Tatun ja Patun Suomi ja kourallinen maata

Outola elää toisessa näytöksessä nykyajassa, taustalla Tatu, Raisa Vattulainen ja Patu, Anna Pienimäki ovat ihmettelemässä kerrostalon moninaisia perheitä, edessä maahanmuuttaja, Lumikki Väinämö ja nuori äiti, Jarkko Miettinen.

Lapsille ja varhaisnuorille tehty Tatun ja Patun Suomi -näytelmässä on vedetty tähdenlennon nopeudella Suomen ja vähän maapallonkin kehitystä10 000 ja muutama vuosisata sen päälle jääkaudesta tähän päivään.

Lahden kaupunginteatterin Eero-näyttämölle Aino Huovisen ja Sami Toivosen viime vuonna viimeisin nimikkosarjaan ilmestynyt kirja sai pikavauhtia näytelmän muodon, ja ensi-illan oli 1.syyskuuta. Kaupunginteatterista näytelmän ohjaaja ja sovittaja Olka Horila ja teatterinjohtaja Ilkka Laasonen tilasivat kirjailijakaksikolta kirjasta Tatun ja Patun Suomi näytelmän käsikirjoituksen Suomi 100- juhlavuoden merkeissä vajaa vuosi sitten.

Nuoret katsojat oli huomioitu reipasta tahtia Outolassa etenevässä esityksessä. Tatu, Raisa Vattulainen ja Patu, Anna Pienimäki sekä useassa näytelmän rooleissa esiintyvät Lumikki Väinämö, Tapani Kalliomäki, Jarkko Miettinen ja Aki Raiskio. Miehet kertoivat nuorille katsojille hauskoin sanakääntein, että tämä on näytelmä, ja me kolme miestä esitetään myös naisia, kun ”tyttöjä teatterilta ei kaikkiin rooleihin riittänyt”. Esityksessä on myös suuri joukko tausta henkilökuntaa, joitten nimet ja tehtävät löytyvät käsiohjelmasta.

Outolan Tatu ja Patu olivat notkeita ja vikkeliä myös vuorosanoissaan. Ensinnä kosketeltiin maapohjan multaa ja moreenia ensimmäisessä näytöksessä ja viimeisellä neljänneksellä oli päästy nykyaikaan, kaupunkikerrostalon moniin asukkaisiin tutustumaan. Pukusuunnittelija ja lavastaja Annukka Pykäläinen toteutti etenkin päähenkilöiden puvut yksinkertaisina, mutta värien soinnutuksen mukaan. Jopa kengissä toistui roolipuvun joku väri. Nuorta yleisöä auttoi esitykseen eläytymisessä valosuunnittelija Tiina Hauta-Ahon ja videosuunnittelija Antti Rautavan ja Mika Virtasen valaistus ja näyttämön peräseinälle heijastamat kuvat.

Suomen historiaa mentiin läpi pikavauhtia, mutta hauskasti. Nuorille viidesluokkalaisille seuralaisilleni jäi mieleen suomenkielen kirjalliseen asuun saattanut Mikael Agricola eli näytelmän, oliko se nyt Mikael Pepsicola. Piti myös kuunnella tarkkaan, keksikö hän somen- vai suomenkielen?
Aleksis Kivi ja Jean Sibeliuskin Eerolla piipahtivat. Myös painettu käsiohjelmahaitari oli nykyaikaisesti, sarjakuvamaisesti piirretty. Sieltä löytyy J.V. Snellman ja 1865 ensimmäinen Suomen markka, Paavo Nurmen piikkariarvoitus sekä maan ensimmäisen naispresidentin vitjat. Uskon, että näytelmä tavoittaa nuoret katsojansa.

Jälkisanat:
Vaikka näyttämöllä oli vanhemman katsojan ja kuulijan mielestä ehkä vähän liikaakin touhua ja puhetta, koululaiset seurasivat tapahtumia hihitellen ja kotona hauskuuksia muistellen. Itse mietin, oliko teatterin ilmoitus Tatun ja Patun Suomi-näytelmän katsojien alaikäraja, viisi vuotta, sen sisältöä ajatellen liian vaikea.
Jos kotona oli iltasatuna luettu vuosi sitten ilmestynyt kirja, niin alle eskari-ikäiset pystyivät ehkä pitkästymättä näytelmää seuraamaan, mutta osalle pienemmistä katsojista se saattaa olla pitkästyttävä. Eli toistan jälleen vanhan toiveeni, että alle neljävuotiaille sekä neljä-kuusivuotiaille tarjottaisiin ikäkauteen sopivaa teatteria vaikka auloissa tyynyillä istuen.

Marja-Liisa Niuranen

 

AJANKOHTAISTA -arkisto

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011