Pieni perhe ja lemmikin kaipuu

Tutkijat ovat löytäneet nuoria ja lapsia, tyttöjä ja poikia, joilla ei ole yhtään ystävää ei perheessä eikä kaveripiirissä. Tätä yksinäisyyttä todistaa Anna Krogeruksen näytelmä Rakkaudesta minuun Lahden Kaupunginteatterin Eero-näyttämön syyskuun toinen ensi-ilta. Kuvitteellinen, hyvin toimeentuleva Jalovaaran perhe hakee toisistaan jotain, mitä ei itse pysty antamaan. Kymmenvuotiaan Sylvian unelmana on oma koira, mutta äiti leikittää tytöllä yhteishetkenä kolmivuotiaan sormileikkejä. Isä osaa pelata tyttärensä kanssa ainoastaan Afrikan tähteä.

Krogerus on saanut näytelmästä Kritiikin kannukset-tunnustuspalkinnon ja se on käännetty viidelle kielelle. Ensi-ilta oli Suomen kansallisteatterin Omapohjassa 2006. Mustan huumorin sävyttämälle näytelmälle voi sekä itkeä että nauraa katsomossa. Koskettavin on esimurrosikäisen tytön rooli. Näitä tyttöjä ja poikia meidän hyvinvointi-yhteiskunnastamme löytyy. Lahden esityksen on ohjannut Samuli Reunanen.

Eero-näyttämön lavastus on niukka, nykyaikaisen keittiösaarekkeen ympärille keskittyvät Jalovaaran perheen hyvät ja huonot hetket. Omaa rooliaan näyttelee perheen iso jääkaappi! Pehmeyttä näyttämön taustalle antaa Sylvian huone pehmoleluineen ja vaaleanpunaisine hörselöverhoineen, joka Jouni Nykoppin valosuunnittelulla häivytetään välillä pois. Lavastus ja pukusuunnittelu ovat Aili Ojasalon. Puvustus on rentoa nykyaikaa. Äänisuunnittelija Tatu Virtamo voisi paikoin hieman hillitä voluumeja. Katsojat istuvat Eeron katsomossa, ei Juhanin.

Kumpikaan vanhemmista ei tajua, että Sylvia (Ritva Sorvali) on kasvamassa murrosikäiseksi tytöksi. Sylvia, mitä nimeä tyttö inhoaa, on saanut nimensä kirjailija Sylvia Plathin mukaan. Hän on vähän pyöreä ja kömpelö, ilman ikäisiään ystäviä, koulukiusattu, pakopaikkana oman huoneen lukittava vaatekaappi! Sorvali rakentaa Sylviasta perheen keskipisteen, joka omalla lapsenomaisella tavalla yrittää huolehtia varsinkin äidin hyvinvoinnista, mutta kuka välittää tytöstä itsestään?

Perheen äidin, sisustussuunnittelija Tean (Anna Pitkämäki) viinipullot vain laatikoissa kolisevat, kun rouva saa tarmonpuuskan päättäessään laittaa kodin uusiksi. Kaipuu aviomiehen syliin on näyttävä, toivoton. Pitkämäki tekee roolin, mikä kertoo, että tämä sisustussuunnittelija ei taida elämän tässä vaiheessa pystyä suunnittelemaan ei omaa elämäänsä eikä naapurin kotia.

Eloa elämään tuo hetkeksi yläkertaan muuttanut pariskunta, kun Itämeren suojelulle pyhittäytynyt tutkija Saana Mikkonen (Ella Mettänen) tulee esittäytymään, ja hänen mukanaan mäyräkoira Pentti! Mettälän luonnonsuojelija on omassa ideologiassaan vahva, mutta elämässään yhtä sisäänpäin katsova, kuin muutkin Krogeruksen kirjoittamat roolihenkilöt.

Perheen isä, TV-psykiatri Lauri Jalovaara (Tapani Kalliomäki) on ylienerginen mies, joka ei oikein löydä itseään perheessään. Kalliomäki teki sisääntulonsa ehkä liiankin rennosti, teemalla, hei täältä ikinuori iskä tulee! Huolehtivainen hän kyllä on, mutta rakkaus vaimoon on entisen talven lumia. Narsismi on aikuisten luonteenomainen piirre. Kun tytärtä ei alakoululaisten bileitten jälkeen kotoa näy ja naapurin koirakin on kadoksissa, löytyy vanhemmista vireyttä kummasti toistensa syyttelyyn.

Kaupunginteatterin Eerolle on vuosien mittaan tehty näytelmiä, jotka raapaisevat ihmispintaa syvemmälle, niin myös Krogeruksen ja Reunasen Rakkaudesta minuun.

Marja-Liisa Niuranen

AJANKOHTAISTA -arkisto

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011