Katsastus – pikku vikoja, heleppo korjata!

Katsastuksen alkuasetelma on herkullinen: Viltterin on vietävä Mallu vihille, koska Mallulla on paino jo pahasti etuakselilla. Ennen perhe-elämän aloittamista, Viltterin on kuitenkin katsastettava Ruotsista ostettu Hillman. Tästä alkaa hilpeä miehinen matka yhdessä Mallun velipojan Junnun ja yli-ikäisen raggarin Öövinin kanssa. Vaikka juoksut on jo juostu, on pakko heittää viimeinen pilluralli kaupungilla.
Ja kun ollaan liikenteessä, naarmuja tulee muuhunkin kuin autoon. Käytännössä hauska näytelmä kertoo kasvamisesta. Ollako uskottava ja luotettava isä vai vieläkö voi jatkaa poikamaista rallattelua pitkin kyliä?

Mielummin ilman kun Hillman – Viltterin rakas auto sanoi työsopimuksensa irti matkalla kirkosta hääjuhliin ja sitten työnnettiin porukalla. Nou hätä, pikku vikoja, heleppo korjata!

Lahden kaupunginteatteri ja ohjaaja Heikki Kujanpää on ottanut itselleen ison haasteen. Melkoiseen kulttimaineeseen nousseen Katsastus-elokuvan (Matti Ijäs, 1988) muuntaminen teatterin lavalle on vaikeaa. Ei vähiten siksi, että tv-elokuvan pääosissa nähdään sellaisia mestareita kuin Vesa Vierikko ja Sulevi Peltola, joiden roolisuoritukset Viltterinä ja Öövininä ovat syöpyneet monen suomalaisen mieliin ja elokuvasta on noussut katukieleen monia legendaarisia heittoja, joita kuulee vähän väliä eri yhteyksissä. Itse kuulun tähän kastiin, joka on katsonut elokuvan useampaan kertaan ja osaan vuorosanatkin suurinpiirtein ulkoa. Lähtökohta oli siis ainakin minun kohdallani hyvin haastava ja ristiriitainen. Kunhan nyt eivät ole pilanneet hyvää tekstiä ajattelin etukäteen tai toisaalta toivoin etteivät ainakaan ole menneet apinoimaan elokuvaversiota.

Tekijät ovat jo etukäteen kertoneet, että elokuvaversio olisi syytä unohtaa, kun istuu katsomaan tätä näytelmää. Varmasti näin ja näytelmän parissa viettääkin oikein mukavan ja viihdyttävän kaksituntisen. Vauhtia piisaa alusta lähtien ja se onkin isossa kuvassa suurin ero elokuvaan, joka oli tempoltaan paljon hitaampi.

Jari-Pekka Rautiainen nuoren Viltterin roolissa on hyvä. Erona elokuvaan, näytelmässä seikkaili myös vanha Viltteri ( Tapio Aarre-Ahtio), joka vei tarinaa eteenpäin tarinoin ja lauluin. Mallun, tuon 70-lukulaisen pissiksen roolin veti uskottavasti läpi Liisa Loponen. Öövinin roolissa melskaa mainio Hiski Grönstrand ja Mallun pikkuveljen, Junnun roolissa nähdään Timo VälisaariTeemu Palosaari naurattaa yleisöä viinaan ja naisiin menevänä pappina ja vierailija Minna Kivelä hoitaa roolinsa, joita on useita, moitteettomasti omalle hauskalle tyylilleen uskollisena. Niin ja se auto, Hillman, suoriutuu myös roolistaan hajoamatta.

Etukäteen oli mainostettu, että näytelmässä kaahataan myös Lahdessa. No, näyttelijät kyllä puhuivat suht sujuvasti Oulun murretta, mutta se mainostettu Lahden osuus jäi kyllä vain yhden lauseen varaan tai sitten minulta meni jotain pahasti ohi.

Näytelmään on lisätty paljon 70-luvun musiikkia, jota esittää taidokas livebändi Martti Peipon johdolla. Näytelmässä kuullaan mm. Irwinin, Baddingin, Hullujussin ja Hurriganesin säveliä. Päähuomion bändissä vie uskottavasti 70-luvun purkkaajauhavaa kitarasankaria markkeeraava Atte Härkönen, jolla taitaa virrata suonissaan 70-lukulaista verta. Sen verran uskottavilla maneereilla mies vetää soolon Haaparantalaisessa baarissa.

Lavastus, uskottava puvustus ja valaistus tukevat mukavasti tarinaa. Erityismaininta täytyy antaa lavastukselle kohdasta, jossa miehet ajavat autoa Ruotsin puolelle katsastukseen. Maisema niin sanotusti vaihtuu, vaikka auto oikeasti pysyykin paikallaan. Hulvaton ratkaisu.

Kaikki palaset ovat näytelmässä kohdillaan. Hyvät näyttelijät, hyvä tarina ja hyvää musaa, mutta siltikään näytelmä ei varsinaisesti räjäytä pankkia. Miksi? Luulen, että tällä kertaa vika löytyy omien korvieni välistä. En yksinkertaisesti päässyt kuin hetkittäin eroon elokuvaversion luomista mielikuvista ja henkilöhahmoista. Lähtökohdat taisivat minun kohdallani olla sittenkin liian haastavat.

Pete Salomaa

 

 

AJANKOHTAISTA -arkisto

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011