Kolikon toinen puoli

Suomalaiset ovat keskustelleet poikkeuksellisen innokkaasti kolikoista. Kyse ei ole ollut siitä, että kansalaisilla eivät kolikot enää riittäisi, koska se on jo vanha uutinen, vaan Rahapajan juhlarahasarjasta, joka oli tarkoitus julkaista Suomen satavuotispäivän kunniaksi.

Juttuhan on niin, että mitä enemmän uimme uutisten virrassa, sen enemmän takerrumme tietoihin, jotka ovat vain pintakuohua. Median keskinäisessä kilpailussa nopeudesta on tullut itseisarvo. Syventäviä analyysejä harrastetaan joukkotiedotusvälineissä entistä vähemmän. Jopa Yleisradiossa leikataan ensimmäiseksi tutkivasta journalismista. Printtimedian puolella Suomen Kuvalehden tai Imagen kaltaiset analyyttiset viikkolehdet eivät nauti samanlaista yleisönsuosiota kuin Seiska.

Juhlarahakohussa kaikki lähti liikkeelle siitä, että muotoilija Ilkka Suppanen sai tehtäväkseen suunnitella viiden kolikon sarjan, jossa kukin kolikko kuvaisi 20 vuoden periodilla Suomen satavuotista itsenäisyyttä. Työ toteutettiin ja se sai kaikkien tahojen siunauksen. Sitten joku vinkkasi valtiovarainministeri Petteri Orpoa katsomaan kolikkoja tarkemmin. Sen jälkeen juhlarahahanke tuomittiin yhtä yksimielisesti kuin oli aikaisemmin hyväksyttykin. Syynä oli raha, jonka toinen puoli kuvasi kansalaissotaa.

Korostan, että en ota nyt kantaa puolesta tai vastaan minkään yksittäisen kolikon klaava- tai kruunapuolen kuvaan. Suppasen mukaan rahasarjan ideana on, että kukin kolikko kuvaa kyseisen aikakauden suurinta haastetta ja saavutusta. Siinä hän mielestäni onnistui vähintäänkin kelvollisesti. Lopputulos oli tehtävänannon mukainen. Kansalaissotaa ei siis ole mitenkään tarkoitus juhlistaa, vaan se tuodaan esiin. Eikö keskustelu aihevalinnasta osoita, että sisällissota, kansalaissota, vapaussota – tai miten sitä halutaankaan kutsua – on meille trauma edelleenkin. Kipeä mätäpaise, joka pitäisi jollain tavalla puhkaista.

Harva tiedotusväline yleensäkään kertoi, mitä oli kolikon toisella puolella, eli sitä positiivista asiaa, saavutusta. Jos saksalaiset olisivat tilanneet vastaavanlaisen työn, olisiko niin vain voitu ohittaa holokaustia, joka on ollut maan historiassa yhtä keskeinen ja leimaava tapahtuma kuin Berliinin muurin murtuminen, mutta luonnollisesti kipeydessään vertaansa vailla? Tuskinpa amerikkalaisetkaan olisivat omaa sisällissotaansa unohtaneet, jos olisivat kolikkoja lyöneet.

Toisenkin Suppasen suunnitteleman kolikon kääntöpuoli kirvoitti keskustelua, mutta jäi pienemmälle mediahuomiolle. Sen pohjana oli uutiskuva Välimereen hukkuneesta, kolmevuotiaasta Aylan Kurdista. Kuva, josta tuli saman tien pakolaiskriisin symboli. Rahassa on teksti: ”Globaali oikeudenmukaisuus.” Eikö globaali oikeudenmukaisuus ole nimenomaan yksi kansakuntamme suurimpia haasteita tällä hetkellä? Ainakin keskustelu aiheesta käy valtoimenaan. Tässäkään tapauksessa kolikon kääntöpuoli ei saanut juuri nimeksikään huomiota. Kiista kulminoitui, kun unohdettiin, että käsittelyn alla pitäisi olla kokonainen rahasarja, jossa kolikkoja on viisi ja niiden puoliskoja kymmenen.

Muistutettakoon nyt siis, että kansalaissotaa kuvaavan kolikon toisella puolella oli kuva vuonna 1938 valmistuneesta Helsingin olympiastadionin tornista ja globalisuusaiheisen rahan kääntöpuolella kuva tulevasta Helsingin keskustakirjastosta. Ehdotankin, että jos suunnitellaan uutta juhlarahasarjaa tämän nyt jo hyllytetyn tilalle, taiteilija valittaisiin kolikkoa heittämällä. Näin säästettäisiin yhteiskunnan varoja – osa poliitikoistahan joutuu joka tapauksessa aina naurunalaiseksi. Esimerkiksi nykyhallitusta kuvaisi parhaiten kolikko, jossa olisi toisella puolella hallituksen myönteinen kanta ja toisella puolella kielteinen kanta, kulloinkin käsiteltävänä olevaan asiaan. Kokoavana teemana voisi olla tuulessa heiluva takki.

Ilkka Isosaari

AJANKOHTAISTA -arkisto

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011