VT 12 ja pohjavedet

Lahden eteläinen ohitie on ollut kiistelyn aiheena jo 60-luvulta asti jolloin ensimmäisen kerran joku piirsi tussillaan karttaan ohitielinjauksen kulkemaan Launeen läpi. Lahti oli silloin hyvin erinäköinen kaupunki kuin nyt, liki 50 vuotta myöhemmin. Silloin Launeen linjaus sijoittui oikeasti kaupungin etelälaitamille, sillä mm. Patomäkeä tai Liipolaa ei vielä ollut olemassakaan, ainakaan sellaisina asutusalueina kuin me ne tänä päivänä tunnemme. Kun kaupunki ajan myötä kasvoi etelään päin, syntyi tarve siirtää ohitie kauemmas asuinalueilta. Miksi ohitie kulkisi keskellä kaupunkia? Keksittiin ohitielle uusi, hieman etelämpänä kulkeva vaihtoehtoinen linjaus Renkomäen kautta. Tämä Renkomäen linjaus valittiinkin valtuustossa Lahden eteläisen ohitien uudeksi linjaukseksi 90-luvun lopussa. Joitain tahoja tämä ei miellyttänyt ja niinpä useamman hieman kyseenalaisenkin äänestyksen jälkeen Launeen linjaus naulattiin Lahden ainoaksi ohitievaihtoehdoksi. Sen jälkeen juupas eipäs- keskustelu on värittänyt lahtelaista poliittista kenttää ja kahvipöytäkeskusteluja. Launeen linjauksen vastustajat eivät ole luovuttaneet, vaikka tällä hetkellä Launeen linjaus näyttääkin ainoalta vaihtoehdolta. Omalähiön kolmeosaisen haastattelun toisessa osassa keskitymme pohjavesi-kysymyksiin. Ensimmäisessä osassa viime viikolla keskusteltiin tieliikenteen määristä ja kolmososassa tietenkin pureudumme VT12-politiikkaan.

Rautateillä sattuu onnettomuuksia onneksi harvoin. Vuonna 1972 kuitenkin öljyjuna suistui raiteilta Järvelässä ja iso ekokatastrofi oli lähellä. Mitä jos tälläinen onnettomuus sattuisi joku päivä Lahden suojaamattomalla ratapihalla?

 

Valtatiet suojattu, junaradat suojaamattomia

Pohjavesien suojelu on yksi keskeisistä perusteista siirtää valtatie 12 Launeelle. Nykyisen linjan, joka kulkee kaupungin läpi katsotaan olevan suureksi vaaraksi pohjavesille.
”Pohjaveden pilaantumisriski kaupunkiseudulla pienenee, koska liikennettä siirtyy nykyiseltä harjualueelta Launeen linjaukselle muita vaihtoehtoja enemmän” sanotaan Launeen linjauksen yhdessä keskeisimmässä perusteluissa. Onko näin?
– Pohjaveden suojelu Launeen moottoritien eräänä pääperusteluna merkitsee sitä, että jokunen säiliörekka Lahden liikenteessä on kirjaimellisesti kuin pisara meressä siinä todellisuudessa, että joka päivä Pietarinrataa kulkee Vainikkalasta Lahden kautta Sköldvikiin useita superraskaita säiliövaunujunia, mutta junaradalla ei ole metriäkään pohjaveden suojausta. Vaaramomentti junaliikenteessä on noin 400-kertainen tieliikenteeseen verrattuna toteaa faktat Markku Meriluoto.

Jos ratapihalla sattuisi onnettomuus, mitä kävisi pohjavedelle?
– Koska junaradalla ei ole mitään suojauksia vahinko olisi suuri. Hyvin todennäköisesti kaikki eteläisen Lahden vedenottamot olisivat pilalla, sillä pohjavesien valumissuunta asemalta on etelä. Tiet, kuten nykyinen VT 12, on suojattu bentoniitillä, jota käytetään pohjavesialueilla estämään myrkkyjen ja öljyn imeytyminen pohjaveteen. On outoa, että junarata, jolla kulkee päivittäin tuhansia tonneja öljyä pohjavesialueella, ei ole suojattu ihmettelee limnologi Juha Keto.
– Tähän tosiseikkaan peilaten on vähintäänkin outoa, että Launeen linjausta mainostetaan pohjavedelle turvallisena ratkaisuna, kun samaan aikaan keskellä kaupunkia muhii tälläinen pohjavesipommi muistuttaa Meriluoto.
– Tämä suojauksen puuttuminen ratapihalta on aiheuttanut Launeen lähteen saastumisen. Vuonna 2001 Launeen lähde jouduttiin sulkemaan vähin äänin, kun lähteen vesi osoittautui juomakelvottomaksi torjunta-ainejäämien vuoksi. Vähin äänin siksi, että imagotappio kaupungille oli suuri, kun yksi Suomen kuuluisimmista puhtaan veden lähteistä jouduttiin sulkemaan saastumisen vuoksi. Hyvin todennäköisesti nämä radalla käytetyt torjunta-aineet ovat valuneet pohjaveteen juurikin suojaamattomalta ratapihalta muistuttaa Keto
Launeen lähdettä ollaan ottamassa pikku hiljaa takaisin käyttöön ensi keväällä. Kyseessä olisi merkittävä lisä kaupungin vesivarantoihin, sillä päivittäin lähteestä voidaan pumpata vettä n. 10 000 kuutiometriä vettä eli noin puolet koko kaupungin tarpeesta.

Launeella liian lyhyt suojaus

Viime viikolla lehdessämme esiteltiin ns. asemacity-malli, jossa tie kulkisi nykyisellä paikallaan, mutta aseman kohdalla mentäisiin maan alle noin kilometrin pituiselta matkalta. Eikö tässä vaihtoehdossa vaarannettaisi pohjavesiä?
– Mytäjäisten itäpuolella pohjavedet jäisivät selkeästi suunnitellun tunnelin alapuolelle. Tosin ns. orsivedet ( = varsinaisen pohjaveden yläpuolelle on vettä läpäisemättömän kerroksen päälle muodostunut vettä), voisivat tässä täysin toteuttamiskelpoisessa ja kustannuksiltaan merkittävästi halvemassa vaihtoehdossa aiheuttaa pieniä ylimääräisiä ongelmia toteaa Meriluoto
– Näinhän on myös Launeen linjauksen kohdalla, että orsivettä erittäin todennäköisesti tulee kaivettaessa vastaan ja se tulee aiheuttamaan odottamattomia ongelmia ja lisää hankkeen kustannuksia. Tämän tietää jokainen, joka on Launeen alueella kaivanut pihaansa hieman syvemmältä. Launeen maaperä on vanhaa merenpohjaa.
Lisäksi Launeen linjaukseen suunniteltu pohjavesia suojeleva betonikaukalo on 80 metriä pitkä, kun sen pitäisi olla vähintään 200 metriä. Nyt suojaus on laitettu juuri siihen kohtaan, missä pohjavesi kulkee tällä hetkellä, eikä oteta huomioon sitä mitä tapahtuu kun vesi padotaan kaukalolla. Tie joka suojataan betonikaukalolla levittää pohjavettä, joten 80 metriä ei millään riitä kaukalon mitaksi. Kunhan Launeen lähde saadaan taas käyttöön, päivittäinen pumppaaminen alentaa pohjavesiä, joka taas tarkoittaa sitä, että entistä enemmän vettä virtaa korvaamaan poispumpattua vettä. Sanomattakin on selvää, että myös pintavedet esim. Paskurinoja, tulevat aiheuttamaan hankkeelle ongelmia ja lisäkustannuksia ja tämän myöntävät nyt myös tien suunnittelijat tietää Keto.
– Lainsäädännössä pohjavedellä on ehdoton pilaamiskielto muistuttaa Meriluoto lopuksi.

Ensi viikolla pureudumme hankkeeseen liittyvään politiikkaan. Miksi vain Launeen linjaus kelpaa? Miksi lahtelaiset päättäjät hirttäytyvät yhteen vaihtoehtoon?

Petri Salomaa

AJANKOHTAISTA -arkisto

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011