Tulevaisuuden käsi- ja taideteollisuus ja moniammatillisuus

OHI ON! ja nyt väittelijä voi jo rentoutua onnellisena vaikkapa puita halaamalla. Kristiinalla ei ole vielä päässä tohtorinhattu vaan tallinnalaisen käsityöläisen muotoilema ruusukoristeinen huopahattu.

Nykypäivän käsityö näyttäytyy monenlaisina tuotteina toreilla, butiikeissa ja messuilla. Miltä käsityöläisyys ja siihen liittyvä elämä näyttää monikulttuurisuuden maailmassa runsaan kymmenen vuoden kuluttua vuonna 2025? Käsi- ja taideteollisuusalan ammatillisia tulevaisuudenkuvia väitöskirjassaan lahtelainen kasvatustieteen maisteri Kristiina Soini-Salomaa ratkoi näkymiä alan tulevaisuuteen. Seitsemän vuoden työrupeama väitöskirjan valmistumisessa huipentui kaksi viikkoa sitten väitöstilaisuuteen Helsingin yliopiston Opettajankoulutuslaitoksella. Väitöstilaisuudessa vastaväittäjänä oli dosentti Marketta Luutonen Aalto yliopistosta ja kustoksena Piritta Seitamaa-Hakkarainen Helsingin yliopistosta.

Väitöskirjan kannessa on kuva tulevaisuuden mutkittelevista poluista kudotulla kankaalla (Henna Pyyhtiä, kuosi Polkuja 2012). Väitöksen teemat käsittelevät käsi- ja taideteollisuusalan, kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin näkymiä vuoteen 2025. Väitöksen jälkeen Kristiina Soini-Salomaalle on arki koittanut, mutta tulevaisuudentutkimusta tuore tohtori ei jätä. Hänet löytää Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniasta Lahden Aikuiskoulutuskeskuksesta, ellei hän ole vetämässä tulevaisuustyöpajaa jossain päin maakuntaa.

Monet lahtelaiset käsityön harrastajat muistavat Kristiinan ajalta, kun hän oli Lahdessa Taito-Häme ry:n toiminnanjohtajana, mistä hän siirtyi Helsinkiin vastaavaan tehtävään Käsi- ja taideteollisuus liitto Taito ry:hyn. Tätä ennen hän oli löytänyt suuren rakkautensa kangaspuut ja kudonnan sekä suorittanut tekstiilialan suunnittelijan ja alan opettajatutkinnot. Kristiina on syntynyt Taidon päivänä, liekö päivä ollut enne ammattikoulutuksen suunnasta. Hän on ollut suunnittelemassa monet Kätevä-messut ennen tutkimuksiin uppoutumista.

Väitöskirjan teko oli suuri urakka, mikä vaati täysipäiväisen tutkimusjakson ja hengen palon sekä perheen ja tutkimusyhteisön tuen työn loppuun saattamiseksi. Neljän viimeisen vuoden aikana väitöskirja syntyi apurahojen ja tutkimusrahoitusten turvin.

Käsi- ja taideteollisuusalan ammatillisia tulevaisuudenkuvia-tutkimus on monitieteellinen, missä tutkimusmenetelminä käytettiin tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä, mm. haastatteluja, tulevaisuustyöpajoja, tulevaisuustarinoita sekä Delfoi-menetelmää. Erilaisilta alaa lähellä olevilta toimijoilta tutkija haki vastauksia tulevaisuuden muotoilun ja käsi- ja taideteollisuuden ammattilaisen koulutukseen ja työn kuvaan.

Tutkimuksessa oli mukana ammatillisten oppilaitosten oppilaita kaikilta koulutusasteilta, mm. soitinrakentajia, sisustusartesaaneja, muotoilijoita sekä käsityöopettajaopiskelijoita. Käsi- ja taideteollisuusalan ammatinharjoittajien ja asiantuntijoiden näkemyksiä koottiin tutkimuksen viimeisessä vaiheessa Delfoi-asiantuntijapaneelin avulla.

Nuoret näkivät tulevaisuuden työympäristönsä melko paikallisesti ja työtehtävänsä melko perinteisinä käsityöläisyyden toimintatapoina. Tutkimuksen perusteella käsi- ja taideteollisuuden koulutus näyttäytyy melko muuttumattomina ammatillisen suuntautumisen vaihtoehtoina. Koulutuksessa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota nopeasti muuttuviin trendeihin ja kuluttajakäyttäytymisen muutoksiin kuten 3D-tulostusteknologian esiinmarssiin. 3D-tulostustekniikalla valmistetaan jo nyt koruja ja käyttöesineitä ja esimerkiksi hammasproteesitekniikassa sitä hyödynnetään.

Käsityöllä ja kulttuurilla laajemminkin olisi paljon mahdollisuuksia uudenlaisten hyvinvointipalveluiden osana. Käsi- ja taideteollisuuden tulevaisuuden ei pidä olla ainoastaan käsin kosketeltavassa tavarassa, vaan sen arvo liittyy kestävään kehitykseen ja hyvinvointiin sekä ammatinvalintana että harrastuksena.

Ammattikoulutukseen pitäisi vahvemmin ottaa mukaan tulevaisuusajattelu ja ennakointitaidot. Tulevaisuus on tulevaisuuden tekemistä nykyhetkessä eli opiskelijoita tulisi kannustaa omien vaihtoehtoisten ammattipolkujen suunnitteluun.
Kristiina Soini-Salomaan väitöskirja on saatavilla nettiosoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9433-0.

Marja-Liisa Niuranen

AJANKOHTAISTA -arkisto

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011