Jouko Skinnarista valtiopäiväneuvos

Tasavallan Presidentti on myöntänyt pitkäaikaiselle kansanedustajalle, lakimies Jouko Skinnarille valtiopäiväneuvoksen arvonimen. Valtiopäiväneuvoksen arvonimeä ei usein jaeta, eikä ainakaan heppoisin perustein, sillä Skinnari on maamme valtiopäiväneuvos nro 21. Skinnarilla on takanaan pitkä poliittinen ura niin kansanedustajana kuin kunnanvaltuutettunakin sekä pitkä liuta monenlaisia luottamustehtäviä. Skinnari jäi pois eduskunnasta viime keväänä istuttuaan kansanedustajana yhteen menoon huimat 35 vuotta.

Miltä tälläinen harvinainen tunnustus Tasavallan Presidentiltä tuntuu, Jouko Skinnari?
– Olen erittäin iloinen ja tyytyväinen. Samalla tulee kuitenkin muistaa se, että tämä ei ole pelkästään minun juttuni. Tässä on takana paljon vaalityöntekijöitä, vapaaehtoistyötä ja tuhansia ja taas tuhansia äänestäjiä, jotka ovat minut vuosien varrella monesti eduskuntaan äänestäneet. Lisäksi takana on paljon yhteistyötä niin ihmisten, yritysten kuin puolueidenkin välillä. Se kaikki on mahdollistanut tämän arvonimen.

Skinnari on ollut työssään aitiopaikalla seuraamassa Suomen kehitystä Kekkosen ajasta tähän päivään. Miten Suomi ja suomalaiset ovat muuttuneet näiden vuosien aikana?
– Minä aloitin poliittisen urani silloin kun presidenttinä oli Kekkonen ja naapurimaan nimi oli Neuvostoliitto. Silloin alussa Suomen maailmankuva tuli pitkälti Neuvostoliiton kautta. Pohjoismaiden neuvosto oli se ikkuna, jonka kautta katsoimme maailmaa ja pääsimme vaikuttamaan asioihin. Nyt Neuvostoliitto on muuttunut Venäjäksi ja Suomi on osa Euroopan Unionia. YK:ssakin olemme aktiivisesti vaikuttamassa. Suomi on merkittävä toimija kansainvälisesti ja olemme vauras maa, joistain ongelmista huolimatta. Suomessa eivät tulot jakaudu tasaisesti ja se ei ole hyvä asia.

Jouko Skinnari toimi vuosina 1997-1999 toisena valtionvarainministerinä. Millaisia aikoja silloin Suomessa elettiin?
– 90-luvun lopulla olimme pikku hiljaa nousemassa suosta laman jälkeen Lipposen toisen hallituksen voimin. Ajat olivat kovat, esimerkiksi Lahden työttömyysprosentti oli silloin peräti 28%. Elettiin pankkikriisin aikaa ja samaan aikaan Suomea vaivasi henkinen kriisi. Siitä kuitenkin noustiin ja niin pitäisi pystyä tekemään nytkin, sillä tämä aika muistuttaa kovasti 90-luvun vaikeita aikoja muistelee Skinnari

Erityisesti Skinnari odottaa elinkeinoelämän ja suuryritysten vetoapua nykyisen laman voittamisessa.
– Kyllä kansalaiset ja pienet yritykset ovat oman osuutensa talkoissa jo tehneet. Nyt tarvittaisiin suuryritysten esimerkkiä työllisyyden parantamisessa. 90-luvulla tehtiin se virhe, että kansan ostovoimaa leikattiin liikaa ja nyt ollaan samaa virhettä toistamassa. Toinen puoli asiassa on se henkinen puoli. Meillä Suomessa 2000-luvun ahneuden aikana veltostuttiin ja uskottiin, että vähemmälläkin työllä pärjätään. Uskottiin että rahatalous pyörii omalla painollaan ja haettiin helppoja voittoja yrityksille. Se oppi mikä saatiin 90-luvun lamasta ja sen voittamisesta on se, että koulutukseen pitää satsata. Silloin Nokia uusine teknologioineen veti Suomen ylös suosta. Nyt Suomen täytyy löytää se uusi ”Nokia” uusine innovaatioineen linjaa Skinnari vuosikymmenten kokemuksella.

Skinnarilla on pitkä kokemus myös paikallisesta päättämisestä Lahdessa. 35 vuotta valtuustossa antaa hyvän selkänojan nähdä Lahden kehityksen 80-luvulta tähän päivään.
– Lahti on kaupunkina menossa hyvään suuntaan. Lahden ja Päijät-Hämeen pitää olla helposti saavutettavissa eli liikenneyhteydet pitää olla hyvät. Moottoritiet ovat nyt pääosin kunnossa ja meillä on hyvät raideyhteydet Helsinkiin, Pietariin ja lentokentälle. Olemme pitkään jo panostaneet yliopistoihin ja korkeakouluihin. Valitettavasti nämä nykyiset säästöt aiheuttavat tällä saralla takapakkia. Ympäristöasiat ovat Lahdelle tärkeitä, asummehan Päijänteen vieressä, joka käytännössä on pääkaupunkiseudun juomaveden pääasiallinen lähde.

Skinnari myöntää olevansa huolestunut siitä miten maailma tällä hetkellä makaa
– Kyllä tässä raamatulliset kansainvaellukset ovat monesti tulleet mieleen, kun lukee päivän uutisia. Mikään ei kuitenkaan ole tapahtunut niin, etteikö tätä olisi ennalta pystytty aavistamaan. Jo 90-luvulla ranskalaisessa tieteiskirjallisuudessa pohdittiin, mitä tekevät nämä ihmiset joiden maaperän ilmastonmuutos kuivattaa hedelmättömäksi. Ennustettiin kansainvaelluksia ja kaupunkitaisteluja elintilasta. Tässä asiassa täytyy Euroopassakin muistaa suhteellisuus. Jos Kiinan tai Intian odotetaan molempien elättävän yli miljardi ihmistä, niin eikö Eurooppakin, jossa elintaso on korkea, pystyisi elättämään paljon enemmän ihmisiä kuin nyt?

Skinnari ei asettunut enää tämän vuoden vaaleissa ehdolle, mutta nimi Skinnari säilyy edelleen eduskunnan istunnoissa, kun Joukon poika, Ville Skinnari valittiin kevään vaaleissa eduskuntaan.
– Mieltäni lämmitti kovasti, että kansa äänesti Villen eduskuntaan. Tietysti seuraan päivittäin mediasta politiikkaa, mutta onneksi siitä puuttuu nyt se vastuun taakka. Monesti aamuisin olen ihmetellyt miten sitä vuosikaudet jaksoi joka aamu lähteä aina johonkin suuntaan tuumii nykyinen eläkeläinen, valtiopäiväneuvos Jouko Skinnari. Omalähiö onnittelee!

Petri Salomaa

INFO:
Jouko Skinnari s. 1946, Lahti
Kansanedustaja 1980-2015
Eduskunnassa Skinnari toimi yli 22 vuotta puhemiesneuvoston jäsenenä sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan, talousvaliokunnan sekä valtiovarainvaliokunnan työ/elinkeinojaoston puheenjohtajana.
Toinen valtiovarainministeri 1997-1999
Euroopan Investointipankin hallintoneuvoston puheenjohtajana 1998
Päijät-Hämeen maakuntahallituksen puheenjohtaja 1989-1997 ja 1999-2003
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän puheenjohtaja 2003-2012
Lahden kaupunginvaltuuston jäsen 1977-2012
Valtiopäiväneuvoksen arvonimi 2015

AJANKOHTAISTA -arkisto

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011