Valtatie 12:n vaiettu vaihtoehto

LAHDEN ETELÄINEN OHITIE on ollut kiistelyn aiheena jo 60-luvulta asti jolloin ensimmäisen kerran joku keksi piirtää tussillaan karttaan ohitielinjauksen kulkemaan Launeen läpi. Lahti oli silloin hyvin erinäköinen kaupunki kuin nyt, liki 50 vuotta myöhemmin. Silloin Launeen linjaus sijoittui oikeasti kaupungin etelälaitamille, sillä mm. Patomäkeä tai Liipolaa ei vielä ollut olemassakaan, ainakaan sellaisina asutusalueina kuin me ne tänä päivänä tunnemme. Kun kaupunki ajan myötä kasvoi etelään päin, tuli tarve siirtää ohitie kauemmas asuinalueilta. Miksi ohitie kulkisi keskellä kaupunkia? Keksittiin ohitielle uusi, hieman etelämpänä kulkeva vaihtoehtoinen linjaus Renkomäen kautta. Tämä Renkomäen linjaus valittiinkin valtuustossa Lahden eteläisen ohitien uudeksi linjaukseksi 90-luvun lopussa. Joitain tahoja tämä ei miellyttänyt ja niinpä useamman hieman kyseenalaisenkin äänestyksen jälkeen Launeen linjaus naulattiin Lahden ainoaksi ohitievaihtoehdoksi.
Sen jälkeen juupas eipäs- keskustelu on värittänyt lahtelaista poliittista kenttää ja kahvipöytäkeskusteluja. Launeen linjauksen vastustajat eivät ole luovuttaneet, vaikka tällä hetkellä Launeen linjaus näyttääkin ainoalta vaihtoehdolta. Omalähiön kolmeosaisen haastattelun ensimmäisessä osassa keskitymme hankkeen tieliikenteeseen. Kakkososassa tutkimme pohjavesiä ja kolmososassa pureudumme VT 12 ympärillä pyörivään politiikkaan.

Kuva ns. Asemacity-suunnitelmasta, jossa valtatietä parannetaan nykyisellä paikallaan. Nykyisen tien suurin pullonkaula on Mytäjäisten risteyksen ja rautatieaseman alue. Tässä suunnitelmassa Mytäjäisten risteykseen tulisi eritasoliittymä ja asema ohitettaisiin tunnelissa, jonka pituus olisi noin yksi kilometri 

Kallis tieratkaisu

Markku Meriluoto ja Juha Keto eivät helpolla niele Launeen linjauksen ”ylivoimaisuutta” verrattuna muihin vaihtoehtoihin. Haastattelutuokio näiden miesten kanssa oli pitkä ja antoisa ja esiin tuli monia seikkoja, joista olisi vielä syytä keskustella, ennen kuin arviolta jopa 300 miljoonaa maksavan ohitien rakentaminen lyödään lukkoon. Meriluoto on ammatiltaan metsänhoitaja ja toimii yityksessään Tieokas erityisasiantuntijana. VT 12 on miehelle tuttu, varsinkin väliltä Uusikylä- Kausala. Oli nimittäin pitkälti Meriluodon aktiivisuuden ansiosta, että jo valmis valtatiesuunnitelma välillä Uusikylä- Kausala muutettiin halvempaan ja helpommin toteutettavaan vaihtoehtoon. Yleissuunnitelmassa jo linjattu ns. uusi uljas ”erämaalinjaus” ( hinta n. 120 milj.€) muuttui puolet halvemmaksi, kun päädyttiin ratkaisuun jossa nykyistä tietä parannetaan ja levennetään.

– Kyllä yleissuunnitelmassa jo olevan tiesuunnitelman saa muutettua, jos vain poliittista tahtoa asian eteenpäin viemiseksi löytyy. Näin saatiin rautatie ja moottoritie kulkemaan samassa liikennekäytävässä. Ratkaisu säästää luontoa ja on aina järkevämpää kustannustehokkaasti parantaa vanhaa kuin rakentaa kritiikittä kallista uutta summaa Meriluoto.

Entäpä sitten Lahdessa? Tulisiko täälläkin tutkia vaihtoehtoja vielä, varsinkin kun ne kaikki ovat Launetta selvästi halvempia toteuttaa? Monen mielestä tie olisi jo rakennettu 10 vuotta sitten, jos halvemmassa Renkomäen linjauksessa olisi pysytty. Löytyisikö rahoitus helpommin, jos tarjolla olisi halvempi vaihtoehto?

– Ehdottomasti tulisi tutkia muita vaihtoehtoja. Launeen linjauksen hinta on melkein sama kuin oikoradan omana aikanaan eli joidenkin arvioiden mukaan puhutaan jopa 300 miljoonasta. Lahdessa on puhuttu virallisesti 180 miljoonasta, mutta nyt kun Launeen vaihtoehtoa karsittiin tai kevennettiin, kerrottiinkin nykyhinnaksi noin 240-260 miljoonaa. Kyseessä olisi todennäköisesti Suomen kallein 12 kilometriä pitkä tienpätkä. Suomen talous on niin huonossa kantimissa, että on hyvin todennäköistä, ettei rahoitusta noin kalliiseen hankkeeseen saada koskaan. Siksi muidenkin vaihtoehtojen tarkempi analysointi olisi tärkeää. Launeen vaihtoehdossa tosin on paljon muitakin heikkouksia kuin vain pelkkä hinta toteaa Markku Meriluoto.

Ohiliikenne määrältään pientä

Eri tievaihtoehtojen välillä on tehty monenlaisia vertailuja. Eräs tievaihtoehto on kuitenkin haudattu syvälle arkistojen uumeniin. Ns. Asemacity-vaihtoehto saattaa aluksi kuulostaa utopistiselta, mutta lähempi tarkastelu laittaa miettimään ja tarkastelemaan asiaa hieman tarkemmin.

– Kyse on Päijät-Hämeen liiton ja Tiehallinnon vuonna 2005 pyytämästä selvityksestä, jossa tutkitaan yhtenä ratkaisuna ongelmaan tunnelimallia, joka sijoittuisi rautatieaseman kohdalla nykyisen VT 12-tien alle. Mallissa Mytäjäisten risteykseen rakennetaan eritasoliittymä, jonka jälkeen tie sukeltaa noin kilometrin mittaiseen tunneliin ohittaakseen rautatieaseman maan alla. Tunneli loppuisi ennen Upon siltaa kertoo Meriluoto.

Riittääkö tie kaikkeen ohiliikenteeseen, jos se viedään tunneliin? Eikö liikennemäärät ole todella isoja?

– Konsulttiselvityksessä ( Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla 2005, WSP LT-Konsultit Oy) lukee selkokielellä seuraavasti:
”Valtatie palvelee liikennemäärien perusteella korostuneesti Lahden kaupunkiseudun sisäistä liikennettä. Mytäjäisten liittymän länsipuolella pitkämatkaisen liikenteen osuus on n. 7 % v. 2020. Pitkämatkaisen liikenteen osuus v. 2020 on laadittujen ennusteiden mukaan n. 4000 ajoneuvoa/vrk.” eli 93% liikenteestä on Lahden sisäistä liikennettä! Tarvitaanko n. 4000 autolle/vrk rakentaa uusi ja kallis ohitie? Siirtyisikö Lahden sisäinen liikenne kokonaan Launeelle uuden tien myötä? Tuskin.
Tunnelimallissa olisi edelleen hyvä mahdollisuus kehittää asemanseutua, kuten Lahden strategia näyttää olevan. Kun valtatie katoaa Radiomäen alta maan alle ja tarpeeton tavararatapiha Sopenkorpeen, syntyy Mannerheiminkadun pituudelta uusi laaja rakennusalue, Asemacity, Lahden liikenteen ja kaupunkirakenteen tulevaisuuden ratkaisu. Maanmyyntituloilla katetaan rakennuskustannuksia, kuten nyt Hämeenlinnassa moottoritiekuilun kannen liikekeskuksessa maalailee Meriluoto

Johtopäätöksenä Päijät-Hämeen liiton ja Tiehallinnon selvityksessä sanotaan, että ns. Asemacity /tunneli-ratkaisu ei ehkä toimi valtatien 12 liikenteellisenä ratkaisuna enää n. 20 v:n kuluttua ja se on rakennuskustannuksiltaan kallis. Mitä ajatuksia tämä herättää?

– Tämä nojaa siihen olettamukseen, että liikenne kasvaa koko ajan lineaarisesti. Itse en tähän usko. Nuoremmat sukupolvet ovat kovasti suuntautumassa joukkoliikenteeseen päin. Tälläisenäkin vaihtoehtona tie palvelisi Lahden ohiajavaa liikennettä riittävästi vuosikymmeniä eteenpäin.
En myöskään ymmärrä miksi tämä ratkaisu olisi kallis, jos sen arvioitu hinta olisi noin 100 miljoonaa euroa eli noin kolmannes Launeen vaihtoehdosta ihmettelee Meriluoto

Petri Salomaa

Ensi viikon kakkososassa puhutaan pohjavesistä, jolloin keskusteluun liittyy asiantuntijana limnologi Juha Keto.

 

AJANKOHTAISTA -arkisto

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011