Yhdistys työllistää pitkäaikaistyöttömiä

Holkin työntekijät hoitavat muuttoja, kuolinpesien tyhjennyksiä sekä pienehköjä kunnostustöitä taloissa. Vasemmalla Holkista vastaava Matti Siitonen on tuonut remonttitalosta vanhan kapean peilioven ja Liipolan suuntaan tähyää Tartu toimeen-projektista vastaava Jarkko Nissinen.

Lahtelaisilta ovat karanneet suuret tehtaat työpaikkoineen 1990-luvun lamasta lähtien viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Ja työpaikkojen katoaminen muualle maailmaan jatkuu edelleen. Lahtelaiset työttömät, aktiiviset ihmiset, päättivät perustaa 1993 kaupunkiin Päijät Seudun Työttömät ry:n työttömien edunvalvonnan parantamiseksi. Sen jalanjälkiä seuraa nykyinen pitkäaikaistyöttömille työpaikkoja hakeva Työapu Lahty ry Apilakadulla, Liipolan kupeessa.

– Lahty ry palvelee nykyisin Lahden ja Nastolan pitkäaikaistyöttömiä etsimällä heille sopivia työpaikkoja yrityksistä, yhdistyksistä ja säätiöistä, kertoo Tartu toimeen projektin vastaava Jarkko Nissinen. Hän oli jo nuorena Työapu Lahtyn edeltäjän ensimmäinen puheenjohtaja. Viime vuonna yhdistys työllisti Työ- ja elinkeinotoimiston välittämien 50 prosentin palkkatuen avulla yli 120 pitkäaikaistyötöntä pääasiassa puolen vuoden työharjoittelujaksoihin.

Nissinen toteaakin, että yllättävän paljon yrityksistä on löytynyt piilevää työvoimatarvetta, kun niihin on otettu yhteyttä, ja tarjottu TE-toimiston työllistämistuella palkattavaa työntekijää. Heistä enemmistö on ollut naisia.

Yhdistyksen työhönvalmentajat selvittävät työntekijän entisessä työssä saavutetut vahvuudet ja toiveet tulevasta työstä sekä motivoitumisen uuteen työpaikkaan. Myös työntekoon liittyvät mahdolliset ongelmat kartoitetaan.

Työnhakijat ovat 23-65 vuotiaita kaupunkilaisia. Jarkko Nissinen on iloinen yhdistyksen työvoimatarjonnasta, mistä löytyy niin palvelu- ja toimistotyöhön kuin rakennus- sekä teollisuustyöhön osaavia, ammattitaitoisia henkilöitä.

Yritykset ja yhdistykset ovat ottaneet myös Lahdessa asuvia maahanmuuttajia työharjoitteluun.
– Mikroyritysten omistajien pitäisi jaksaa kuunnella ja miettiä ennakkoluulottomasti Meiltä voi löytyä ratkaisu, jos yritys haluaa tarpeensa selvittää, painottaa Tartu toimeen-projektista vastaava Jarkko Nissinen.

Kaupungissa on liian paljon ammattitaitoisia työttömiä. Yhdistyksen kautta saattaa hyvinkin löytyä työtehtäviin sopiva henkilö. Työnantajalle työntekijän työllistäminen maksaa hallintokuluina 40 euroa kuukaudessa. Ehtona on, että työnantaja ei ole irtisanonut tai lomauttanut. Osa-aikaista työntekijää ei voida myöskään korvata työharjoitteluun tulevalla työntekijällä. Palkkatuella palkattavan työntekijän on pitänyt olla kahden vuoden ajan työttömänä. Lisäksi hänellä pitää olla oikeus palkkatukeen. Työviikko on 30 tuntia.

Projektilla on omissa töissään viisi vakituista työntekijää. Apilakadulla on toimistotilojen lisäksi alakerrassa, iso, tavaroita lahjoituksena vastaanottava kierrätysmyymälä Holkki, mistä löytyy niin käyttötavaraa kuin kirjoja ja huonekaluja. Holkista vastaa Matti Siitonen. Kierrätyskeskus suorittaa muuttoja ja kuolinpesien tyhjennyksiä. Ammattitaitoista työvoimaa riittää myös kunnostus ja pihatöihin.

Norokadulla, lähellä Kymijärven voimala-aluetta on yhdistyksen useita vuosia toiminut Autopaja, jonne parhaillaan haetaan hitsaustaitoista auton asentajaa palkkatuella. Siellä korjataan autoja.

Yhdistys hoitaa työhön liittyvät juridiset tehtävät kuten palkanmaksun ja sosiaalikulut sekä vastaa työharjoittelun ajan muista työnantajan velvoitteista. Suuri osa Työapu Lahtyn kautta työharjoittelupaikan saaneista henkilöistä on voinut jatkaa puolen vuoden jälkeen työtään työnantajan palkkaamana.

Marja-Liisa Niuranen

 

Onko kirjasto kirjallisuuden tyyssija vai monitoimihalli

Runsas joukko kulttuuriväkeä keskusteli tiukkasanaisesti pääkirjaston auditoriossa viime maanantaina kaupunginkirjaston johtajien kanssa kysymyksestä, on kirjasto edelleen kansan sivistyksen kehto. kuvassa etualalla oikealla sivistystoimenjohtaja Tiina Granqvist.

Viime maanantaina käytiin Lahden pääkirjaston auditoriossa tiukka keskustelu kulttuuriväen ja kirjaston johdon välillä. Alkupanoksen illan järjestämisestä antoi uutinen, jonka mukaan kirjastosaliin oltaisiin suunnittelemassa esiintymiskoroketta ja karaoke-tapahtumia. Kirjoja poistettaisiin tuhansittain ja kirjahyllyjä häviäisi suhteessa poistuviin kirjoihin. Tuleva kirjastolaki vaatisi kaikenlaisia väen tapaamisia. Viime vuonna pääkirjastossa kävi eri tapahtumissa yli 20 000 osanottajaa. Kuntalaiset lainasivat kirjoja ja muuta materiaalia monisatakertaisen määrän asukaslukuun verrattuna.

Kirjastotoimenjohtaja Marja Malminen ja kirjallisuus- ja tietopalvelupäällikkö Salla Palmi-Felin vastasivat kirjaston puolesta lukuisiin kulttuuriväen tekemiin kysymyksiin. Runsas kymmenen lahtelaista kulttuuriyhdistystä olivat delegoineet keskustelun johtamisen Lahden Runomaraton ry:n puheenjohtaja, kouluneuvos Rauno Kurjelle ja pääsihteeri Sanna Virralle. Kirjaston johdon selvityksen mukaan kirjaston pitää uudistua ajan hengen mukaan.

Nuoret kaupunkilaiset eivät nykyisin tule lainaamaa kauno- tai tietokirjallisuutta runsain joukoin vaan osa hakee tietonsa nykyaikaisten nettiviestimien kautta. Kirjahyllyistä poistetaan neljännes, niin tehdään tilaa sohvaryhmille. Kirjojen lainaukset ovat vähentyneet viimeisen kymmenvuotiskauden aikana kolmanneksen. Karaoke-tilaisuuksia pidetään ainakin toistaiseksi kirjaston toisen kerroksen tietotekniikassa, missä on tarvittavat välineet, mutta työskentelysoppia tutkijoille ja opiskelijoille alakerrassakin säilyy, lupasi johtaja. Karaoke-jutuissa ei Lahden kaupuginkirjasto ole yksin. Se on yli maan kulkeva ”villitys” kirjastoissa.

Kysymyksiin, mitkä tahot ovat tulevaa kirjastouudistusta suunnitelleet ja kuka päättää kirjojen hankinnasta sekä poistoista, ei saatu selkeää vastausta. Malminen totesi, että uudistamisesta on keskusteltu talon henkilöstöryhmien kanssa. Yleisön kysymykseen, miksi kirjaston asiakkaista ei ole muodostettu julkisella kuulutuksella asiakasraatia? vastauksena todettiin, että sitä yritettiin kutsua kokoon, mutta keskipäivän tapahtumiin ei löytynyt tarpeeksi tulijoita.

Vaikka yleisö osittain ymmärsikin syyt kirjastomateriaalin hävittämiseen ja kirjavarastoinnin rajallisuuteen, niin ymmärrystä ei saanut esimerkiksi vanhojen tietokirjojen poistot, koska uuden ja vanhan tietokannan vertailu, on eräs tutkimuksen painopiste.

Kirjallisuuden hankinnan määrärahoista ei yleisö juurikaan kysellyt, vaikka siihen olisi ollut hyvä tilaisuus, kun mukana olivat sivistystoimenjohtaja Tiina Granqvist ja kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja Lasse Koskinen. Kirjastosalin korjaukseen, hyllyjen poistoon ja matalan kirjastosalin hyllyjen asemointiin on varattu 350 000 euroa.

Kirjaston kirjakokoelmat eivät häviä, yksittäisiä kirjoja on 530 000 kappaletta, joista vuositasolla poistuu kymmenen prosenttia. Myöskään vähän vanhemman kaunokirjallisuuden poistolle ei löytynyt ymmärrystä. Teoksetkin ikääntyvät, mutta niitä halutaan lukea myöhemminkin kuin juuri painosta tulleina. Tämä ikääntyminen koskee myös musiikkimateriaalia, jota myös on poistettu musiikkiosaston hyllyistä tuntuvasti. Ehkä nykyaikainen lukukoira innostaa pienempiä lapsia lukemaan kirjoja ääneen myös kotona ja kasvattaa uusia kirjojen ystäviä.

Marja-Liisa Niuranen

Hypistely-muhvit lämmittävät käsiä

 

Alijuhakkalan Martta-yhdistyksen martat neuloivat viime syksyn aikana useita hypistely-muhveja eli käsien lämmittely-putkiloita, jotka he luovuttivat uuden Vire Koti Kultakaaren asukkaiden hypisteltäviksi. Kuvassa oikealta yhdistyksen puheenjohtaja Terttu Kaisitinen, Asta Kostensalo, Nea-hoitaja näyttää muhvia istuvalle Meri-rouvalle, hänen takanaan Hoivakodin johtaja Anu Seppälä ja vieressä hoitaja Marjo ja martoista Tellervo Lätti.

Mitäpä eivät aktiiviset Martta yhdistyksissään keksisi. Joensuun Martat tiedottivat sisaryhdistyksille ottaneensa uudelleen käyttöön käsien lämmittelyyn tarkoitetut muhvit. !950-luvulla ne olivat suurta muotia naisten ulkovaatetuksessa, lähinnä turkiksista tehtyinä.

Kultalammasturkis mustaksi tai ruskeaksi värjättynä luonnonharmaan ohella oli tavoiteltu materiaali muhvien valmistuksessa. Vuoden verran tätä käsien lämmitykseen tarkoitettua putkiloa ovat Lahdessa kutoneet puikoilla ainakin Alijuhakkalan Martta-yhdistyksen sinivalkoruutuisiin jakkuihin pukeutuneet martat.

Hypistely-muhvit ovat muutakin kuin käsien lämmittelyputkiloita, kuvaa niiden monipuolisuutta Alijuhakkalan Martta-yhdistyksen puheenjohtaja Terttu Kaistinen Launeella, uudessa Vire Koti Kultakaaren oleskelutilan pyöreän pöydän ääressä. Pöydälle on asetettu parikymmentä eriväristä, koristeltua muhvia. Nämä ovat tarkoitetut myös hypisteltäviksi eli kosketeltaviksi.

Värikkyyden lisäksi ihmiset voivat hypistellä niiden koristeeksi virkattuja tai neulottuja ruusukkeita tai muita kohokuvioita, nappeja ja napinläpiä. Kultakaaressa asuva Meri-rouva totesikin vaaleanpunaista muhvia koetellessaan, että se oli neulottu pehmeästä langasta ja lämmitti mukavasti käsiä. Kun omat kädet eivät taivu enää virkkaamaan, tuo villasekoitteinen muhvi muistoja mieleen vaikkapa omista lapasista tai joululahjaksi kudotusta villamyssystä.

Mukana olleet martat Tellervo Lätti ja Asta Kostensalo miettivät miehille valmistettavien muhvien koristelua. Niihin pitäisi ommella varmasti, muttereita, sahoja ja pilkkionkia tai muita miehekäitä työvälineitä. Terttu Kaistinen, ammatiltaan vaatturi, muisteli, että vanha muhvimuoti vaati myös hienon silkkilankapunoksen kiinnityksen muhvin reunoihin. Punos pujotettiin takin kauluksen alle estämään muhvin putoamisen. Muhvissa oli myös pieni sisäinen kukkaro avaimille ja markoille.

Kun vierailu Kultakaaressa tapahtui iltapäiväkahvin aikaan, vierailijat kuulivat myös palvelutalon johtaja Anu Seppälää talon palveluista kahvipöydän ääressä ruokasalissa. Talon tarjonta on ikääntyville päijäthämäläisille monipuolinen; ympärivuorokautisen hoivakodin ohella siellä on kevyempää hoivaa tarjoava palvelutalo-osio. Omaishoitajien vapaapäiviksi tarjotaan omaiselle yhden-kolmen vuorokauden lyhytaikaista lomitushoitoa sekä päivittäistä tunnista muutaman tunnin hoitoa omaishoitajan asioinnin ajaksi. Myös saunassa käyntituokiot ovat mahdollisia.

Kultakaari on rakennettu Lahden entisen kaupunginpuutarhan tontille. Talo on valoisa ja maisemat avarat. Kaarikadun puolella olevien huoneiden ikkunoista voivat asukkaat seurata Launeen perhepuiston tapahtumia ja länsipuolelle rakentuva Kullankukkulan edusta tarjoaa tarkkailijoille uusien talojen rakentamisen seurantaa.

Marja-Liisa Niuranen

Reetta Meriläinen: Urheilutoimituksen ”tytöstä” Hesarin päätoimittajaksi

Reetta Meriläinen (vas.) kertoi kirjastaan Tytön tie sekä toiminnastaan Naisten Pankissa toimittaja Ina Ruokolaiselle

Naisten Pankki juhlisti viime tiistaina kansainvälistä naistenpäivää järjestämällä Sokoksessa mm. lipaskeräyksen, jonka tuotolla tuetaan kehitysmaiden naisten yrittäjyyttä ja omaehtoista toimeentuloa. Osana naistenpäivää, oli Sokoksen kirjaosastolle saapunut paikalle Naisten Pankin valtakunnallisen ohjausryhmän puheenjohtaja Reetta Meriläinen, joka kertoi uudesta kirjastaan Tytön tie. Kirja kertoo Meriläisen matkasta vähävaraisesta polvijärveläis-tytöstä Helsingin Sanomien uutispäätoimittajaksi.

Meriläinen kertoi monipäiselle kuulijajoukolle mm. kokemuksiaan siitä millaista oli nuoren naisen elämä Helsingin Sanomien miesvaltaisessa urheilutoimituksessa. Meriläinen oli uranuurtaja sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä tuohon aikaan ei naisia urheilutoimituksissa näkynyt, toisin kuin nykyään. Niinpä Meriläinenkin sai alussa tottua toimituksessa ”tytöttelyyn”, tapaan, joka vieläkin tuntuu joissain työyhteisöissä elävän.
–   Kyllähän minä aluksi olin vain se ”tyttö sieltä urheilutoimituksesta”, mutta vuosien varrella tytöttely karisi pikku hiljaa. 50-luvun alussa Suomessa elettiin sodanjälkeistä jälleenrakennusaikaa ja olen kirjallani halunnut tuoda esiin sitä millaista se elämä silloin oli, jotta nykypäivän nuorillakin olisi jonkinlainen käsitys siitä, miten silloin elettiin kun Reetta-mummo oli nuori kertoi Meriläinen.

Kirjaansa varten Meriläinen on käyttänyt hyväkseen mm. omia päiväkirjojaan, keräilemiään lehtileikkeita sekä Helsingin Sanomien arkistoja, joten ajankuva faktoineen on varmastikin hyvin lähellä totuutta.
–   Päiväkirjani olivat tietyllä tavalla välillä jopa tuskaista luettavaa. Huomasin olleeni 16-vuotiaana tätimäisempi kuin nyt nauratti Meriläinen kuulijoita.

Suomen nykyiseen hyvinvointiin Meriläinen löytää myös ”syntipukin” eli Suomen koululaitoksen, jota hän estotta ylistää.
–   Kyllä se, että keksittiin laittaa kaikki lapset, niin tytöt kuin pojatkin, maksuttomaan keskikouluun ja myöhemmin peruskouluun, on avain kaikkeen hyvinvointiin. On selvä, että ilman isoa joukkoa koulutettuja ihmisiä on vaikea luoda maahan minkäänlaista hyvinvointia. Tämä on nähtävissä tänä päivänä monissa kehitysmaissa linjasi Meriläinen.

Merkit media-alan tulevasta murroksesta olivat näkyvissä jo 90-luvun loppupuolella. Nykyisestä mediaviidakosta ex-päätoimittaja Meriläinen on hieman huolissaan.
–   Toimittajien työmäärä on tänä päivänä hurjan kova. Pitää hallita monta eri teknistä vempelettä, monia eri kanavia sekä tehdä samalla journalistisesti uskottavaa tekstiä. Esimerkiksi netti ja sosiaalinen media on tuonut mukanaan sen, että nykyään kuka vaan voi julkaista omia tekstejään ja ajatuksiaan faktana eli valta on, mutta vastuuta ei. Toivon että toimittajat jaksaisivat silti pitää laadusta kiinni

Naisten pankin toiminta antaa Meriläisen omien sanojensa mukaan merkitystä eläkepäiviin, sillä hän on aina löytänyt itsestään hieman ”maailmanparantajaa” Naisten päivän teeman sopivasti Meriläinen puhui lopuksi myös hieman sukupuolten välisestä tasa-arvosta.
–  Matka sukupuolten väliseen tasa-arvoon on pitkä ja vaappuva. Tasa-arvo tarkoittaa eri asioita eri puolilla maailmaa. Täällä Suomessa puhutaan  palkkatasa-arvosta, kun taas monissa kehitysmaissa nainen on lähinnä vain kauppatavara tai sodankäynnin väline. Esimerkiksi se että Liberian sisällissodan aikana noin 70% kaikista naisista raiskattiin kertoo siitä minkälainen vuori meillä vielä on kiivettävänä ennenkuin voimme puhua tasa-arvon sukupuolten välillä toteutuneen kiteytti Meriläinen sanomansa.

-Petri Salomaa-

INFO:
NAISTEN PANKKI – Rahasto kehitysmaiden naisten tukemiseksi

Naisten Pankki on suomalainen vapaaehtoisverkosto, joka kerää varoja kehitysmaiden naisten koulutuksen, toimeentulon ja yrittäjyyden kehittämiseksi.
Naisten Pankin työn pääkohteena ovat naiset, joiden omaehtoista ja kestävää toimeentuloa tukemalla parannetaan sekä heidän että heidän perheidensä ja yhteisöjensä asemaa. Voimavarana ovat lukuisat aktiiviset vapaaehtoiset, osakkaat ja lahjoittajat kautta Suomen.
Naisten Pankin rahastoa hallinnoi ja hankkeet toteuttaa Kirkon Ulkomaanapu.

 

Takatasku on Täyskymppi!

Takataskun Cafe Eila täyttyi kakkukahvittelijoista, kun monitoimikeskus juhli 10-vuotista taivaltaan Huovilankadulla

Tiistaina monitoimikeskus Takataskun alakerran kahvila Cafê Eila oli ääriään myöten täynnä, kun keskuksessa juhlittiin 10-vuotisjuhlia kakkukahvien ja iloisen haitarimusiikin kera. Monitoimikeskus Takatasku on lahtelainen palvelutyöpaja, joka edistää ihmisten työllistymistä ja osallistumisen mahdollisuuksia. Toiminnan pyörittämisestä vastaavat Lahden Seurakuntayhtymä ja Lahden kaupunki yhdessä.Vuosittain noin sata henkilöä saa tukea työllisyyspolulleen Takataskun kautta. Takatasku aloitti toimintansa Työttömien toimintakeskuksena jo lamavuosina joulukuussa 1993, joten nyt juhlittiin nimenomaan Huovilankadun tilan 10-vuotisjuhlia.

– Alkuvuodet toimimme Vesijärvenkadulla. Maaliskuusta 2006 alkaen toiminta on järjestetty täällä nykyisissä tiloissa Huovilankadulla. Meillä on täällä monenlaista toimintaa, joka vetää ihmisiä paikalle, joista mainittakoon mm. aamuinen leipäjakelu, edullinen lounas ja ATK-koulutukset senioreille. Pyrimme myös koko ajan kehittämään palvelujamme. Esimerkiksi aprillipäivänä järjestämme perhepäivän ja tietenkin toivomme, että kotona lasten kanssa olevat löytäisivät sillon tänne tutustumaan keskuksen toimintaan kertoo toimintakeskuksen johtaja Olli Kopo, joka on ollut mukana työttömien toiminnassa jo 90-luvulta lähtien.

Takataskun asiakkaista 75 prosenttia on eläkeläisiä. Tämä vaikuttaa palvelujen järjestämiseen ja tuo näkökulman asiakaspalveluun.
– Palveluihin osallistumiskertoja tilastoitiin viime vuonna 90 690, joten kävijöitä on ihan mukavasti. Takataskun valttikortti on se, että hinnat ovat edulliset pienempituloisellekin. Moni palvelu tarjotaan jopa ilman maksua muistuttaa Kopo.

Lehti ja Paakki
Eila Lehti ja Airi Paakki ovat jo Takatasku-konkareita, sillä he ovat olleet mukana alusta lähtien Takataskun muutettua Huovilankadulle

Kakkukahveista ja tiiviistä tunnelmasta nauttivat myös ystävykset Eila Lehti ja Airi Paakki. He ovat käyttäneet Takataskun palveluja päivittäin siitä lähtien, kun keskus Huovilankadulle muutti.
– Ruoka on todella hyvää ja henkilökunta on oikein mukavaa. Torstaisin käymme yhdessä kävelylenkillä isomman ryhmän mukana ja kaikenlaisia muitakin mukavia aktiviteetteja on tarjolla meille ikäihmisille. Lisäksi täällä näkee paljon tuttuja, joiden kanssa on mukava vaihtaa kuulumisia kehuvat Lehti ja Paakki kuin yhdestä suusta.

Petri Salomaa

 

AJANKOHTAISTA -arkisto

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011