Eteläisestä kehätiestä suunnitellaan kevytversio –  tärkeistä suojauksista ei silti luovuta

Ensimmäinen yleisötilaisuus eteläisen kehätien suunnittelun tiimoilta järjestettiin keskiviikko-iltana Salpausselän koulun auditoriossa. Paikalle ilmaantui satakunta henkeä kuuntelemaan tiesuunnittelun viimeisimmät kuviot, joita valottivat mm. ELY-keskuksen projektipäällikkö Ari Puhakka, Lahden kaupungin maankäytön johtaja Veli-Pekka Toivonen ja tiesuunnitelmaa tekevän konsulttiryhmän Ramboll Finland Oy:n projektipäällikkö Seppo Massinen.

Yleisön joukossa nähtiin useita etelälahtelaisia vaikuttajia, jotka ovat vuosien varrella ottaneet kantaa tien linjauksiin. Tien suunnittelijat pyysivät asukkaita mukaan suunnitteluun, mutta keskustelu toisesta, halvemmasta vaihtoehdosta ( Renkomäen linjaus) tyssäsi heti alkuunsa.
– Tien linjaus on otettu huomioon aluesuunnittelussa jo 60-70- luvulta lähtien. Tie on maakuntakuntakaavassa ja yleissuunnitelmassa Launeen vaihtoehdon mukaisesti ja suunnittelu etenee nyt ainoastaan tällä sapluunalla. Launeen vaihtoehto on yhteiskuntataloudellisesti edullisin vaihtoehto, kun otetaan huomioon kaikki liikenteelle tulevat säästöt linjasi Ari Puhakka vastauksesaan.

Tilaisuudessa selvisi, että tien hinta tällä hetkellä tulisi olemaan noin 180 miljoonaa euroa. Hintaa on pyritty alentamaan tekemällä muutamia halvempia vaihtoehtoja tiettyihin tien osa-alueisiin.
– Patiokallion tunneli pyritään korvaamaan avoleikkauksella ja kiertämällä tietä hieman pohjoiseen päin, jottei avoleikkuuta tarvitsisi tehdä kallion korkeimmassa kohdassa. Nikulan eritasoliittymä ollaan toteuttamassa tavallisena tasoristeyksenä, tosin eritasoristeyksen tekeminen myöhemmässä vaiheessa jätetään mahdolliseksi. Hennalan varuskunta-alueen mahdollinen muuttaminen asuinalueeksi saattaa vielä muuttaa tätä suunnitelmaa, jos autojen määrä vanhalla Helsingin tiellä lisääntyy uuden asuinalueen myötä. Kujalan liittymän keventäminen on myös mukana ns. kevytversion suunnitelmissa. Lisäksi Hollolan puolella tien alkupuolella tyydyttäisiin kaksikaistaiseen tiehen.

Yleisöä huolestutti erityisesti melu- ja pohjavesisuojauksista tinkiminen kevytversiossa.
– Melu- ja päästösuojauksista ei olla missään nimessä tinkimässä. Myös tarvittavat pohjavesisuojaukset tehdään viimeisen päälle alkuperäisen suunnitelman mukaan. Niihin ei kumpaankaan kajota. Tarvittavat tunnelit tehdään niin, että molempiin ajosuuntiin on omat tunnelinsa, joten tunneleihin ei tule kohtaavaa liikennettä. Liipolan kohdalla kyse on kalliotunnelista , joten tunneleiden väliin jää noin 15 metrin levyinen kalliosiivu. Patomäen tunnelin pituudeksi tulee 500 metriä ja Liipolan tunneli noin kilometrin. Tunneleiden osuus pohjavesisuojauksien kanssa on ehdottomasti tien kallein rakennusvaihe selvensi Massinen.

Seppo Massinen toi esiin myös uuden valtatien merkityksen radanvarren alueen kehitykseen.
– Kymmeneen vuoteen Lahti ei ole päässyt kehittämään radanvarren aluetta, koska valtatie on mennyt keskeltä kaupunkia. Nyt kuitenkin uuden eteläisen kehätien suunnittelun alkaminen todenteolla on mahdollistanut myös radanvarren alueen suunnittelun, joka on erityisen tärkeää Lahden kaupungille. Lisäksi liikenneturvallisuus paranee. Kehätien rakentaminen säästää vuosittain 20 henkilövahinkoa ja yhden liikennekuoleman vuoden 2020 liikennemäärillä arvioituna kertoi Massinen

Yleisöä pyydettiin mukaan tien suunnitteluun myös jatkossa. Tosin aika monelle paikallaolleille tuntui jäävän sellainen kuva, että tie on jo valmiiksi suunniteltu, eikä siinä pienen ihmisen ääni paljon enää kuulu. Lähinnä asukkaiden apua tullaankin tarvitsemaan tien haittavaikutusten ( melu, päästöt ym) lieventämistoimenpiteiden suunnittelussa. Näillä näkymin seuraava yleisötilaisuus järjestetään kesäkuussa, kun suunnittelijat ovat saaneet tarpeeksi vertailutietoa eri vaihtoehdoista. Tiesuunnitelman tulee olla valmis huhtikuun loppuun 2015 mennessä. Jos tiesuunnitelma saa eduskunnan hyväksymisen ja siten pääsee tarvittavan rahoituksen piiriin, voivat eteläisen kehätien rakennustoimet läpi Etelä-Lahden alkaa jo vuoden 2017 aikana.

-Petri Salomaa-

AJANKOHTAISTA -arkisto

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011