vieraana maanantaina. 
– He olivat rakentamassa Lohjalla lasten kirkkoa ja halusin tulla Launeen kirkkoon kertomaan heille, kuinka minun tekstit ovat syntyneet virsikirjaamme

Runoilija Anna-Mari Kaskinen oli vain 28 -vuotias, kun hänen virsiään päätyi uuteen virsikirjaan vuonna 1986. Hänen tunnetuimpia virsiä ovat Herra kädelläsi ja Taivaan isä suojaa antaa. Molempiin virsiin sävellyksen on tehnyt muusikko Pekka Simojoki. He ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 1979 lähtien tähän päivään saakka.
– Emme osanneet kuvitella Pekka Simojoen kanssa, että laulujamme päätyisi virsikirjaan. Meiltä pyydettiin virsikirjan uudistustyön viimevaiheessa, että voisitteko tehdä vielä lasten ja nuorten lauluja.

Kaskinen kertoo, että kahteen heidän tunnetuimpaan virteen oli ollut valmiina sanoitus ja sävellys ennen kuin he istuivat keskustelemaan projektista Pekka Simojoen kanssa.
– Pekan sävellykset istuivat minun runoihin, eikä niihin oikein ollut pakko tehdä edes muutoksia. Näillä klassikoilla oli siis varsin mielenkiintoinen syntyhistoria.

Runoilija ja suomalaisten legendaaristen virsien sanoittaja huomauttaa, että ihminen, joka kirjoittaa virsiä, ei saa tehdä itsestään liian pyhää tai hurskasta.
– Ihmisten kipuja ja vaikeuksia on hyvä käsitellä virsissä. Kukaan ei ole yksin edes elämän
vaikeimmilla hetkillä. Virsien kautta voi tuoda esille esimerkiksi Jumalan antamaa lohdutusta. Se
täytyy muistaa, että aina on olemassa myös armo.

Ei mitään pateettisia virsiä

Jokainen suomalainen kirkossa virsiä laulanut ihminen tietää, että Kaskinen ja Simojoki eivät edusta omien virsiensä kautta virsien pateettista linjaa.
– Haluan kirjoittaa aidosti rehellisiä virsiä. Ihminen on pieni sekä vajavainen ja sen asian voi reilusti tunnustaa.
Kaskisen mielestä Jumala on suurempi ja ihmeellisempi kuin ymmärrämmekään.
– Jumalaa ei voi laittaa pieneen purkkiin.

Suomalaisten nykyvirsien uranuurtajatyöparin yhteistyö alkoi jo vuonna 1979, kun molemmat aloittivat opiskelun Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa.
– Parasta laatua -levy lapsille on viimeisin yhteistyömme hedelmä.

Herra kädelläsi-virsi on rakkain

– Ensimmäisenä virsikirjaan päätynyt laulu Herra kädelläsi on minulle henkilökohtaisesti rakkain virsi. En tiennyt sitä kirjoittaessani, että siitä tulee virsi.
Jaakko Löytyn säveltämä Pidä minusta kiinni -laulu on myös yksi suosikeistani.
– Jumis taas syntyi siten, että kirkon piirissä mietittiin, miten jumalanpalvelusta olisi mahdollistakehittää siihen suuntaan, että eri-ikäiset ihmiset tuntisivat sen omakseen ja esimerkiksi koululaiset saisivat sinne heille suunnattuja lauluja.

Tämän projektin myötä syntyi joukko iloisia ja raikkaita lauluja.
– Jäähyväiset-laulu on jäänyt elämään tästä yhteistyökuviosta. Vuosi sitten adventin aikoihin kirkoissa otettiin käyttöön uusi virsikirjan lisävihko.

Lisävihkoon kerättiin tuttuja lauluja sekä virsiä eri puolilta maailmaa.
– Olin mukana tässä työryhmässä. Sen lisäksi olen suomentanut Ruotsin kirkon virsikirjan virsiä.

Petri Görman

Nikkilän Omakotiyhdistys 65 vuotta: Nikkilässä on isot tontit ja lapsilla on turvallista elää

Peltokukka

Nikkilän omakotiyhdistys on perustettu vuonna 1952. Se juhli 11.10. 65-vuotispäiviään. Anneli Peltokukka on Nikkilän omakotiyhdistyksen ensimmäinen naispuheenjohtaja. Hän on toiminut puheenjohtajana vuodesta 2015 lähtien.
– Olen syntyperäinen nikkiläläinen. Täällä olen asunut lähes koko elämän ajan lukuun ottamatta muutamaa Salpakankaalla vietettyä vuotta.

Nykyinen puheenjohtaja oli kaksivuotias, kun omakotiyhdistys perustettiin.
– Nikkilässä rakennettiin paljon 1950-luvulla. Täällä oli paljon rintamamiestaloja ja nuoria lapsiperheitä. Täältä ovat jääneet hyvät lapsuusmuistot elämän matkaeväiksi.

Nikkilä oli lintukoto luonnonhelmassa vielä 65 vuotta sitten.
– Metsässä me pääosin leikimme. Jossain vaiheessa tänne rakennettiin myös leikkikenttiä.

Kaupunginosassa meininki hiljentyi 1970-luvulla, kun sodan jälkeen syntynyt nuoriso muutti kotoaan pois.
– Yhdistyksen historiassa vuosina 1976 -78 ei ollut toimintaa ollenkaan.

Nikkilän omakotiyhdistyksen pitkäaikaisin puheenjohtaja Ossi Liukkonen ja hänen vaimonsa Aulikki osallistuivat myös juhliin

Toisen polven nikkiläläiset palasivat takaisin

Seuraavan nousukauden Nikkilän kaupunginosa koki 1980-luvulla.
– Silloin tänne muutti myös paljon lapsiperheitä. Omakotitalojen tontit olivat isoja, juuri sellaisia, joita lapsiperheet tuohon aikaan halusivat. Moni palasi takaisin kotikonnuille kasvattamaan lapsiaan.

Kaikki nikkiläläisiä on myöhemmin yhdistänyt ohitien sekä kehätien vastustaminen.
– Molemmat taistelut kuitenkin hävisimme. Emme olisi halunneet, että linjaus menee omakotialueen läpi.

Alueen kaksijakoinen syntyhistoria näkyy erityisesti omakotitalojen tyylejä silmäillessä. Nikkilässä on paljon rintamamiestaloja ja myös uudempia 1980-luvulla rakennettua omakotitaloja.
Yhä edelleen tämä kaupunginosa houkuttelee lapsiperheitä isojen tonttien vuoksi.
Peltokukka kertoo, että omakotiyhdistyksessä on 150 -200 jäsentä.
– Nikkilä on lähellä luontoa, eikä täältä ole pitkä matka kaupungillekaan. Kaikki kauppapalvelut ovat erittäin lähellä.

Jani ja Maija Oravala edustavat nuoremman polven nikkiläläisiä.

Launeen rautakaupat tärkeitä omakotiasujille

Matti Visuri asui ensimmäisen kerran Nikkilässä jo vuonna 1949. Työ vei miehen maailmalle, mutta mies palasi takaisin ja on nyt asunut siellä jo 30 vuotta.
– Muistan vielä sen ajan, kun nykyisen seurakuntakodin tiloissa toimi osuuskauppa. Niitä oli itseasiassa useampia täällä.

Visuri tykkää asua Nikkilässä, mutta ei Lahdessa.
– Lahti on ilkeä kaupunki.

Nikkilässä on parasta rauhallinen ilmapiiri ja lyhyet matkat kaikkialle.
– Rautakaupat ja isot marketit ovat tosi lähellä. Varsinkin rautakaupat ovat tärkeitä ostoskohteita omakotiasujille.

Lea Toini on kirjoittanut lapsuutensa Nikkilästä historiateoksen Metsätie 10. Se ilmestyi jo vuonna 2006.
– Vielä minulla on muutama kirja jäljellä.
Asuin Nikkilässä vain reilun vuoden ennen kuin muutimme Kanadaan.Nikkilä on muuttunut lapsuudenajoistani paljon. Yhtä mukavalta tämä paikka vaikuttaa vieläkin kuin 1950 -luvulla.

Petri Görman

Kotipuutarhat monipuolistuneet 50 vuodessa

 

Vihertalo Varpula on toiminut Lahdessa 50 vuotta. Puutarhuri Antti Varpula on nostanut vierelleen syyshortensian Rajakatu 2:ntaimimyymälän pihalla. Ennen maan routimista on paras hetki istuttaa keväällä kukkivat sipulikukat ja monivuotiset pensaat ja puut.

Rajakadulla on toiminut Vihertalo Varpula vuosikymmeniä, ehkä vähän piilossa vihreän aidan takana Mannerheiminkatua huristavilta autoilijoilta. Puutarhuri Antti Varpula aloitti Lahdessa kotipuutarhoille taimimyynnin elokuussa 1967, siis 50 vuotta sitten. Silloin myytiin paakkutaimisia omenapuita, marjapensaita ja orapihlaja-aidan taimia keväisin ja alkukesästä.

Lahdessa Varpula aloitti Helsingintien sillankorvassa taimimyymälän myyden Hankkijan taimia. Oman myymälän hän perusti ensinnä nykyisen Pässinpuiston tontille. Sieltä yritys siirtyi nykyiselle Rajakadun tontilla, missä oli iso, syvä maakuoppa, mikä täytettiin. Hyötykasvien lisäksi oli myynnissä erilaisia siemeniä kuten porkkanan, punajuuren ja persiljan sekä kesäkukkien. Monivuotisina pihojen koristepensas oli esimerkiksi morsiusangervo ja monivuotiset ruusut. Siemenperunoita kaupunkilaiset tulivat ostamaan 1990 luvulla.

-Ilmasto on lämmennyt viimeisen 15 vuoden aikana Suomessa siten, että jopa eteläisen Euroopan Magnolia-puut selviävät talven yli Lahden seudulla samoin viinirypälepensaat, kertoo hyväntuulinen, kesäruskettunut puutarhuri. Meillä myydään myös talven kestäviksi jalostettuja makeaa kirsikka- ja luumupuulajikkeita. Kun aloitin Lahdessa, kysytyin omenapuun taimi oli Valkoinen kuulas, nyt kesäomenalajikkeita on useampia, kuten kestosuosikit Huvitus ja Siloposken hunajainen, syysomenoista esimerkiksi Grenman ja talviomenoista Siloposken kaunotar. Koristepuista värikkäimpiä ovat Verijapaninvaahtera-puut.

Mikä on pitkän kauppapuutarhuriuran salaisuus? Antti Varpula hymyilee; se on rakkaus kasveja, maata ja multaa kohtaan. Hän kertoo aloittaneensa kasvien kanssa seurustelun äiti Varpulan pihapiirissä ja kukkakaupassa lapsuuden kotipitäjässä Punkalaitumella Satakunnassa. Hän pääsi Reitkallin puutarhurikouluun1960 luvulla. Sinne vaadittiin kolmen vuoden harjoittelu. Koulu oli Vehkalahdella, Haminan läheisyydessä. Se oli perustettu jo 1898 naisille. Myöhemmin kaksivuotiseen kouluun otettiin myös miehiä ja perustettiin kauppapuutarhurilinja.

Mielenkiintoinen Varpulan harjoittelupaikoista oli Kultarannan puutarha. Sieltä mieleenpainuvia muistoja hänellä on keskustelut puutarhan hoidosta rouva Sylvi Kekkosen kanssa. Tämä oli todella ystävällinen ihminen ja kiinnostunut presidentin kesäkodin ympäristöstä.Presidentti Urho Kekkosella ei ollut aikaa puutarhakeskusteluihin.

Ihmisillä on nykyisin taloudellisesti varoja istuttaa kotipihoihin erikoisiakin kasveja, ja talojen piha-alueet ovat hyvin hoidettuja samoin kerrostalopihat. Nyt pihoihin on muotia istuttaa kääpiöhavupuulajikkeita. Ensimmäinen havupuusuosikki oli Kanadan Tuija. Ennen maan jäätymistä on aika istuttaa ensi kevään tulppaanien sipulit, kuten Triuph-ryhmät, jotka kukkivat sävy sävyssä ja eri aikajanalla.

Puutarhurin neuvoo, että keväällä tulppaanin kukittua, sen varsi pitää katkaista alimpaan lehteen saakka ja poistaa kuivunut varsi myöhemmin. Silloin sipuli jaksaa kasvattaa komean kukan jälleen seuraavana keväänä.

-Kun astiataimet tulivat myyntiin, mahdollistui kasvien istutukset koko kesäkaudelle. Myös henkilökunnan pitää olla ammattitaitoista, mistä Antti Varpula kiittää omaa henkilökuntaansa. Asiakkaita he neuvovat esimerkiksi mullan käsittelyssä ja kasvien istutuksissa, lannoituksessa ja kasvupaikan valinnassa. Kotipuutarhassa ostomulta tai turve pitää sekoittaa maan perusmultaan, hiekkaan tai saveen, silloin se tukee kasvavia kasveja. Syksy on parasta istutuskautta monivuotisille puutarhakasveille. Ne pääsevät kasvuvauhtiin heti keväällä maan lämmettyä.

Marja-Liisa Niuranen

AJANKOHTAISTA -arkisto

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011