Yli-Marola avasi porttinsa

Yli-Marolan kotieläinpiha avattiin yleisölle viime sunnuntaina. Varsinaiseksi vetonaulaksi kasvanutta pihaa ja sen lukuisia eläinasukkaita kävi sunnuntaina ihmettelemässä puolisentoista tuhatta ihmistä. Kuumankosteassa kesäsäässä läpiviedyssä avajaistapahtumassa riittii puuhaa eläinten katselun lomassakin, sillä paikalla oli myös Nuokun sirkuksen edustajia, kuten Jokke-taikuri, Sipi-pelle sekä yllätyseläin kameli ohjastajineen. Avasipa ovensa myös uudistettu, takaisin päärakennukseen muuttanut Cafe Kilipukkikin. Yli-Marolan vastaava eläintenhoitaja Henna Kilpinen oli maireana avajaispäivän hulppeasta kävijämäärästä.

– Näin isoja kekkereita ei ole ollut aiemmin avajaispäivänä, ja hieman jännitimmekin miten ihmiset löytävät paikalle. Mainostus ja median huomio teki kuitenkin ilmeisesti tehtävänsä.

Terttu-possu oli silminnähden mielissään saamastaan huomiosta.

Kilpinen kertoo, että kesän teemaksi muodostui lähes vahingossa eläinvauvat.

– Saimme tänne tänä keväänä niin paljon eläinvauvoja, ettei teeman keksimiseen tarvinut käyttää paljoa mielikuvitusta.

Pihalla asustaakin tänä kesänä muun muassa niin karitsoita, vasikoita, tipuja kuin kilejäkin. Veteraanijaostoa edustavat puolestaan esimerkiksi vanhat tutut alpakat ja Terttu-possu. Kilpisen mukaan eläinlapset lipittävät litratolkulla maitoa.

– Jos eläimille haluaa tuoda mukanaan tuliaisia, niin erityisesti punaiselle luomumaidolle on täällä kovasti menekkiä.

Ohjelmaa läpi kesän

Yli-Marolan kotieläinpiha on auki 18.8. asti, ja pihalla tullaankin kesän aikana näkemään monenlaista ohjelmaa. Luvassa on ainakin Junior match-show -koiranäyttely, keppihevosia, matelijanäyttely, perinnekäsitöitä sekä kesän lopuksi elokuussa pihakarnevaalit. Täysin uudistettu Cafe Kilipukki tarjoaa vierailijoille mahdollisuuden kahvitteluun vaikkapa vohvelin kera. Kilpinen kertoo, että kahvilassa on myynnissä myös pihan työkokeilijoiden valmistamia tuotteita.

– Olemme kierrättäneet kaikenlaista talosta löytynyttä irtaimistoa koruiksi. Myynnissä on myös esimerkiksi Ben-alpakan villasta huovutettuja koruja.

Yli-Marolan kotieläinpiha on auki läpi kesän maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin kello 10-17 sekä lauantaisin kello 10-15. Sunnuntaina on eläinten lepopäivä, ja keskiviikkona pihalla pidetään kerhopäivä. Tuolloin lapset pääsevät osallistumaan eläintenhoitoon.

Tarkat ajankohdat kotieläinpihan kesän ohjelmalle löytyvät osoitteesta www.lahti.4h.fi
Mikko Blomberg

 

Vuoden launeelainen valittu

Vuoden launeelaiseksi valittiin tänä vuonna Kirsi ”Kikka” Inkeroinen. Kikka pitää Launeen kioskia ja on tullut tutuksi launeelaisten lisäksi usealle Etelä-Lahdessa asuvalle. Perusteluina valinnalle olivat mm. aina iloinen, ystävällinen ja auttavainen. Kioskiin on mukava poiketa tai jäädä vaikka pidemmäksikin aikaa. Kikan kaltaisia ihmisiä tarvitaan ja kaivataan lisää. Lämpimät onnittelut!

Launeen Omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Erika Himilä (vas.) ja Vuoden launeelaiseksi valittu Kirsi Inkeroinen.

Puutarhajätteet ärsyttävät Vartiolaaksossa

Lahden Vartiolaaksosta kajahtaa. Alueen asukkaiden mukaan alueella on alettu käyttämään kaupungin yleisiä viher- ja metsäalueita omien puutarhajätteiden ja ylimääräisten maa-ainesten kaatopaikkana. Meno on ottanut lisää tuulta siipiensä alle tänä keväänä, joka on aiheuttanut ympäristön viihtyvyyden huonontumisena. Kävelytien varret ovatkin täyttyneet risu-, lehti,- ja savikasoista. Myös erilaiset kasvi- ja kukkalajikkeet ovat näyttäneet saavan uuden kasvualustan näille kaatopaikka-alueille. Lahden kaupungin metsäpäällikkö Markus Niemelä kertoo, että ongelma ei esiinny Lahdessakaan vain Vartiolaakson alueella.

Vastaava toiminta on valitettavan yleistä ympäri kaupunkia. Puutarhajätetunkioita ilmaantuu keväisin puisto- ja metsäalueille monissa Lahden lähiöissä.

Metsien ja teiden laidoille jätetyt jätekasat eivät ole vain esteettinen haitta, sillä kasat ovat otollista kasvualustaa esimerkiksi Jättiputkelle ja Jättipalsamille. Jättiputki on peräti 2-3 metriseksi kasvava koiranputken näköinen, myrkyllinen kasvi. Jättipalsami on noin metriseksi kasvava punakukkainen lajike, myrkyllinen sekin. Molemmat putket täyttävät alueiden luonnollisten kasvien paikkoja. Kasvit ovat peräisin puutarhajätteen mukana tulevista siemenistä ja juurakoista.

Puutarhajätteet tulisi ensijaisesti kompostoida ja käsitellä omalla tontilla. Toinen vaihtoehto on viedä jätteet Kujalan jäteasemalle, johon ne otetaan vastaan maksutta. Niemelän mukaan olisi toivottavaa, että jokaiselle omakotitontilla olisi oma multakomposti. Hän kertoo, että puutarhajätetunkiot ovat myös varsinaisia etanapesäkkeitä.

Kotilot aiheuttavat harmaita hiuksia puutarhaviljelijöille, sillä ne syövät kasvimaalta kasvit ja kukkaset. Kotiloita on Lahden alueella jo muutenkin runsaasti.

Puutarhajätekasojen ympäristöön alkaa helposti kerääntyä myös muuta, maatumatonta roskaa.

Ei pelkkää bioroskaa

Niemelä kertoo, että puutarhajätekasoissa on harvoin vain maatuvaa roskaa.

Mukana on usein muovia, jätesäkkejä, kukkapurkkeja, painekyllästettyä puuta ja muuta sekajätettä laidasta laitaan.

Joskus kasoista tai niiden vierestä löytyy jopa remonttijätteitä, huonekaluja ja televisioita. Niemelän mukaan puutarhajätekasoista tulee helposti yleisiä kaatopaikka-alueita.

Yksi vie kottikärryllisen multaa, toinen risuja ja kolmas jääkaapin.

Jätealueiden siistiminen maksaa kaupungille pitkän pennin, sillä kaupunki tilaa kaikki siivoustoimet erikseen yksityisiltä urakoitsijoilta. Tämä puolestaan tietää lisäkuluja veronmaksajille. Törkeämmissä tapauksissa kaupungin ympäristötarkastaja tai muu edustaja voi tehdä roskaamisesta poliisille rikosilmoituksen. Niemelä on ymmällään roskaajien toiminnasta.

Lahdessa ongelma näyttää olevan erityisen iso. Olemme pyrkineet jo vuosien ajan tiedottamaan, että Kujalan jäteasemalle voi viedä maksutta monenlaista roskaa. On vaikea ymmärtää, että ihmiset sysäävät jätteet, akut ja auronrenkaat metsän laidoille sen sijaan, että kuljettaisivat ne Kujalaan tai muihin asianmukaisiin paikkoihin.

Puutarhajätteet Kujalaan

Mikäli omakotiasujalla ei ole kompostia omalla tontilla, voi puutarhajäteitä viedä Kujalan jäteasemalle. Kotitaloudet voivat tuoda maksutta haravointijätteitä ja risuja kaikille jäteasemille niiden aukioloaikoina.
Puutarhajätteiden poltto ei ole suositeltavaa ja siitä on rajoituksia kuntien ympäristösuojelumääräyksissä.

Kujalaan voi viedä maksutta risut ja haravointijätteetteet ilman määrärajoitusta. Risuja ja haravointijätteitä otetaan vastaan vain erikseen lajiteltuna, koska niiden jatkokäsittely on erilainen. Sekakuormat ovat maksullisia, samoin kuin muovisäkkeihin pakatut haravointijätteet, mikäli asiakas ei itse tyhjennä niitä jäteasemalla osoitettuun paikkaan. Haravointijäte voi sisältää vähän multaa tai hiekkaa, mutta ei kiviä tai roskia.

Kujalan jäteaseman aukioloajat: Lahti ma – pe klo 7 – 20, toukokuussa la klo 10 – 13

Mikko Blomberg

 

Keijo Anttila on mölkyn mestarimies

Launeella asuva Keijo ”Keke” Anttila lukeutuu mölkyn kevätkauden menestyspelaajiin. EM-hallikisoissa Keke saalisti kultaa Joonas Soinin ja Pekka Lintusen kera. Myös viime lauantaina Helsingissä pelatusta paripelin Suomen mestaruusturnauksesta miehellä oli kotiin tuomisena kultaa yhdessä heinolalaisen Pasi Tervalan kanssa. Yli 50 joukkueen turnauksessa hopeaa saalistivat Markku Mäntysalo ja Jake Ropponen, pronssia pokkasi puolestaan viime vuoden mestaripari Juha Keinonen ja Antton Soini.

Nähtäväksi jää millaisiin suorituksiin Keke yltää kesäkuussa Lahdessa pelattavassa SM-singeliturnauksessa ja heinäkuussa Messilässä heitettävässä SM-trippelissä. Varsinkin singelimestauuden myötä alkaisi vuoden parhaan pelaajan titteli olemaan jo aika lähellä.

Jake Ropponen

 

Aurinko takasi onnistuneen Ravintolapäivän 

Ravintola ROK tarjosi vierailleen idyllisen piknikin Aaltosen puutarhalla. Lahden Ruokaosuuskunnan talkootyöllä pystytetyssä ravintolassa oli tarjolla muun muassa erilaisia keittoja, oman tuotannon salaattia, sillikaviaaria ja saaristolaisleipää sekä herkkusuille kokonainen kokoelma makeita kakkuja.

 

Launeen Citymarketin pihaan parkkeeratusta vaunusta myytiin perinteistä jenkkiruokaa. Marko Lintunen, Kerttu Lintunen ja Katja Kaihila nauttivat pulled pork -burgereita ja bbq-ribsejä ranskalaisilla. Annokset keräsivät kolmikolta kiitosta. – Aika reilun kokoiset annokset, yhdet ranskalaiset olisivat varmaan riittäneet kaikille kolmelle, Marko Lintunen nauroi.

 

Arktinen kahvila houkutteli herkuttelijoita Launeen Perhepuistoon. Teemana oli arktisen alueen suojelu, joka näkyi myös tarjolla olleista herkuista. Arktiset Aleksanterinleivokset ja Jääkarhuset olivat vegaanisia ja vierailijoille ilmaisia. Ensimmäistä kertaa Ravintolapäivään osallistunut Greenpeace oli järjestänyt paikalle myös nojapyöräpisteen, jossa halukkaat pääsivät kokeilemaan ympäristöystävällistä menopeliä.

 

Elina Salomaa

Jokimaan omakotiyhdistys elää keväistä aikaa ja syksyllä 50 vuosijuhlan taikaa…

Kevätkokous on onnistuneesti takana ja paikan päällä oli kiitettävästi väkeä, kokouksessa oli läsnä vierailevana tähtenä Paavo Mero, Sito Oy.stä hän kertoi kokousväelle Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie asiasta, joka on mietityttänyt monia.

Kahvisaaren aallonmurtajalla pidimme keväisen rantaonginta kisan, kala ei oikein napannut oliko syynä Ahdin pihtaus, aikainen ajankohta vai koleahko sää.

Kaikesta huolimatta olimme liikenteessä kiitävästi paikalle saapuneella porukalla, iloisin ja aurinkoisin mielin. Ahti ei kuitenkaan saanut kaikkia vonkaleitaan pidettyä järvessä, miesväestä muutama onnekas vähensi Ahdin valtakuntaa.

Juhlavuotemme rantaonginta kisat onnistuivat hyvin, ihmiset olivat positiivisin iloisin mielin tapahtumassa mukava. Tulihan ainakin oltua ulkona ja yhdessä.Olin kotona päättänyt sen, että kerta on 50 v juhlavuosi, niin keitän kakkukahvit. Niinpä mukava oli palkintojen lisäksi tiikerikakku, kahvit ja limua. Kahvituksen jälkeen jaoimme, pokaalit niille kaikille onnekkaille jotka saivat Ahdin valtakunnan asukkaita saaliikseen.

Seuraavaksi juhlimme Jokimaan omakotiyhdistyksen 50 vuotista taivalta. Juhlistamme merkkipäiväämme Jokimaan ravikeskuksessa.

Jokimaan ravikeskuksessa vietetään maaseutuaiheista viikonloppua elokuussa 2014. Jokimaan ravikeskus järjestää maaseutuaiheisen Elon Ilo tapahtuma 23.-24.8.2014. Koko perheen tapahtuman tavoitteena on tuoda monipuolinen maaseutu tutuksi. Tapahtuman sisältöön kuuluvat maaseutuaiheiset koneet, eläimet ja askareet sekä tv:stä tutun juontajan johdolla järjestettävät erilaiset ohjelmanumerot. Mukana tapahtumassa on tuottajatorialue, jonka myyntipaikat ovat suunnattu lähiruoan tuottajille. Elon Ilo tapahtumaan odotetaan noin 10 000 kävijää viikonlopun aikana.

Yhdistyksemme tarjoaa alueemme asukkaille pääsylippuja tapahtumaan, pääsyliput tulemme jakamaan ilmoittautumisjärjestyksessä ja niitä on rajallinen määrä saatavana. Ilmoitamme määrän myöhemmässä vaiheessa. Yhdistyksemme kautta saatavat liput on tarkoitettu niille alueemme asukkaille jotka ovat maksaneet vuoden 2014 jäsenmaksu.

Illalla olisi tarkoitus juhlia sitten aikuisten parissa (K18), paikkana toimii tuolloinkin Jokimaan ravikeskus. Juhlatiedoite tullaan jakamaa alueemme jokaiseen talouteen.
Tervetuloa yhteisiin tapahtumiin.

Rantaongintakisan tulokset 14.5.2014

Lapsilla mato vaan hävisi, mitään ei tullut, veikö madon Ahti vai oliko liikenteessä kenties kala.
Osallistujat:
Tytöt:
Lilja Jattu
Pojat:
Anton Kurki, Aaro Kurki, Eeli Colliander, Kasper Härkönen
Miehet:
1.Voitto Nurminen, 0,915g
2.Harri Oksanen, 0,415
3.Veli-Pekka Colliander, 0,270 g
4.Matti Seppä –

Onnea voittajille ja kiitos kaikille mukana olleille.

Jokimaan omakotiyhdistyksen johtokunnan psta / sihteeri Tuija Notkonen

 

Uusi turvakoti vihittiin käyttöön Launeella

Lahden ensi- ja turvakoti ry:n uusi, turvakodin tarpeisiin suunniteltu toimitila vihittiin keskiviikkona käyttöön Launeenkadulla. Yhdistys on luonut useita uusia toimintamuotoja lasten ja perheitten kriisien selvittämiseksi kahden viime vuosikymmenen aikana. Ensikoti-toiminta alkoi Lahdessa jo 1946 ja turvakotitoiminta tuli tarpeen sanelemana yhdistyksen toimintaan 1980-luvulla. Uusi, turvakodin tarpeisiin suunniteltu tila rakentui Launeenkatu 8:n entiseen toimisto- ja liikerakennukseen. Aiemmin turvakoti toimi Mäntsäläntiellä.

Kotia pidetään turvallisena paikkana, mutta kriisit ja lähisuhdeväkivalta ovat tekijöitä, jotka ovat kodissa asuvien turvallisuustunteen rikkojia. Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksen puheenjohtaja Ulla Koskinen-Laine totesi tervetuliaispuheessaan kutsuvieraille, että ihminen on erehtyväinen ja heikko toimiessaan väärällä tavalla. Silloin hän tarvitsee eniten apua, tekojen seurauksiin pitää puuttua, mutta ei tekijää syyllistämällä. Turvakodin koulutettu ja kokenut henkilökunta auttaa perheitten kärjistyneitten ongelmien ratkaisuissa.

Turvakoti antaa turvaa ja tukea väkivallan kohdatessa omaisen taholta. Huonoina hetkinä ympärivuorokautisen turvan hakijoita ovat etenkin äidit ja lapset, mutta viime vuosina myös perheitten vanhukset ovat saaneet kokea omaisten taholta väkivaltaista käytöstä. Miehetkään eivät enää nykyisin ole harvinaisia turvan hakijoita yhdistyksen tiloissa. Turvakoti ottaa vastaan perheväkivallan uhkaaviksi joutuneita ympäri vuorokauden.

Suuri joukko Lahden turvakodin kanssa yhteistyötä tekevien tahojen edustajia oli saapunut uuden kodin vihkiäisiin Launeenkatu 8:aan. Edessä vasemmalla Launeen kirkkoherra Heikki Pelkonen, joka siunasi turvakodin. Kaikkien iloksi loppulaulu oli ”Jo joutui armas aika”. Ennen sitä vieraat nauttivat kahvit ensi- ja turvakodin emäntien valmistamien kakkuherkkujen kera ja vaihdettiin kuulumisia.

Ensikodit perustettiin aikoinaan turvaamaan heikossa taloudellisessa asemassa olevien äitien ja vastasyntyneitten lasten elämän ensi taival. Myös turvakotien perustamisen lähtökohtana on ollut kriisiperheitten lasten ja vanhempien elämän selkeyttäminen ammattihenkilöstön ja ympäristön turvaverkkojen avulla.

-Launeenkadun uuden turvakodin fyysisten rakenteiden suunnittelussa on huomioitu myös vammaisten asiakkaiden tarpeet, kertoo kodin johtaja Sirpa Knaappila. Se on määritelty esteettömäksi taloksi. Yläkerrassa on viisi asuinhuonetta kylpyhuoneineen, niistä yhteen mahtuu asumaan vanhempi ja neljä lasta. Yksi huoneista on varapaikkana. Turvakotiin voi hakeutua yli 18 vuotias lahtelainen tai ympäristökuntien asukas. Pääasiallisesti yhteistyösopimuksen tehneet kunnat maksavat asiakkaana olevan perheen tai yksityisen henkilön kustannukset sekä asiakas kunnan määräämän turvakotijakson omavastuu-osuuden. Uuden kodin kaikki huoneet ovat tällä viikolla varatut.

Sisäministeriön sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen toi tilaisuuteen ministeriön tervehdyksen ja kertoi, että valtioneuvosto on tehnyt viime marraskuussa päätöksen, jonka mukaan turvakotien kustannusten määräraha tulee vuoden 2015 valtion talousarvioon. Määrärahan suuruus ja sen jakoperusteet ovat tänä vuonna neuvoteltavia asioita.

Yhdistyksen eri toiminnoilla autetaan ongelmaperheitä selvittämään asioitaan. Lahden kaupungin tervehdyksessä konsernijohtaja Mika Mäkinen korosti perheitten tuen tarvetta etenkin nykyisessä alueen työttömyyden kautena, mikä entistä enemmän kysyy perheitten selviämistä niin taloudellisesti kuin ristiriidattomasti arjen tuomissa vaikeuksissa.

Lahden ensi- ja turvakoti ry tekee yhteistyötä ympäristökuntien sosiaali- ja terveystoimen, perheneuvottelukeskusten kanssa.Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella se on voinut perustaa useita työprojekteja kuten Alvari-perhetyö-, Lyömättömän linjan Jussi -työtoiminnot sekä runsaasti aivan pienten lasten kasvun tukemiseen liittyviä kerhoja sekä eroperheitten vanhempien ja lasten kursseja.

Marja-Liisa Niuranen

Nuori mies Launeelta EU-parlamenttiin

Lahtelaisten ja muitten suomalaisten on aika päättää omasta ehdokkaastaan Euroopan Unionin parlamenttiin maamme edustajaksi. Vaalien ennakkoäänestys alkaa ensi keskiviikkona. Lahden Launeelta on oma poika ehdokkaana, Launeen peruskoulun ja Lahden yhteiskoulun kasvatti Eero Vainio, kaupunginvaltuuston jäsen ja sivistyslautakunnan puheenjohtaja. Launeen kirjasto on ollut hänelle se tietolähteiden aarreaitta koululaisena, minkä hyllyjen välissä hän vietti osan vapaa- ajastaan tietoja keräämällä.

Eero on kiertänyt viimeiset kaksi vuotta eri paikkakunnilla SDP:n kolmannen puheenjohtajan mandaatilla, mikä on tuonut hänelle tunnettavuutta yli Päijät-Hämeen, jonka maakuntavaltuuston puheenjohtajan nuijaa hän on heilutellut kuluvan vaalikauden. Nuoren EU-parlamentin meppikandidaatin opinnot jatkuvat Tampereen yliopistossa hallintotieteen maisterin tutkintoa kohden pääaineena kunta- ja aluejohtaminen. Tämän päivän kunnallispoliittisiin haasteisiin hän ottaa kantaa esimerkiksi tulevalla pääopinnäytteellä, mikä käsittelee kuntaliitoksia.

Eero Vainio on kiertänyt parlamenttivaaliehdokkaana Suomea ristiin rastiin, viime keskiviikkona kotikaupungin markkinat Lahden teatterin kupeessa saivat miehen hymyilemään, ystävällistä kannustusta SDP:n kahvikojun luona hän sai lahtelaisilta runsaasti.

Käytännön tuntuman parlamentin työhön Brysselissä Eero Vainio, 28v, sai pari vuotta sitten, kun häntä onnisti opintoihin liittyvää harjoittelupaikan saannissa. Hän pääsi Sosialistien ja Demokraattien parlamenttiryhmään virkamiesharjoittelijaksi. Suomalaisten opiskelijoitten pitäisi hakea näitä komissioharjoittelupaikkoja parlamentissa, niitä haetaan aivan liian vähän Eeron mielestä. Kielivaatimukset ovat ranska, englanti, saksa tai espanja, ja meillähän kielilinjoihin panostetaan kouluissa.

Eeron omat tavoitteet europarlamentaarikkona ovat ykköskysymyksenä vaikuttaa nuorisotyöttömyyden alenemiseen erilaisilla taloudellisilla panostuksilla niin kotimaassa kuin EU:n alueella, missä nuorten työttömyysaste alle 25 vuotiaiden osalta on lähes 25 prosenttia. Tämä näkyy varsinkin eteläisimmissä jäsenmaissa sekä Ranskassa, mutta hälyttävää nuorten työttömyys on myös kotimaassa valtiovallan nuorosetelistä ja muusta vastaavasta huolimatta. Hän painottaa myös tasavertaisen työehtosopimusten saamista yhdenveroiseksi koko alueella.

– Ei ole oikein, että puolalainen työmies saattaa ansaita vaikkapa meillä kaksi euroa tunnilta ja kotimaiselle ammattimiehelle maksetaan samasta työstä työehtosopimuksen mukainen palkka. Työn vilpilliset välitysfirmat pitää saada kytkettyä pois, painottaa parlamenttiehdokas. Ay-liikkeen tavoitteeksi kautta EU-maiden pitää saada sama palkka samasta työstä.

-Ilmaston lämpenemisen ja ilmansaasteiden minimoiminen ovat päämääriä, mitkä pitäisivät olla jo kaikkien maailman ihmisille tavoitteina, jatkaa Eero. Valtioiden välisellä yhteistyöllä tämä on mahdollista, jos sitä todella halutaan. Parlamentaarikkojen Brysselissä pitää keskittyä suuriin ihmisten elämään vähintään seuraavalla vuosisadalla vaikuttaviin asioihin ja lopettaa näprääminen venetervan mineraalipitoisuuksien tai muiden pikkuasioiden kanssa.

Euroopan Unionin parlamenttiin kansalaiset valitsevat edustajansa viideksi vuodeksi kerrallaan ja vaalipäivä Suomessa on sunnuntai 25.5. 2014 ja ennakkoon voi käydä äänestämässä keskiviikosta 14. 5. – tiistaihin 20.5.välisenä aikana. Nyt meillä on oma lahtelainen ehdokas!

Marja-Liisa Niuranen

Miestenpiiri Hennalan ja Upilan kautta kesälomalle

Joillekin toukokuu on kiireisintä rakennusaikaa, toisille se merkitsee kesäloman alkua. Launeen miestenpiiri on talven aikana askarrellut useita satoja pesäpönttöja pikkulinnuille, muutamia vähän isommillekin. Nyt ne on kaikki ripustettu puihin ympäri Päijät-Hämettä. Linnut viimeistelevät niistä itselleen asuntoa. Miehet sen sijaan ovat aloittaneet kokousten osalta kesäloman, joista kaksi viimeistä oli kaukana kirkolta.

Sotilaspastori Risto Kaakinen kutsui miehet jäähyväisvierailulle Hennalan varuskuntaan jossa tämän vuoden lopussa päättyy toiminta. Mikähän lienee kutsujan, pastori Kaakisen uusi osoite ensi vuonna? Hennalan vierailu kiinnosti miehiä siinä määrin että kaikki eivät mahtuneet Kaakisen varaamaan 35 hengen sotilaslinja-autoon vaan jonossa pikkuautoilla ajettiin linjurin perässä varuskuntaan. Portilla vahtivuorossa ollut varusmies tervehti kohteliaasti. Tiesi ilmeisesti keitä oli tulossa.

Miestenpiiriläiset kuuntelemassa sotilaskotisisaren puheenvuoroa.

Aluksi kokoonnuttiin sotilaskotiin jossa pastorin lisäksi sotilaskotisisaret tervehtivät meitä. Lyhyen hartauden jälkeen jakaudettiin kahteen ryhmään. Puolet lähti tutustumiskierrokselle linja-autolla ja toiset jäivät nautiskelemaan kahvia ja tietenkin sotkun tunnetusti herkullisia munkkeja. Noin puolen tunnin jälkeen vaihdettiin tehtäviä.

Kiertoajelu päätepisteessä, Urheilukoulun auditoriossa Seppo Toivonen kertoi Hennalan varuskunnan historiasta, sen alkuvaiheista aina nykypäivään asti. Tässä näin lyhyesti kerrottu historia pitää sisällään niin punaista kuin valkoistakin väriä, vankileiriä, nälkää ja myös nopeita oikeuden käyntejä ja epäinhimillisiä ratkaisuja. Vuoden vaihteen jälkeen alue varmaan ”rauhoittuu” kun tiettävästi poliisilaitos siirtyy tyhjiin jääviin tiloihin. Ampuminen jatkuu enää harjoitusradalla sisätiloissa. Kyllähän pastori Kaakisen kuin myös Seppo Toivosen äänen sävytti luopumisen kaiho.

Perinteisesti miestenpiirin kevään viimeinen kokoontuminen tapahtui seurakunnan leirikeskuksessa Upilassa. Siellä meitä isännöi Jari Rissanen. Hän otti noin vuosi sitten hallintaansa Siikaniemen ja Upilan mutta jatkossa vastuulle tulee vielä muitakin toimipaikkoja.Veijo Vierumäki oli kutsunut myös Lahden Myyntimiehet mukaan saunomaan. Siitä huolimatta Esa Keskikurun takassa taidolla käristettyjä makkaroita riitti kaikille ja kahvin ohessa laulettiin muutama laulu Rissasen kitarasäestyksellä. Syyskuun 1 päivänä aloitetaan taas kokoontumiset kirkolla.

Heikki Laine

 

Kippari-Kalle valmiina seikkailuun

Steiner-koulun käytävillä vilistää paljon niin isoja kuin pieniäkin intiaaneja ja tuolta nurkan takaa ilmestyy itse sarjakuvasankari Kippari-Kalle mielitiettynsä Olga-neidin kanssa. Jossain luokassa hoilataan täysillä intiaanilaulua ja meno on muutenkin kuin markkinoilla. Mistä oikein on kyse?

Ei, kyseessä ei ole normipäivä Steiner-koulussa, vaan käynnissä on Kippari-Kallen seikkailuristeilyn kenraaliharjoitus. Koulun 6.luokkalaiset vanhempineen ovat koko kevään pistäneet kaiken osaamisensa likoon, jotta 17.5. tapahtuva seikkailu olisi kaikin puolin onnistunut

– Itse asiassa projekti potkaistiin käyntiin jo vuosi sitten keväällä, kun päätimme nykyisen 6.luokan kanssa lähteä tekemään tätä projektia yhdessä. Kaikki työvaiheet on toteutettu niillä resurseilla mitä luokasta on löytynyt ja täytyy ylpeänä sanoa, että aika moneen tämän luokan vanhemmat ja lapset kyllä taipuvat. Aikaisempina keväinä steinerkoululaiset ovat järjestäneet viisi kertaa vastaavanlaisen seikkailuristeilyn ja ne ovat kaikki ollet menestyksiä. On ollut merirosvo- ja intiaaniristeilyjä ja tänä vuonna sitten pääosassa on pinaatinsyönnistään ja lihaksistaan tunnettu Kippari-Kalle. Työtunteja ei kannata laskea, sillä työtä on ollut kaikilla paljon kertoo seikkkailun Olga, Una Floor.

Näin iloisissa merkeissä sujuivat seikkailun kenraaliharjoitukset

– Työtä on tosiaankin riittänyt. Kaikki alkoi seikkailulaiva Vellamon varaamisella ja sen jälkeen on pitänyt hoitaa mm. puvustus, käsikirjoitus, sponsoreiden kerääminen, lipunmyynti, ruokailun järjestäminen 400 hengelle, useat eri luvat sekä tietenkin lain vaatimat ensiapujärjestelyt ynnä muut kymmenet huomiota vaativat pikkuseikat. Onneksi nyt ollaan jo voiton puolella ja kaikki näyttää hyvältä naurahtaa seikkailukonkari Katja Menzel-Lahtinen, jolle Kippari-Kallen seikkailu Enonsaareen on jo neljäs vastaavanlainen projekti.

Kupletin juoni on seuraava: Seikkailulaiva m/s Vellamo starttaa lauantaina 17.5.Lahden matkustaja satamasta mukanaan Kippari-Kalle ja Olga-neiti, jotka matkaavat Enonsaareen auttamaan intiaaneja, joiden toteemipaalu on kaatunut. Saattaa olla, että myös Kippari-Kallen arkkivihollinen Brutus livahtaa mukaan laivaan. Apuun tarvitaan tietenkin myös paljon lapsia ja heidän vanhempiaan. Enonsaaressa lapset jaetaan eri ryhmiin etsimään toteemipaalun osia ja opettelemaan intiaanien eri taitoja. Seikkailun lopuksi vielä ruokaillaan yhdessä. Risteilyjä on kaiken kaikkiaan kaksi saman päivän aikana.

– Kippari-Kalle valittiin seikkailun päätähdeksi sopivuutensa vuoksi. Onhan kyseessä aito merimies ja legendaarinen sarjakuvasankari. Lisäksi Kippari-Kallen seikkailuissa on silloin tällöin mukana intiaaneja, joten saimme luontevasti mukaan myös Enonsaaren intiaaniheimon. Seikkailu sopii varmastikin parhaiten 3-11 vuotiaille lapsille. Meillä ei ole säävarausta, sillä olemme tilanneet pelkästään aurinkoista säätä seikkailun ajaksi hymyilee Floor.

Lipunmyynti käy nyt kuumana, sillä aikaisemmat seikkailut on myyty loppuun jo ennakkoon.

-Lippuja voi ostaa sähköpostitse osoitteesta kippari-kalle@luukku.fi tai käymällä Ekokahvila Mea Mannassa, (Hollolankatu 1) sekä tietenkin Steinerkoulun kansliasta. Totta kai lippuja saa vielä satamastakin, jos niitä vain on jäljellä vielä lähtöpäivänä markkinoi Menzel-Lahtinen.

Pete Salomaa

Olga-neiti (Una Floor) ja Kippari-Kalle (Ari Niemi) valmiina seikkailuun!

 

AJANKOHTAISTA -arkisto

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011