Lahden lähiöitä kehitetään yhteistyöllä, vuorossa Liipola

Liipola kuuluu vuosien 2013-15 aikana valtakunnalliseen asuinalueohjelmaan, jonka järjestämisen taustavoimina ovat ympäristöministeriö ja Rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara. Ohjelmalla tavoitellaan vanhojen asuinalueiden kehittämistä, ja asukkaitten yhteistä viihtymistä asuinalueillaan. Liipolan uuteen asukas- ja harrastetila Toimelaan kutsuttiin lokakuun viimeisenä torstaina Remontti-iltaan taloyhtiöitten hallintoväkeä ja asukkaita. Illan aikana keskusteltiin kotikylän toimivuudesta sekä saatiin tietoa asuintaloihin ja yksityisiin asuntoihin mahdollisesti saatavista, valtion myöntämistä korjausavustuksista. 

Runsaaseen neljänkymmenen vuoden ikään ennättänyt Liipolan aluetta Kerinkallion kaupunginosassa ei kaupunkisuunnittelussa ole unohdettu, vaikka Ranta-Kartanon ja kauppatorin alueen rakentaminen on ollutkin tiedotusvälineitten keskeinen puheenaihe. Kuluvan vuoden aikana on järjestetty Lahden Teknisen- ja ympäristö- ja sivistystoimialojen henkilöstön yhteistyöllä Metsämaalla, Tonttilassa, Jalkarannassa ja nyt Liipolassa asukkaitten kanssa keskustelutilaisuuksia alueitten kehitystarpeista.

Liipolassa illan isäntinä toimivat asukasasiainpällikkö Ari Juhanila, kaavoitusarkkitehti Theodora Rissanen sekä projektikoordinaattori Johanna Järvelä Toimelasta. Liipolalaisia oli tilaisuudessa mukana ilahduttava määrä.

Remontti-iltojen lähtökohtana on ollut koulujen kohtalo alueilla, niiden uudisrakentaminen monitoimitiloiksi sekä asuintalokortteleitten tiivistäminen uusilla rakennuksilla. Liipolassa asioita oli yhdelle illalle ehkä liiankin runsaasti. Ohjelman tiiviin sisällön muodostivat aiheet: valtion lisäbudjetin remonttirahat taloyhtiöitten suunniteltuihin peruskorjauksiin, vanhusten ja invalidien asuntojen pieniin turvallisuutta edistäviin korjauksiin, ja hissien rakentamiseen vanhoihin kerrostaloihin.

Liipolan uuteen Toimelaan kokoontui joukko alueen asukkaita Remontti-iltaan, missä keskusteltiin ja saatiin vinkkejä valtion korjausmäärärahoista talojen perusparannuksiin sekä kyseltiin asukkaitten näkemyksiä kotikylästä.

Asuntojen korvausneuvonnasta kertoivat Vanhustyön keskusliitto ry:n korjausneuvoja Ari Tahvanainen ja Lahden kaupungin korjausneuvoja, tarkastaja Hannu Kittelä, jolta saa tietoja myös korjausavustuksista. Hissien rakentamiseen voi taloyhtiö saada korkeintaan 50 prosenttia valtion avustusta. Kolmikerroksisia hissittömiä taloja löytyy myös Liipolasta.
– Liipolassa ei ole kaupungin omistamaa tonttimaata Liipolan-Kaikuharjun koulualuetta lukuun ottamatta, totesi asukasasiainpäällikkö Ari Juhanila.

Hän heittikin idean alueen mahdollisen tiivistysrakentamisesta niitten taloyhtiöitten harkittavaksi, joilla on reservissä rakentamatonta tonttimaata. Rakentamattoman tontin osan kaavoituksella ja myynnillä taloyhtiöillä olisi mahdollisuus saada rahoitusta omistamiensa kiinteistöjen peruskorjauksiin. Liipolassa ei ole tyhjiä asuntoja, mutta asukkaita ei ole kuin noin 4500, joten uusia ihmisiä alueelle pitäisi muuttaa vähintään 1000 henkeä, etteivät palvelut vähenisi.

Kaupunginosien uudistamisen konsulttina toimiva arkkitehti Kari Lindström Arkkitehtityö Oy:stä vertasi Liipolaa muihin yllä mainittuihin asuinalueisiin, jotka ovat lähes tasaista maata. Liipolassa korkeusero on 50 metriä mitattuna Ajokadulta huipulle eli keskuspuistoon Mustikkamäen päiväkodin vierelle. Tasaista maata ei uusille rakentamisideoille juuri löydy, mutta keskuspuistoideaa hän piti hyvänä lähtökohtana alueen viihtyvyyden lisäämiselle sekä Ostoskadun liikekeskuksen viherrakentamisen lisäämisen.

Asukkaitten esteetöntä kulkemista omilla piha-alueilla ja ympäristössä tarkastelee käytännössä Toimelan projektityöntekijä Aleksander Korolev, joka totesi uutta kahvipannullista kuulijoille tuodessaan, että hänellä ei ole pahoja aikeita taloyhtiöiden pihamailla mittanauhan ja muistion kanssa kulkiessaan.

Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian tutkijat Jaana Poikolainen ja Kati Honkanenlaittoivat läsnäolijat ryhmätöihin Liipolan hyvistä ja huonoista puolista arkipäivän asioissa. Kysymykset käsittelivät alueen viihtyisyyttä, palvelujen saatavuutta, liikkumisen esteettömyyttä ja asukkaitten ikärakennetta.

He tulevat jatkamaan liipolalaisten kuulemista projektissaan ”Asuinalue lapsiperheiden kokemana”. Ryhmissä kiitettiin kulkuteiden valaistusta, yhteisöllisyyttä ja palveluitten kohtuullista saatavuutta, mutta suuri huoli on alle 15 vuotiaitten lasten ja nuorten harrastusten ohjaus ja tilojen puute iltaisin ja viikonloppuisin. Liipolassa on muitakin kuin suomenkielisiä asukkaita. Alueen nuorisoon toivotaan kaupungin nuorisotoimen panostavan ohjaajavoimia pikaisesti.

Marja-Liisa Niuranen

AJANKOHTAISTA -arkisto

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011