Oma Lahti-illoissa sanottiin sananen yleiskaavaan

Arkisessa elämässämme, kulkiessamme työstä kotiin tai tervehtimään toiselle puolella kaupunkia asuvaa ystävää, tulemme harvoin ajatelleeksi niitä vaikutusmahdollisuuksia, mitä tavallisella kaupunkilaisella on kaupungin palvelujen suunnitteluun. Kun asuinalueellemme ryhdytään rakentamaan uutta katua, joka peittää alleen lenkkipolkumme ja hautaa sen ojan varrella kasvaneet rentukat, alamme toki noitua naapurille mokomaa kaupunkisuunnittelun vandalismia.

Lahden teknisen- ja maankäytön toimiala halusi kuulla Oma Lahti-iloissa lahtelaisten omia näkemyksiä kaupunkinsa kehittämisessä.
Toimiala järjesti maaliskuun aikana Metsäkankaan, Mukkulan, Renkomäen ja Länsiharjun kouluissa Oma Lahti-illat yleisasemakaava-arkkitehti Johanna Palomäen johdolla kaupunkilaisten kuulemista varten. Kävijät saivat esittää kysymyksiä ja ehdotuksia kaupungin virkamiehille sekä Lahden ammattikorkeakoulun muotoilupalvelun opettajille ja opiskelijoille koskien oman aluetta ja koko kaupunkia. Iltojen ideana virkamiehillä oli kuulla asukkaitten mielipiteitä syksyllä valmistuvaan Lahden uudistuvaa yleiskaavaa varten.

Renkomäen koululla tutkittiin yleiskaava-arkkitehti Johanna Palomäen (takana keskellä) johdolla alueen monimuotoista karttaa Oma Lahti-illassa asukkaitten kanssa. Alue kasvaa edelleen pientaloalueeksi, jonka virkistysalueista ja etenkin harjusta otettavan soramäärän vähentymistä toivottiin. Alueella kulkeva Loviisa-Lahti rautatie oli myös tulevaisuus-näkymissä mukana.

Iltoihin oli varattu aikaa sekä asiantuntijoita keskustelemaan alueitten asukkaitten kanssa, heidän näkemyksistään omien asuinalueittensa kehittämistarpeista. Illoissa kävi yhteensä runsas kaksisataa henkilö, joista ainakin osa kirjoitti muistilapuille ajatuksiaan parannuksista ja tulevasta kehityssuunnasta. Pöydillä olivat esillä Lahden isot kartat, joitten avulla havainnollistettiin esimerkiksi viheralueet, lenkkipolut, uudet rakennussuunnitelmat ja julkisen liikenteen reitit, kaupat ja pohjavesialueet. Olemattomat kevyen liikenteen väylät ovat olleet lähinnä Lahden keskustassa pyöräilijöiden hammasten kiristelyn kohteena.

– Kaupungin yleiskaava tarkistetaan jokaisella valtuustokaudella, kertoi Johanna Palomäki. Tällä valtuustokaudella uudistettava yleiskaava valmistuu ensi syksynä ja tulee kaupunkilaisten nähtäväksi ja lausunnolle ensi marraskuussa. Kevättalvella 2015 se hyväksytään kaupunginvaltuustossa. Oma Lahti- illoissa kaupunkilaisten antamat lausunnot vihreissä, punaisissa ja muissa pikku muistiossa tallennetaan teknisen viraston paikkatietojärjestelmään ja ne huomioidaan yleiskaavassa, jos mahdollista.

Johanna Palomäki totesi ilahtuneena, että tilaisuuksissa kävijöillä oli hyviä ideoita ja ajatuksia asuinalueittensa kehittämiseen. Eteläisissä kaupunginosissa kuten Renkomäellä pohdittiin harjun soranottamon maisemointia, soranoton lopettamista ja korostettiin harjun virkistyskäytön tarpeellisuutta. Renkomäen harjun laavu sai erityiskiitoksen, mutta soramontun alla olevan pohjavesialuetta asukkaat haluavat varjella soranoton rajoituksella.

Länsiharjun koululla kävijät olivat kiinnostuneita Hennalan kasarmialueen kehittämisestä. Kun aluetta mitä todennäköisimmin kaavoitetaan myös siviiliasutukselle, oli kyselijöitten huolena virkistysalueen ja lähinnä Hennalan lenkkipolun säilyminen nykyisellään. Kasarmialueen vanhojen historiallisten rakennusten käyttö askarrutti tulevaisuudessa. Myös Kaupunginpuutarhan paikalle Kaarikadun viereen suunnitellun senioritalon ja talvipuutarhan tarkemmasta rakennusaikataulusta kyseltiin.

Osa julkinen liikenteen reiteistä kaipaisi uudenlaista suunnittelua. Asia on noussut ajankohtaiseksi, kun sosiaali- ja terveystoimi nimesi ainoastaan asuinalueitten väestömäärien perusteella lähiklinikoitten eli terveyskeskusten asiakkaat kohteisiinsa. Siellä ei huomioitu laisinkaan linja-autoreittien palveluperiaatetta, kun osa kaupunkilaisista etsiytyy uusille terveysviranomaisten määräämille lähiklinikoille. Kaupunkiin kaivataan edelleen rengasmaisia linja- autoreittejä, joitten suunnittelussa huomioitaisiin niin lähiklinikoille kuin kauppakeskuksiin kuin kirjastoon ja teatteriin pääsy, kun pysäkki olisi lähietäisyydellä. Esimerkiksi Saimaankadulla sekä Kannaksen- ja Laaksokadulla linja-autoreittejä ei ole laisinkaan, vaikka Paavolan kerrostaloalueilla asuu nykyisin muutama tuhat ihmistä.

Kun Oma Lahti-iltoihin oli Lahden teknisen- ja maankäytön toimialan ja AMK:n mukana olleet työntekijät olivat varanneet neljä tuntia iltaa kohden aikaa, niin alueitten asukkailla oli mahdollisuus keskustella heidän kanssaan vapaamuotoisesti. Ruusuja ja risujakin varmasti annettiin, mutta näiden iltojen kaltaisia keskustelutuokioita on syytä jatkaa tulevaisuudessa myös keskustassa ja Ahtialan laajalla alueella.

Marja-Liisa Niuranen

 

AJANKOHTAISTA -arkisto

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011