Falloksen puolustuspuheenvuoro

Persreikiä. Tunteettomia sikoja ja laiskoja kusipäitä. Semmoisia ne miehet ovat. Lämminhenkinen yhden miehen komedia Luolamies kuitenkin vakuuttaa, ettei miestä tarvitse vihata.

Luolamies on kansainvälinen menestystarina, jonka suosio perustuu sen universaaliin luonteeseen. Perinteiset sukupuoliroolit näyttäytyvät melko samanlaisina kaikissa länsimaisissa kulttuureissa, joten niiden stereotypisoiminen on helppoa. Naiset shoppailevat ja juoruavat, miehet poraavat ja tuijottavat telkkaria. Luolamies on täynnä näitä samoja kuluneita roolituksia kuin jokainen näkemäni stand up-esitys.

Luolamies ei kuitenkaan tyydy pinnalliseen rooleilla leikittelyyn, vaan sen koko hauskuus perustuu luolamiesteoriaan, jossa naisten ja miesten välisiä eroavaisuuksia etsitään aina luolaihmisten käyttäytymisestä saakka. Miehet ovat saalistajia, naiset keräilijöitä. Tämän teorian avulla selitetään uskottavasti kriittisintäkin katsojaa ärsyttämättä esimerkiksi se, miksi naiset pystyvät tekemään montaa asiaa yhtä aikaa tai miksi mies shoppailee vasta viimeisenkin villapaidan kuluttua loppuun.

Lahden kaupunginteatterissa Rob Beckerin ansiokkaan yhden miehen shown luolamiehenä nähdään Mikko Jurkka, jonka taitava monologi vangitsee yleisön nopeasti. Pienen Aino-salin tunnelma on tiivis; aivan kuin yleisö istuisi Jurkan olohuoneessa kuuntelemassa totuuksia naisista ja miehistä. Stand up-tyyppinen yleisön osallistaminen toimii niin hyvin kuin se hiljaisen suomalaisyleisön kanssa voi toimia. Toiset innostuvat vastailemaan Luolamiehen kysymyksiin, toiset katsovat lattiaa ja toivovat ”ettei se nyt vaan esittäisi henkilökohtaisesti mulle mitään kysymystä.” Tämä homma toiminee Luolamiehen synnyinsijoilla rapakon takana astetta luontevammin.

Luolamies on hätähuuto perinteisten sukupuoliroolien murenemista vastaan. Se haluaa pitää naisen keräilijänä ja miehen saalistajana. Se osoittaa, että meille on annettu tietyt kehykset, joiden sisällä toimimme, halusimme sitä tai emme. Se haluaa näyttää, että vaikka mies ja nainen puhuvat eri kieltä, niillä on yhteiset elämänarvot. Kaikesta sukupuolten karkeasta yleistämisestä huolimatta Luolamies on viihdyttävä miehuuden palopuhe, joka naurattaa sympaattisuudellaan ja rehellisellä otteellaan.

Elina Salomaa

AJANKOHTAISTA -arkisto

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011