Key West – Hemingwayn jalanjäljissä katsomassa maailman kauneinta auringonlaskua

Auringonlasku

Viime viikon matkatarinassa pääsimme Floridaan ja Miamiin asti. Miami Beachia aikamme tutkailtuamme päätimme hyppätä legendaariseen Greyhound-bussiin ja huristella noin 5 tuntia bussilla aina Floridan ja samalla koko USA:n eteläisimpään kärkeen eli Key Westiin. Matka meni mukavasti maisemia katsellen, sillä tie kulkee 32 saaren ja 43 sillan yli, joten maisemat olivat näkemisen arvoiset. Bussimatkalle on muuten hyvä varautua lämpimillä vaatteilla, vaikka ulkona olisikin liki +30 astetta. Jenkeissä on nimittäin kumma tapa pitää ilmastointi sisätiloissa hyvin kylmällä, joten pelkissä shortseissa ja t-paidasssa tulee nopeasti bussissa vilu.

Key West on Yhdysvaltain eteläisin kaupunki ja erittäin suosittu matkakohde niin amerikkalaisten kuin eurooppalaistenkin turistien keskuudessa. Eikä ihme, sillä paikkahan on kuin paratiisi. Uimarantojen hiekka on kuin suoraan tiimalasista napattu ja aurinko porottaa kuumasti liki pilvettömältä taivaalta. Tosin meille osui yllättäen yksi sateinenkin päivä, kuinkas muuten. Vaikka turisteja paljon piisaakin, ei voida kuitenkaan puhua mistään tungoksesta, ei ainakaan toukokuussa.

Paras tapa tutustua tähän pikkukaupunkiin on vuokrata polkupyörä tai mopo. Me päädyimme pyöriin, sillä kaupungissa ei ole ensimmäistäkään mäkeä, joten pyöräily on hyvin helppoa.
Kaupungissa on tuhansia pieniä ja vähän isompiakin pastellinvärisiä piparkakkutaloja isoine kuisteineen, joten katseltavaa kyllä riittää. Pyöräillen kaupunki avautuukin turistille paremmin, sillä kävellen voi helposti jäädä pyörimään ainoastaan Duval Streetille, joka on kaupungin keskeisin katu ja kaiken menon ja meiningin sydän. Duval Streetin varrelta löytyvät nimittäin lukuisat ravintolat, baarit, pikkuputiikit ja muotiliikkeet.

Key West on omanlaisensa sekoitus nykypäivän Amerikkaa ja vanhaa kuubalaista ja karibialaista tunnelmaa. Kuuban läheisyyden aistii vahvasti kaupungin kaduilla ja totta tosiaan Kuubaanhan on matkaa vain 90 mailia. Niinpä yksi Key Westin nähtävyyksistä on Southernmost point eli USAn eteläisin kohta, jonka äärellä turistit mielellään itseään kuvauttavat.

Key Westissä parasta on rento ilmapiiri, sillä täällä virallinen pukeutumiskoodi on shortsit ja t-paita, pukumiehiä ei näy missään. Tänne tullaan viihtymään ja pitämään hauskaa ja illalla Duval Streetiltä löytyykin monta menomestaa ja paljon elävää musiikkia. Lukuisat ravintolat, joita Duvalilla riittää moneen lähtöön, ovat upeita, sillä useimmiten ne sijaitsevat tunnelmaa tihkuvissa vanhoissa asuintaloissa isoine kuisteineen ja ruoka on todella maittavaa.

Myös erinäisiin vesiurheilulajeihin pääsee Key Westissä helposti tutustumaan, jos sellainen kiinnostaa. Paikkahan on kuin tehty sukellusharrastajille ja paljon järjestetään myös vesiskootterisafareita. Sukellusta ja vesiskootteria emme kokeilleet, sen sijaan parempi puolisko kokeili parasailausta, jossa liidetään laskuvarjon varassa veneen perässä korkealla ilmassa meren yllä. Minä korkeanpaikankammoineni jäin rannalle ruikuttamaan.

Ernest Hemingwayn vanhan kotitalon portilla. Kuuluisat kissat asuttavat vieläkin huvilaa.

Eipä siis mikään ihme, että kuuluisa Nobel-kirjailija Ernest Hemingway piti täällä paratiisissa majaansa vuosia. Nykyään Hemingwayn koti on yksi Key Westin suosituimmista nähtävyyksistä. Siihen tosin tutustuimme vain ulkopuolisesti aidan takaa, sillä sinne oli sisäänpääsymaksu.
Lähellä kirjailijan entistä kotia sijaitsee muuten kuuluisa Sloppy Joe’s Bar, jossa kirjailija mielellään rentoutui, joskus kuulemma jopa liikaakin…

Illansuussa väki vaeltaa katsomaan maailman kauneinta auringonlaskua Mallory Squaren ranta-aukiolle ja laitureille, jossa erilaiset katutaiteilijat pääsevät näyttämään osaamistaan. Mikäpä siinä oli katsellessa upeaa maisemaa ja samalla nauttia kylmästä drinkistä.

Key West on siis todellakin paratiisi, mutta pieni sellainen. Parissa päivässä on kaupunki läpi koluttu ja kaikki merkittävä nähty. Jos et ole innostunut makaamaan rannalla kokonaista viikkoa, on aika lähteä taas eteenpäin. Niin teimme mekin.

Pete Salomaa
Kuvat: Päivi Salomaa

 

AJANKOHTAISTA -arkisto

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011