Lotat sotarintaman taustavoimana

Elokuvantekijä, kapteeni evp. Keijo Skippari kädessään Rintamalotta-dokumenttielokuvan saama kultamitali.

Nuoret naiset lähtivät talvisotaa edeltävänä syksynä muonituslottina auttamaan linnoitustöissä olevia miehiä itärajan läheisyyteen. Koko viime sotien aikana heitä oli Suomen armeijan eri tehtävissä 1939 – 45 lähes neljännesmiljoona. Rintamalla olleiden lisäksi naiset tekivät töitä kotirintamalla ja teollisuudessa, mistä miehet olivat lähteneet sotimaan. Dokumenttielokuva Rintamalotta kertoo lahtelaisen muonituslotta Elsa Vanhalan(1918-2016) sodanaikaisen tarinan haastatteluin ja kuvin.

Dokumenttifilmi Rintamalotta voitti tämän vuoden Word Movie Contest UNICA -filmifestivaaleilla kultamitalin, tekijänä Keijo Skippari. Harrastelijoille vuosittain tarkoitettu dokumenttivideokilpailu pidettiin tänä vuonna Romaniassa. Dokumentteja oli mukana 23 maasta ja kilpailuun osallistui 95 elokuvaa, joitten pituus sai olla runsas 23 minuuttia. Elokuvan tekstit käänsivät englanniksi tekijän sukulaistytöt Sini Savilaakso ja Suvi Allan sekä englantilainen Mark Allan.

Dokumentin tekijä ja kilpailun voittaja on lahtelainen, evp. kapteeni. Hänen työsarkansa oli Lahdessa, Hennalan Hämeen rykmentissä. Hän joutui opiskelemaan työtään varten sotilaitten koulutukseen tarvittavaa videotekniikkaa. Siitä muodostui myös harrastus, mikä on tuonut Skipparille muistakin elokuvista palkintoja. Eräs persoonallinen idea oli Malskin piipun mietteen elokuva ennen sen kaatamista, jota Skippari kuvasi päivä päivältä.

Rintamalotta-elokuvaan Skippari kertoi saaneensa kimmokkeen, kun hän keskusteli rouva Vanhalan kanssa jo 1980-luvun lopulla Hämeen Rykmentin juhlassa. Tämä oli Lahden Seudun Lottaperinneyhdistys ry:n aktiivijäsen. Skipparia kiinnostui Elsa-rouvan muisteluista, kun tämä oli ollut nuorena muonituslottana ennen talvisotaa Vironlahdella, mikä oli dokumentin tekijälle läheinen pitäjä. Elokuvan aihe kypsyi tekijän mielessä. Ensimmäiseksi tuli ajatus tehdä lottana koko nuoruutensa olleesta muonittajasta Elsa Vanhalasta dokumenttielokuva Lottamuseolle annettavaksi.

Lyhyeen dokumenttiin mahtuu useita tapahtumia. Tarina kertoo, että rykmentin komentajalta , missä silloinen Elsa Lampi toimi, oli valistusupseerille tullut käsky, tehdä lauluja, mitkä poistavat miehistön koti-ikävän. Vuosien mittaan Elsa-rouvalle selvisi, että hän oli sodan ajan Eldankajärven jää -iskelmän Lotta Lunkreeni. Hänen tyttönimensä Lampi ei sopinut sanoittaja Erkki Tiesmaan riimitykseen. Kanttiinissa hänet tunnettiin nimellä lotta Karoliina. Elokuvan taustamusiikkina soivat muutkin 1940-luvulta tutuksi tulleet sävelet.

Elokuva muodostuu osaksi selkeäsanaisen Elsa-rouvan haastatteluista. Mukana on myös hänen arkistostaan valokuvia sekä muistiinpanoja sodan ajalta. Niitä on tehnyt Keijo Skipparin lisäksi veljentytär Marja Lampi. Video Taakse jäänyttä elämää on hänen tekemänsä ja se on mukana voittaja-dokumentissa.

Lottien toimet Uhtualla ja eturintamalla eivät olleet lomailua ja sotapoikien kanssa jutustelua, vaan aseiden melskeessä rohkeutta vaativaa työtä. Elsa Vanhala on todennutkin lähteneensä mukaan sisartensa esimerkkejå noudattaen. Hän on todennut, että viisi vuotta parhaasta nuoruudesta rintamalla oli hänelle merkityksellinen, koska jokainen yritti tehdä parhaansa isänmaan hyväksi. Lottana toimiminen merkitsi nuorelle ihmiselle myös työtä, ruokaa ja asuntoa toki pahimmillaan taistelujen keskellä.

UNICAN filmifestivaalin tuomarit olivat yksimielisiä voittajateoksesta. Eräs heistä on todennut : ”Muistakaa, että tämä pieni kansakunta voitti Stalinin!” sekä ”Dramaattisen sodan taustaa vasten seurattiin nuoren naisen inhimillistä tarinaa. Siksi on tärkeää tallentaa näitä dokumentteja.”

Rintamalotta-dokumentti on nähtävissä elokuvateatteri Kino Iiriksessä ilmaisnäytöksinä ensi pyhänä 18.9. sekä 20. ja 22.9 klo 12.

Marja-Liisa Niuranen

 

AJANKOHTAISTA -arkisto

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011