Pyöreäntornin muistot siirtyivät Lahden seudulle Mielipideryöppy Karjala-talo suunnitelmista

Torkkelin Killan juhlassa, huhtikuussa 1979, Erkki Tuuli esitti juhlapuheessaan ajatuksen Viipurin Pyöreäntornin mallisen rakennuksen rakentamisesta johonkin sellaiseen Suomen kaupunkiin, jossa asuu paljon karjalaisia. Lahden kaupunginmuseon tutkija, dosentti Riitta Niskanen on perehtynyt tornin historiaan.

Ensimmäinen julkinen yritys tapahtui, kun Lahdessa järjestettiin Karjalaiset kesäjuhlat vuonna 1982. Silloin kaupungin kauppatorille rakennettiin pienoiskoossa jäljennös Pyöreästätornista. Se toimi kahvilana juhlien ajan. Tornin ulkomaalauksista vastasi onnistuneesti taiteilija Olavi Lanu.

Torni jäi joksikin aikaa seisomaan Lahden torille. Sitä ei haluttu hävittää ja sen osti Karjalaista lähtöisin ollut torikauppias Ruponen, joka siirrätti rakennuksen varastotontilleen Vääksyyn johtavan tien varteen, jossa se oli pitkään ohikulkijoiden nähtävänä. Lopulta pahvilevyistä tehty rakennelma pehmeni sateissa niin että se oli hävitettävä.

Muotoja suunnitelmaan

Lahden karjalaisyhteisö tarttui sanoista tekoihin vuonna 1982, kun arkkitehti Jorma Salmenkivi alkoi piirtää kaupunkiin suunniteltua Karjala-taloa. Salmenkivi oli Viipurin kaavoittajan Otto I. Meurmanin oppilas.
– Rakennukseen suunniteltiin kolme kerrosta, kaksi salia, näyttelytila Viipurin taidekokoelmalle, ravintola ja kabinetteja sekä pieni toimisto. Fuktionaalisessa rakennuksessa oli vaikutteita Pyöreästätornista. Siihen piti tulla tornin muotoinen sivuosa, Riitta Niskanen selvittää ja näyttää samalla valkokankaalla rakennuksen julkisivupiirroksen.

Tämän jälkeen alkoi julkinen keskustelu maakuntalehden mielipidesivulla. Otto-Iivari Meurman tuomitsi tornin kopioimisyritykset ja Vesijärven rantapuistoon, Jalkarannan tien varteen sijoittaminen sai moitteita kirjoituksissa. Rakennusta ei haluttu niin keskeiselle paikalle.

Myrskyäviä kannanottoja

– Yhdessä kannanotossa todettiin, että evakot ovat jo vallanneet alkuperäisten asukkaiden maita, eikä heille pidä antaa mitään enää ennen kuin ovat maksaneet saamansa maat. Osa mielipiteistä sai jopa rasistisia piirteitä, Riitta Niskanen selvittää.

– Eräässä kannanotossa todettiin puolestaan, ettei Hämeeseen kaivata mitään Bombataloa. Yksi kirjoittaja ehdotti erityisoikeuksia saavia ahvenanmaalaisia siirrettäväksi Neuvostoliittoon ja karjalaisten siirtämistä puolestaan Ahvenanmaalle.

– Suuri kannanottajien vähemmistö kehotti unohtamaan heimoriidat ja muistutti käydyssä keskustelussa, mitä kaikkea karjalaiset olivat paikkakunnalle ja seudulle tuoneet. Osa syntyperäisistä lahtelaisista halusi säilyttää oman muistojensa puiston ja vastusti sen reunaan suunniteltua rakennusta tästä syystä.

Kirjoitusten vuoksi rakennuksen sijoittamisvaihtoehdoista alkoi kunnallispoliittinen pallottelu, vaikka rakennuksen rakentamiseen oli saatu merkittävä testamenttilahjoitus, jonka turvin rakennustyöt oli mahdollista aloittaa.

Karjala-sali tavoitteena

Maakuntalehti lopetti mielipiteiden julkaisemisen aiheesta vuonna 1984 ja hanke painui unohduksiin, kun talon sijoituspaikasta ei päästy yksimielisyyteen.
Vielä 1990-luvulla Karjala-salia kaavailtiin Lahden yliopistokeskuksen rakennukseen. Lahden Seurahuone -hotelliin saatiin jo Karjala-kabinetti ja sinne erilaisia muistoesineitä, mutta se sai toimia vain hetken aikaa, kun hotellin omistaja vaihtui ja kabinetin sisustus muutettiin.

Pyöreäntornin henki elää Lahdessa. Esimerkkinä on vaikkapa Alasenjärven rannalla sijaitseva uimakoppi, jossa on muotoja haettu Viipurin tornista. Yksityishenkilö rakensi Ahtialaan jo vuonna 1948 neljä metriä halkaisijaltaan olevan pumppuhuoneensa Viipurin kuulun tornin näköisyyttä tavoittaen.

Tutkija Riitta Niskanen kertoi Viipurin Pyöreäntornin muistojen säilyttämisestä Lahden kaupunginmuseon Viipuri mon amour -näyttelyn luentosarjassa.

Lasse Koskinen

 

AJANKOHTAISTA -arkisto

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011