Anttilanmäki-Kittelän elämää runsas sata vuotta

Hevosajurit hoitivat rautatien eteläpuolelta rahtiliikenteen aina Loviisaan saakka kunnes ne vaihtuivat autoihin kuljettajineen.

Anttilanmäen ja Kittelän pientaloalueitten historia on kirjoitettu toukokuussa ilmestyneeseen Anttilanmäki elää, Eläköön Anttilanmäki -teoksen runsaalle 330 sivulle 700 valokuvan kera. Teos ilmestyy asukasyhdistyksen 60-vuotispäivän merkeissä. Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistys ry:n puheenjohtaja Ulla Tuominen totesikin, että historiateos on tarkoitettu erityisesti alueella asuneitten perheitten lapsille. Se on jokamiehen historia, jota jaksaa lukea.

Kirjan tekstin on kirjoittanut toimittaja Merja Åkerlind. Siinä olevia vanhoja valokuvia on retusoinut arkkitehti Jari Helminen ja painokuntoon ne saattoi kirjan taittotyön tehnyt graafinen suunnittelija Tuija Leppänen. Kirja painatettiin Painotalo Plus Digital Oy:n painossa, entinen Esa Print, Lahdessa. Siis aito lahtelainen tuote. Alueen historiasta olivat tehneet jo haastatteluja sekä muistiinpanoja aikaisempina vuosina muun muassa Lahden taidemuseon amanuenssi Ulla Aartomaa ja arkkitehti Virpi Tervonen.

Hollolan pitäjän pienen Lahden kylän taloista osa paloi 19.kesäkuuta 1877, siis 140 vuotta sitten. Tätä ennen oli valmistunut rautatie Helsingistä Riihimäen ja Lahden kautta Pietariin. Rataa rakensivat sadat työmiehet, joista osa oli löytänyt mukana olleille perheilleen vaatimattomat asuinkortteerinsa ratatyömaan lähistöltä Anttilanmäeltä. Lahden kylän palon jälkeen radan eteläpuolella olevien pelto- ja metsämaitten omistajat rakensivat uudet talot perheilleen Anttilanmäelle, Kittelään ja Asemantaustaan. Paloa ennen talolliset olivat asuneet karjoineen Lahden kylässä, nykyisen kauppatorin tienoilla. Lahden palon aikana kylässä asui korkeintaan tuhatkunta ihmistä.

Muuttoliike toi Anttilanmäelle Iso-Saksalan, Saksalan ja mäen eteläpuolelle Kylä-Kittilän ja Asemantaustaan Ylä-Marolan talonpoikaistalot. Anttilanmäki ja ympäristö kuului Hollolan pitäjään, mutta pitäjän isännät eivät olleet itäisen alueen kehittämisestä kiinnostuneet muuta kuin ihmisistä veronmaksajina. Itäiset rajanaapurikylät Pyhättömänmäki ja Möysä kuuluivat Nastola pitäjään. Maanomistajat vuokrasivat tai myivät pieniä tontteja mökkien rakentajille eikä alueilla ollut asemakaavaakaan vielä Suomen itsenäistymisen aikana. Lahden kauppala (1878) sai kaupunkioikeudet 1905, mutta Anttilanmäki liitettiin kaupunkiin vasta 1933.

Karjaa muutamat talot pitivät vielä 1950-60 -luvulla. Tuija Leppäsen miehen suku asui Kurhilankadulla ja veljekset Leppänen muistelivat, että heidän lapsuudessaan Saksalan karjakko Aune paimensi lehmät heidän kotitalonsa itäisen päädyn ohi polkua pitkin laitumelle Heikinkadun alapuoliselle niitylle. Nykyisen Luhtasen tehdasrakennuksen paikalla Lanun vanhanemännän lehmät laidunsivat Linjakadun eteläpuoleisella niityllä.

Sähkölaitos oli alueella jo 1905 ja mökeissäkin oli sähkö. Juomavettä saatiin Vihdinkadun ja Annankadun tietämiltä Hopealähteestä sekä Orimattilaan menevän tien vierestä Launeen lähteestä. Koulu valmistui 1905 ja on edelleen käytössä. Kun alueelle laadittiin asemakaava ja yhteiskunta vaurastui, niin asukkaat uskalsivat rakentaa tilavampia taloja. Tosin jossain vaiheessa alueella oli rakennuskielto. Rakennusaineet saatiin ostettua lähimetsistä ja peruskiviä miehet louhivat mäen kalliosta, Lutukkakujalta. Kun alueelle kehittyi yhden tai kymmenien työntekijöitten yrityksiä ja kaupunki kasvoi jo 1920-30 luvulla, sekä Kittelään että Anttilanmäelle rakennettiin usean asunnon vuokrataloja. Lahden kaupunkiin liittämisen jälkeen alueen tonteille laadittiin uudet vuokrasopimukset tai kauppakirjoissa mainitut rajat tarkistettiin.

Asukkaat ennättivät ehostaa myös pihamaita, muutamissa oli jopa tehdasvalmisteisia keinuja. Kuvassa Polkukadun Ala-Arvelan nuoret kotipihallaan.

Merja Åkerlind on kirjoittanut erään luvun nimeksi Oikea yrityshautomo. Alueella olivat yritteliäitä ihmisiä. Sieltä saivat alkunsa Luhta, Eiri, Tuominen, Kumpulainen ja monet muut kivijalka- pihaverstaat, haitari-, suksi ja puusepän- ja kutomoyritykset. Alue oli pienten eri alojen yritysyhdyskunta, ja yllättävää kyllä, siellä oli muutaman uskontokunnan pieniä pyhättöjä.

Kirjan luku Sota tuli kahdesti lähelle on lukijaa koskettava. Kun ensimmäiset historiamuistelmat kirjoitettiin 1970, niin alueella vaikutti vielä viime vuosituhannen ensimmäisillä vuosikymmenillä asuneita ihmisiä. Historiateokseen asukasyhdistyksen historiatyöryhmä keräsi viimeisen kolmen vuoden ajalta talo talolta ihmisiltä valokuvia, muistikuvia ja kirjeitä, jotka ovat luettavissa kurssiivilla painetuilta sivuilta. Sota – ajan kuvaukset ovat käsin kosketeltavia, sillä Anttilanmäkeen, Kittelään ja Asemantaustaan Puna-armeijan hävittäjät kylvivät rautatien takia runsain mitoin ammuksia, jotka osuivat asukkaisiin sekä taloihin.

-Piironginlaatikoista löytyi todella runsaasti kuvia, joista saatiin retusoinnin ja muun nykyajan tekniikan avulla kaikkiaan kirjan 700 kuvaa, joista osa on kaupunginmuseon arkistosta lainaksi saatuja, hymyilee nyt jo tyytyväisenä Tuija Leppänen painotuoretta teosta esitellessään.

Anttilanmäki elää, Eläköön Anttilanmäki-teos on saanut Päijät-Hämeen Kulttuurirahastolta ja Lahden kaupungin sivistystoimialalta tukea ja se on hyväksytty osaksi Suomi 100-juhlavuotta historiateokseksi.

Marja-Liisa Niuranen

AJANKOHTAISTA -arkisto

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011