Lahtelaiset uskollisia kivikautisille asuinalueilleen

Lahtelaiset, hollolaiset ja orimattilalaiset voivat ylpeydellä kertoa kuntiensa uusille asukkaille, että Renkomäki, kaakkoisen Orimattilan ja Hollolan itäinen kulma ovat olleet vastaanottamassa lähes ensimmäiset Suomenniemen asukkaat noin 9000-10 000 vuotta sitten. Pohjois-Karjalasta, nykyisen Enon kunnan alueelta on löytynyt arkeologisten kaivausten perusteella oletettavasti vielä vanhempi kyläalue.

Nikkilän omakotiyhdistyksen jäsenistöä oli kuulemassa keskiviikko-iltana Nikkilän seurakuntatalolla Lahden kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Hannu Takalan esitelmää eteläisen Lahden vanhasta asutuksesta. Renkomäen aluetta ryhdyttiin tutkimaan laajemmin 1970-luvun alussa. Lahtelaisille tutuin alue lienee nykyisen Renkomäestä Hollolan Salpakankaalle menevän tien varret. Ennen Jokimaan ravirataa idästä tultaessa on Ristolan alue, se näkyy tien eteläpuolella Porvoonjoen laaksona, minkä niityt peittyvät tulvaveden aikana. Tien pohjoisella puolella on kallioleikkaus, kävelytie ja kaivanto, joka on jätetty muistuttamaan alueen tuhansien vuosien takaisesta kylästä.

Nikkilän omakotiyhdistyksen jäsenistöä seurasi kiinnostuneena keskiviikko-iltana tutkimuspäällikkö Hannu Takalan esitelmää Lahden eteläisten kylien kivikautisesta asutuksesta.

Maanpinta on ollut nykyistä 70 metriä korkeammalla. Viimeisen jääkauden jälkeen jään reuna suli ja pakeni kohti nykyistä Keski-Suomea. Sen jälkeen jättämien Yoldianmeren ja Ancylusjärven vedet laskivat hiljalleen kohti nykyistä Suomenlahtea ja Itämerta. Maan kuori alkoi nousta jäämassan painovoimasta vapauduttuaan. Tällä Lahden Ristolan alueella oletetaan olleen ensimmäinen pieni kyläyhteisö, kun ihmiset tulivat kalastamaan ja metsästämään nykyisen Viron alueelta tai ehkä idän suunnasta Karjalan kannasta myöten.

Ristolan alueen lisäksi tuhansien vuosien takaisia pienten kylien rakennusten ja tulisijojen kivisiä pohjia ja kvartsista ja piistä tehtyjä työkaluja on löytynyt Lahden Myllyojan, Orimattilan Myllykosken, Porvoonjoessa ja Pappilanmäen alueelta. Suomen maaperä on hapan, totesi Takala, joten puuesineet ovat hajonneet. Palaneista eläinten luista tutkijat ovat päätelleet, että riistaeläimiä ovat olleet nisäkkäät kuten hirvet ja majava, lintupaistia metsästettiin ja ainakin riekon luita on löytynyt ja kaloista jääntetä on särkikaloista sekä hauesta ja kuhasta.

Työvälineistä tärkeimpiä olivat erilaiset keihäät, joihin työstettiin kärjet ja kirvesmäiset taltat kvartsista ja piistä ja kivestä. Kvartsia tänne saapuneet kalastajat ja metsästäjät ovat pystyneet louhimaan myös edellä mainitusta Ristolan kalliosta, mutta alkuperäiset mallit ovat Virosta Pärnun alueelta Pullin malli. Ensimmäiset alueen kvartsi- iskokset löysi 1966 maanviljelijä Matti Huuskonen pelloiltaan Renkomäestä. Piitä ei Suomesta löydy, joten pii-työkalujen raaka-aine ja esineet ovat peräisin pääasiassa Keski-Venäjältä. Kun jääkuori suli ja Golf – virta lämmitti myös maan pohjoisosia, levisi asutus pohjoisempiin osiin. Ilmaston lämpenemisen myötä esi- isät ja -äidit siirtyivät hiljakseen peltoviljelyyn ja karjankasvatukseen.

Aivan Suomen Lapin käsivarren alueelle ihmiset saapuivat tuhansien vuosien takaista, Tanskan salmien länsipuoleista Pohjameren kannasta myöten nykyisten Alankomaiden rannikolta Norjan länsirannikkoa pitkin. Hannu Takala on työryhmineen tehnyt kaivauksia viime vuosina Laatokan ympäristössä ja selvittänyt sieltä mahdollisesti levinnyttä asutusta Itä-Suomen puolelle. Lahden-Hollolan alueelle tulee uusia kaivauksia, kun ennen Vt 12 eli eteläisen ohitien rakentamista Museovirasto ja lahtelaiset pääsevät tekemään kaivauksia suunnitellun tiepohjan alueelle. On oletettavaa, että myös tältä alueelta löytyy pienten asumusten pohjia ja esineistöä vanhojen asukkaitten hankkimista tarvekaluista.

Marja-Liisa Niuranen

AJANKOHTAISTA -arkisto

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011