Kahden taiteilijan ystävyys, huolenpito ja rakkaus

Kaksi naista ja meri näytelmän päähenkilöt, veneen peränpitäjä Jonna (Ritva Sorvali) ja sumun keskellä tähyävä Mari (Eeva-Kirsi Komulainen) etsimässä Kloharun pienen saaren laituria.

Lahden kaupunginteatteri aloitti uuden vuoden kahdella ensi-illalla, Ilmari Turjan klassikkonäytelmällä Särkelä itte ja Tove Janssonin novellikokoelmaan Rent Spel (Reilu peli) pohjautuvalla näytelmällä Kaksi naista ja meri. Sen kantaesitys oli myös tammikuussa teatterin Eero-näyttämöllä. Janssonin novellien tekstit on suomentanut ja kirjoittanut teatterille näytelmäkirjailija ja dramaturgi Pipsa Lonka, ohjannut Saana Lavaste ja tekstin dramaturgina kirjoittanut Emilia Pöyhönen. Näytelmän kokonaisuus muodostuu kymmenestä novellista. joita yhdistää näyttämön peräseinälle heijastetut videot.

Kaksi naista ja meri kertoo kirjailija, kuvataiteilija Tove Janssonin ja tämän puolison, taidegraafikko Tuulikki Pietilän elämästä osin kuvitteellisesti, näytelmänimillä Mari (Eeva-Kirsi Komulainen)  ja Jonna (Ritva Sorvali). Eeva-Kirsi ”Tiiti” Komulainen viettää tämän näytelmän myötä 35-vuotis-taiteilijajuhlaansa Kansainvälisenä naistenpäivänä 8. maaliskuuta. Näytelmä kertoo seitsemänkymppisistä taiteilijoista, joitten yhteiselämä kesti lähes puolivuosisataa.

Päähenkilöiden kodit ja ateljeet olivat todellisessakin elämässä samassa talossa, mutta eri portaassa yhdyskäytävänä ullakko, jonka käytävän seinät olivat taiteilijoitten tauluilla katetut. Niitten uudelleen järjestelystä alkoi myös näytelmä, kun Jonna ei ollut tyytyväinen Marin ripustamien taulujen järjestykseen. Tärkeintä taiteilijoille oli oma yksityisyys työssä, mutta kaikesta heijastui kumppanista huolehtiminen. Jonna huolehti, että toinen oli muistanut ottaa vitamiininsa ja että ruokakin tuli syödyksi. Yhteistä heille elävässä elämässä oli, Toven eli Marin näytelmien lavastus. Näytelmässä heijastui Komulaisen tekemä roolin hauraus, ja Jonnan (Sorvalin) huolehtivainen ote ystävästään ehkä hieman liiankin totisella otteella.

Saana Hyvärisellä oli roolit tarmokkaana partiolainen Helgana, nuorena taiteilijaoppilaana Mirjana, ja amerikkalasenan hotellisiivooja Veritnä. Aki Raiskion rooleihin kuuluivat nukketeatteritaitelija Wladyslaw ja 80-vuotias hissipoika Albert sekä Tom, Marin veli. Raiskion mainio, vanha ja vikkelä nukketeatterin luoja menosi kuvataitelijalle käsien merkityksen maalauksissa. Hän oli kuin salaman välähdys tasapainoisessa teoksessa. Kädet on kuvattu myös käsiohjelmassa. Toinen Raiskion rooli, 80-vuotias hissipoika oli lyhyt, jaloistaan vaivainen, kohta kuoleva, mutta ystävällinen vanhus.

Hyvärisen roolit loivat jännitteitä päähenkilöitten välille, mustasukkaisuuden pilkahdus tuli esiin sanattomassa viestinnässä. Jonnan puheissa esiin nostettu Marin äiti Ham (oikeassa elämässä piirtäjä Signe Hammarsten -Jansson) ja taidegraafikko eivät tulleet toimeen keskenään, vaan aihetta saattoi muistella vähän hymähtäen.

Eero-näyttämölle muodostui novellien mukainen lavastus pukusuunnittelija ja lavastaja Jonna Kuittisennäkemyksen mukaan. Hauska yksityiskohta lavastuksessa on Klovharun saaren pienoismalli ja ulkomuodoltaan rouhea vene. Toinen kekseliäs lavastuksen yksityiskohta on naisten Amerikan matkan pystyyn nostetut sängyt, joilla he nukkuivat käsi kädessä. Lavastus oli selkeä porrasmainen, jota elävöitti Jukka Vierimaanäänisuunnittelu ja Antti Rautavan videot .

Katsomossa istuen minua hiukan häiritsi näyttämökuvan jatkuvat muutos, kun hiljaa liikkuva tekninen henkilökunta teki novellien vaatimia muutoksia.
Pirjo Lonka toteaa käsiohjelmassa: ”Rakkaus ja rakastuminen olisi välimatkan ja läheisyyden tasapainoa”. Tähän viittasi Mari (Eeva-Kirsi Komulainen), kun hän esitteli roolissaan pariskunnan erillisiä koteja. Tämä ajatus tuli myös näytelmän viimeisessä osiossa, kun Jonna (Ritva Sorvali), sai yksityisen vuoden apurahan Pariisissa opiskelua varten. Mihin toinen hymyili ja totesi yksin olemisen rauhoittavan omiin töihin keskittymistä.

Marja-Liisa Niuranen

AJANKOHTAISTA -arkisto

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011