Launeen omakotiyhdistykselle uusi puheenjohtaja

Launeen omakotiyhdistys ry:n vuosikokous pidettiin torstaina 4.4.2013 Launeen kirjaston tiloissa.
Kokous aloitettiin valitsemalla uusi puheenjohtaja nykyisen puheenjohtajan Marjo Liukkosen pyydettyä eroa tehtävästä. Puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Erika Himilä, varapuheenjohtajaksi Päivi Granlund ja sihteerinä jatkaa Annastiina Lilja.
Hallituksen muut jäsenet vuonna 2013: Marjo Liukkonen, Pekka Kuuslahti, Jarkko Felin, Salla Palmi-Felin, Thomas Lilja, Riina ja Aleksi Mannerkivi, Mikael Himilä ja Helena Juutilainen.

Launeen omakotiyhdistyksen uusi puheenjohtaja Erika Himilä

Kevätrieha lauantaina 25.5. klo 10–13

Toiminta jatkuu jo perinteeksi muodostuneella KEVÄTRIEHALLA.  Kevätrieha järjestetään yhteistyössä Launeen kirjaston ja Launeen Marttojen kanssa. Kirjasto on poikkeuksellisesti avoinna lauantaina 25.5. Yksi Kevätriehan kohokohdista on Vuoden launeelaisen julkistaminen. Tänä vuonna Kevätriehaa vietetään merirosvoteeman merkeissä.

Merirosvoteeman merkeissä järjestetään lapsille piirustuskilpailu ja aarteenetsintää. ”Oikea merirosvo” laulattaa ja leikittää lapsia sekä aikuisia klo 11-11.45, luvassa myös yllätyksiä. Yleisöä pyydetään pukeutumaan teeman mukaisesti.

Kevätriehassa on lisäksi mahdollisuus maksuttomaan myyntipaikkaan autokirppiksellä, mölkkykilpailu, aikuisten hyppynarukilpailu, kasvomaalausta, arpajaiset, muurinpohjalettuja, kahvia, makkaraa, mehua, ym. ym.

Lisätiedot:
LAUNEEN OMAKOTIYHDISTYS RY
www.laune.fi
www.facebook.com/omakotiyhdistys

 

 

 

Lehdenjako on mainettaan parempaa työtä

Yllättävän usein kuulee puhuttavan, ettei nykynuoria työnteko kiinnosta. On kuulemma helpompaa pyytää rahaa äidiltä tai isältä tekemättä mitään. Varmasti tälläisiäkin nuoria löytyy, mutta Omalähiön jakeluorganisaatiosta löytyy aivan päinvastaisia esimerkkejä nykynuorista, sillä Aleksi Mattila (17) ja Veikka Lyttinen (15) ovat molemmat ahkeria ja reippaita nuoria miehiä, jotka eivät karsasta joidenkin halveksimaa jakelualaa ja jopa pitävät työstään.
– Lehdenjakaminen on mukavaa työtä ja on kiva saada omaa rahaa, jonka voi sitten käyttää mihin haluaa eli ei tarvi olla porukoista riippuvainen kertoo Aleksi, joka mm. maksaa itse omat puhelinlaskunsa työllä saamillaan rahoilla.
– Sekin hyöty tästä työstä on, että kun jossain vaiheessa hakee vakituista työtä, on aina eduksi että on jo nuoresta pitäen oppinut tekemään töitä. Se tekee yleensä vaikutuksen työnantajiin ja antaa etua muihin hakijoihin verratessa tuumii Aleksi.

Aleksi harrastaa aktiivisesti uintia , joten Omalähiön jakaminen käy myös hyvästä treenistä

Aleksi jakaa tällä hetkellä kolmea eri piiriä. Usein hän jakaa ensimmäisen piirin jo ennen koulun alkamista, kun muut vetelevät vielä unia kotisängyssään. Aleksi on muutenkin erittäin aktiivinen ihminen, sillä viikko kuluu uintiharjoitusten parissa, joita viikkoon mahtuu peräti kymmenen.

– Joka päivä on uintitreenit, paitsi perjantaisin, jolloin on Omalähiön jakopäivä. Siitä saa tarvittavan päivittäisen liikunta-annoksen perjantaipäivälle selventää Aleksi.

Usein ilmaisjakelulehtien jakamisen yhteydessä nousee esiin palkka tai lähinnä sen pienuus. Myös Omalähiön jakeluorganisaatiossa on törmätty vanhempiin, jotka ilmoittavat, ettei heidän lapsensa lähde noin pienellä palkalla jakohommiin. Sekä Aleksi, että Veikka ovat kuitenkin tyytyväisiä palkkaansa.
– Olen laskenut, että tuntipalkka pyörii siinä kympin tienoilla ja se on mielestäni ihan hyvä palkka työuransa alussa olevalle nuorelle kertoo Veikka, joka on jakanut Omalähiötä jo kuusi vuotta eli 9-vuotiaasta lähtien aluksi tietenkin äitinsä apupoikana toimien. Eihän kyse ole kuitenkaan kuin yhdestä päivästä viikossa, jolloin töitä on ja minun jakoreittinikin kestää vain kolmisen tuntia jatkaa Veikka.

Veikka ei vaihtaisi pyöräänsä mopoon vaikka jakelupalkkiot sen mahdollistaisivatkin.

Myös Veikka on törmännyt joidenkin nuorten nurjiin ennakkoasenteisiin jakelutyötä kohtaan.
– Jotkut jaksavat vähän väliä ihmetellä, miksi en yksinkertaisesti vain pyydä rahaa äidiltä, kun jakopalkka on niin pieni, ettei sen eteen kuulemma kannattaisi työtä tehdä. No jokainen tyylillään, naureskelee Veikka, joka liikkuu aktiivisesti pyörällään jopa 150 kilometriä viikossa. Mopo ei kuulemma ole Veikan tulevaisuuden suunnitelmissa, sillä nuori mies nauttii liikunnasta, jota myös jakelutyö tarjoaa.

Tässä on tullut esiin paljon jakelutyön hyviä puolia, niin löytyykö siitä mitään ikävää?
– Silloin on hieman ikävämpi lähteä jakamaan, kun on oikein surkea sää esim. rankkasade tai sitten kova pakkanen, mutta sekin on vain pukeutumiskysymys sanoo Aleksi, joka jakaa lehdet vaikka -30 asteen pakkasessa pyörällään.
– Huonolla säällä tosiaan työ on hieman ikävämpää kuin kauniissa auringonpaisteessa. Kerrostaloissa on ikävä häiritä asukkaita painamalla ovisummereita, mutta pakkohan sitä on sisään päästä, jotta saa työn tehtyä. Toivottavasti ihmiset ymmärtävät, eivätkä suutu toivoo Veikka

Petri Salomaa

Näkymiä lahtelaiseen kaupunkikulttuuriin

Lahden keskustaan lähivuosina tehdyt kaavoitussuunnitelmat ovat saaneet kaupunkilaisilta ruusuja ja risuja lehdistössä ja yleisötilaisuuksissa.Nykyinen Ranta-Kartanon suunnitelma ei ole perusajatukseltaan uusi. Edesmennyt kaupunginarkkitehti Erik Liljeblad oli Lahden kasvuvuosien 1975-93 aikana tehnyt kaavoitussuunnitelmia nykyisen Ranta-Kartanon eli linja-autoaseman pohjoispuoliselle alueelle aina Pikku-Vesijärveen saakka. Hänen suunnitelmastaan kertoi Lahden kaupunkikulttuuriseuran puheenjohtaja, arkkitehti Pentti Wilkman viime maanantaina seuran teemaillassa Lahti Lahdeksi pääkirjaston auditoriossa kaupungin kehityksestä kiinnostuneelle kuulijakunnalle.

Sisustusarkkitehti ja muotoilija Risto Halme haluaa huonekalualan koko maata kattavan museon Lahteen. kuvassa etualalla lahtelaisia kulttuurivaikuttajia oik. Päijät-Hämen taidemuseoyhdistys ry:n puheenjohtaja Timo Pohjansalo, tutkija Riitta Niskanen Lahden kaupunginmuseosta, professori Matti Koskela Lahden Taiteilijaseura ry:stä ja sisustusarkkitehti, Sio, Risto Halme.

Kaupunginarkkitehti Liljebladin näky oli osa sitä, mikä viime vuosikymmenen vaihteen Ranta-Kartanon kaavan arkkitehtuurikilpailussa on näkyvissä. Hänen 1993 tekemänsä kaupunkisuunnitelma vei rakentamisen lähelle Pikku-Vesijärven rantaa, Vesijärven lahti Lahteen liittymäideana. Liljebladin suunnitelmassa vesielementtejä oli piirretty portaittain nousemaan Jalkarannantien eteläpäähän aina Konserttitalon lähistölle. Voittanut kaava on tukkoisempi ja vesielementtejä siinä ei ole. Lahden museo- ja taideyhdistyksen väkeä kiinnostaa tänä päivänä, toteutuisiko taidemuseo vihdoin Lahteen linja-autoaseman suojellun osan ja Kartanomuseon väliin. Tämä on uudessa kaavassa piirretty, mutta aihion työnimeltä Tajumo – museokeskus tarvitsee vielä rahasta vastaavat tahot puolelleen.

Huonekaluteollisuuden menneeseen kukoistukseen loi katsauksen sisustusarkkitehti, SIO, Risto HalmeHuonekalumuseosäätiön hallituksesta. Elämäntyönsä kalusteiden suunnittelijana tunnettu Halme toi, huonekalualan historiallisen katsauksen lomassa, toiveen saada koko maata kattavan huonekaluteollisuudenmuseon Lahteen ja uuden museon tiloihin.

Tikkula on hauska nimi Pro Puu ry:n kotipaikalle, Satama- ja Vesijärvenkadun kulmassa, Lahti Aquvan päädyssä, entisen tulitikkutehtaan tiloissa. Muotoilun tuomisesta näkypäivään kertoi Pro Puu ry:n puheenjohtaja Markku Tonttila, jonka edustama yhdistys on tuottanut Ankkurissa olevan myymälän ja puusepänverstaiden lisäksi yhteistyön oppilaitosten kanssa. Näkyvä maamerkki yrityksen edessä on professori Mauno Hartmanin veistämä hirsinen Troian hevonen. Toinen suunnistajan rasti on punatiilisen rakennuksen päädyssä seisova lautataapeli, minkä katoksen alle helmikuussa sahattiin jälleen näytösluonteisesti lankkuja kaupungin puistoista kaadetuista puista. Sahureilla oli kiinnostuneita oppipoikia ammattioppilaitoksista runsaasti. Lankut jalostetaan myöhemmin puusepänverstaitten materiaaleiksi.

Ensi kesäkuussa Pro puu ry järjestää jälleen Enonsaareen lapsille ja nuorille työpajat muotoiluleirinä. Järjestelyssä ovat mukana Taide- ja muotoilukoulu Taika, Muotoilukeskus Velma ja Messilä Campingin. Päiväkotien lasten kanssa yhdistys on valmistanut näyttelyitä. Päiväkodeissa järjestettiin piirustustapahtumia, mistä valittiin 150 lasten piirtämiä kalusteaiheisia kuvia piirustusnäyttelyyn. Kuvista valittiin 12, jotka työstettiin muotoilumalleiksi.Tällä idealla yhdistys teki yhteistyötä Pietari-Helsinki näyttelyssä. Yhteistyössä Lahden kaupungin ympäristötoimen kanssa yhdistys on tehnyt Kariniemen arboretumin, puukasvien uuden alueen, puulajipolun, joka johtaa Kariniemenmäelle ja Pikku-Vesijärven puistoon. Alueelle on istutettu uusia puulajeja kotimaasta ja muualta.

Marja-Liisa Niuranen

Onnistunut Miehet Lähteellä tapahtuma

Perinteinen miesten tapaaminen Liipolassa kokosi ennakkoon odotetun ja toivotun 200 miestä kuulemaan sanaa ja säveltä. Aiemmasta poiketen ohjelmaan sisällytettiin kaksi kahvitaukoa joka mahdollisti keskustelua ja kommentointia ohjelman sisällöstä ja tietenkin vanhojen tuttujen tapaamisen.
Hyvinhän joukko jaksoi istua ja kuunnella, kun Veijo Vierumäki oli hankkinut maittavaa vatsantäytettä, juuri oikean määrän sekä herne- että lohikeittoa tykotarpeineen. Yleisesti luullaan että hernekeitto on juuri miehille mieluisinta mutta niin vain kävi että lohikeitto loppui ensin.

Tapahtuman pääesiintyjät Joel Hallikainen ja Leo Louhivaara

Runsaan joukon kokoontumisen sai aikaa ehkä se että ensimmäistä kertaa tilaisuudessa oli selkeät julkisuuden henkilöt. Joel Hallikaisen kaikki yhdistävät takavuosien televisiossa esiintymisiin ja Leo Louhivaara taas tunnetaan vuoden 1989 tangoprinssinä. Yhdessä esiintyminen oli heidän ensimmäinen julkisuudessa. 1½ tunnin ohjelman sisältö Miehen Kyyneleet oli juuri Lähteellä tapahtumaan sopiva. Kumpikin kertoi elämänsä nousuista ja laskuista aina kyyneliin asti. Evankelista Ilkka Puhakan osuus oli vahvempaa sanaa. Ilon Aiheet-otsikon alla hän toi esiin miten iloa löytyy sieltä mistä sitä vähiten voisi kuvitella löytyvän.

Tapahtuma aloitettiin joitakin vuosia sitten Lahden neljän seurakunnan yhteisenä mutta kehitys on kulkenut niin että Launeen miestenpiiri hoitaa sekä tehtävät että kustannuksetkin yksin. Alustavasti on ajateltu että jatkossa näin toimitaankin vaikka tapahtumaa markkinoidaan koko Päijät-Hämeeseen. Sana oli kyllä kiirinyt kauemmaksikin sillä paikalla oli miehiä aina Mäntsälää ja Helsinkiä myöten. Saatujen kokemusten ja palautteen perusteella on päädytty siihen että jatkossa tapahtuma on syksyisin, seuraava siis syksyllä 2014.

Heikki Laine

On aika esikasvattaa kesätaimet, palstaviljelijät!

Tulppaanien ja narsissien mullan ja lumen alla talvehtineet kukkasipulit työntävät lehtivartta jo kotipihojen etelärinteillä. Krookukset ovat jo kukassa lähellä maanpintaa, kun aurinkoiset päivät saivat ne avautumaan. Palstaviljelijät käyvät peltojensa reunoilla tarkistamassa lumikinoksen paksuutta alkuviikon sateiden jälkeen. Huhtikuun kolmannella viikolla viljelijä, joka haluaa kasvattaa kesäkurpitsat, kurkut, tomaatit ja paprikat siemenestä lähtien, ovat kauppojen siemenhyllyjen tarkkasilmäisiä asiakkaita.

Itse kasvatettua luomuruokaa aikovat viljelijät Tonttilassa nauttia ensi syksynäkin. He seuraavat päivittäin lumen sulamista Aittapellontien itäpuolella olevilta pelloilta, ja Joutjoen veden reipasta virtausta. Vielä ei näyttäisi olevan tulvimisvaaraa. Naapurustossa asuvat Sirpa Ilola, Mervi Hannonen ja Hilkka Tuovinen ovat varanneet palstansa viideksi vuodeksi. Hyöty- ja koristekasvien sekä kukkien kasvattaminen on välillä hauskaa, toisinaan hallan, raekuurojen tai rankkojen sateiden takia jännitystä ja harmiakin tuottavaa. Viljelijöitten sosiaalisella kanssakäymisellä viljelyn keskellä oma erityinen painoarvo ja kuntoliikunta on taattu.

Lähiruoka kasvaa rouvien, vas. Sirpa Ilolan, Maire Hannosen ja Hilkka Tuovisen viljelypalstoilla jälleen ensi kesänä. Perunat, porkkana ja punajuuret talvehtivat jäähdytetyissä kellareissa ja omaan pakkaseen säilöttyä marjasatoa nautitaan pitkin talvea.

Rouvat ovat kasvattaneet vuosien aikana aareillaan niin kotoista perunaa, joka muuten pitäisi idättää näinä viikkoina, porkkanaa, kaalilajikkeita, sipuleita ja montaa muuta vihannesta, kuten hernettä ja papua. Oma jännityksensä viherpeukalolle antaa jo kasvien siemenestä alkaen kotona, idätyspurkeissa kasvattaminen ja ovatko siemenet kasvukelpoisia, ja miten onnistuu taimien kouluttaminen kotona ikkunalaudalla sekä varsinaiselle kasvupaikalle siirto!? Porkkanoiden ja punajuurien siemenet eivät aina kasva sata- ja yksiprosenttisesti.
– Viime kesän perunasato oli lukumäärältään pienempi kuin keväällä peltoon istutettu perunakilot Mervi-rouva nauraa

Viidenkymmenen vuoden kokemus on kertynyt Aittapellontien varrella asuvilla Maire ja Pentti Nousiaisellalahtelaisina palstaviljelijöinä. Jo nuorena perheenä he aloittivat silloisen asuinpaikkansa naapurissa luomuviljelyn ja harrastus on jatkunut vuosikymmenet. Nyt he kasvattavat kesällä kasvihuoneessa Tonttilan palstalla myös tomaattia ja maissia. Muutama marjapensaskin antaa hyvän sadon. Ne ovat saaneet olla pellon reunassa ilkityöntekijöiltä rauhassa.

Harmia kaikille vakituisille viljelijöille tuottavat sadon kypsyessä varkaat, jotka syysiltojen pimentyessä käyvät mielellään nostamassa sadon, jonka viljelyyn he eivät ole laittaneet tikkuakaan ristiin. Tonttilan viljelijät ovat jo usean syyskesän ajan järjestäneet öisin viljelysalueelle vartion. Kaali, porkka, tomaatti ja muiden vihannesten varkaudet ovat vähentyneet, mutta aina löytyy niitä, jotka haluavat nauttia ”valmiin pöydän antimista”. Hyvinä vanhoina aikoina sai omapuitten alle laittaa koiranpommeja, saisikohan nyt pippurisumuttimista hyviä suihkuja, jos niitten päälle voro vahingossa astuisi!?

Viljelypalstojen jako tapahtunee lumien sulettua ehkä toukokuun kolmannella viikolla, Sofian päivän aikaan, arvelee Lahden 4-H yhdistyksen vt. toiminnanjohtaja Anna Puolakka. Sateisen viime syyskesän jälkeen traktorilla ei päästy peltoja muokkaamaan, toivottavasti se onnistuu toukokuussa. Viljelypalstat ovat pääasiallisesti yhden- tai puolen aarin kokoisia. Yhden aarin hinta on 20 euroa kesäkausi, mutta myös viiden kesän sopimuksia viljelijä voi tehdä, hinta on silloin 80 euroa aarilta.

Etelä-Lahden palstaviljelijät menettivät Tapparankadun ja Keijutien välisen pellon asuinrakentamiselle. Liipolan ja Saksalan välistä löytyvät Kerinkallion pellot ja siitä itään Lotilan. Myös Ahtialassa, Mukkulassa ja Riihelässä on peltoa viherpeukaloille.

Marja-Liisa Niuranen

Vuosien ja miljoonien korjaukset eivät ole auttaneet ongelmissa Launeen koulun oppilaiden vanhempien kärsivällisyys on lopussa

Lahden Launeen koulun sisätilaongelmiin haetaan kiivaasti ratkaisua. Ongelmat keskittyvät koulun E- ja C-siipiin. Sisäilmaongelmat koululla alkoivat jo lähes kymmenkunta vuotta sitten. Vuonna 2008 koulussa tehtiin ensimmäinen laaja tutkimus asiasta. Sen jälkeen korjattiin joitakin kosteusvaurioita ja ilmastointia.

Oireet eivät poistuneet, joten seuraava asiantuntijayhtiön tekemä tutkimus tehtiin seuraavana vuonna. Nyt tutkimuksissa löydettiin mikrobikasvustoja, rakennepäästöjä ja mineraalivillakuituja. Ilmainvaihdon säätöjä tarkistettiin jälleen.

Sen jälkeen rakennuksessa on tehty kiinteistökorjauksia useana kesäkautena. Ensi kesänä tavoitteena on jo viides korjausjakso. Seuraavalle vuodelle on myös korjaussuunnitelmia tehty. Tämän talven asiantuntijamittausten mukaan mitään erityistä poikkeamaa tai ongelmaa ei tuloksissa havaittu.

Seurantaryhmä mukana

Ongelmiin on paneutunut erityinen seurantaryhmä, johon koulun henkilöstön edustajien lisäksi kuuluu työterveydenhuollon, terveysvalvonnan sekä Lahden kaupungin kiinteistöpalvelujen edustajia. Lisäksi ryhmää on konsultoinut ulkopuolinen lääkäri.

Koululaisten vanhempien kärsivällisyys on nyt lopussa. Lahden kaupunginvaltuutetut saivat viime viikonvaihteessa runsaasti huolestuneita viestejä heiltä. Yhden opettajan kuvauksen mukaan ensimmäisiä rakenneavauksia tehtiin opettajien vaatimuksesta 1990-luvulla. Opettajan mukaan jo silloin rakenteissa löytyi homevaurioita.
Raporttitietojen mukaan työterveyslääkäri on suositellut koulun E-siiven sulkemista. Näin ei kuitenkaan ole toistaiseksi tehty. Viimeisimpien tutkimusten mukaan tässä koulun osassa on havaittu kosteusvauriomikrobeja, mutta niiden lähde on epäselvä.

Koulun oppilaiden vanhemmat ovat huolissaan, kun lapset ovat siirtymässä puhtaaksi todetuista kahden ensimmäisen luokan tiloista kolmannelle luokalle ja sen myötä kokemusten mukaan epäterveempiin tiloihin.

Samanlaisia oireita

Kuudennen luokan oppilaan vanhemman mukaan hänen lapsellaan on viikottaista päänsärkyä ja ihottumaa. Astmalasten tilanteen heikkenemistä pelätään. Ennestään allergisten lasten vanhemmat uhkaavat muuttaa pois alueelta ennen kuin lasten koulu Launeella alkaa.

Toisista kouluista siirtyneiden osalta oireilu on alkanut parin kuukauden kuluttua Launeen koulussa. Oireilua kokeneilla lapsilla ne ovat saman kaltaisia, eli päänsäryn lisäksi kurkkukipua ja vatsaoireita. Joidenkin vanhempien mukaan vaivat ovat hellittäneet kesälomien aikana. Oireilevien lasten vanhemmat ovat hyvin huolissaan lastensa jaksamisesta.

– Onko kohtuullista, että lapset syövät useita eri lääkkeitä, kärsivät kivuista ja että joku joutuu lähtemään lähes joka päivä kesken pois, kun ei lääkkeidenkään voimalla pysty koulussa olemaan, kyselee yhden koulutytön äiti.

– Launeen koulun homeongelmaa ollaan jälleen kerran ratkaisemassa remontoimalla. Sitä on yritetty niin monta kertaa, että on vaikea uskoa ongelmien loppuvan tämänkään korjaussuunnitelman toteuduttua, toteaa yksi äideistä.

Riihimäeltä esimerkkiä

Yksi vanhemmista kehottaa ottamaan mallia Riihimäen kaupungilta, joka välittömästi oireilun alettua päätti siirtää koulun opettajat ja oppilaat terveellisiin väistötiloihin. Riskiä ei haluttu ottaa, vaikka löydökset olivat verrattain vähäisiä.

Monet vanhemmista ovat ilmaisseet huolensa koululaistensa myöhemmän elämän osalta. Moni pelkää sitä, että vaikka Launeen kouluvuosina ei mitään havaittaisikaan, niin altistuminen saattaa johtaa myöhempiin allergisiin oireisiin. Osa lapsista jakaa myös vanhempiensa huolen. Jotkut koulunsa aloittavat osaavat olla jo huolissaan tilanteesta.

Kaupunginvaltuutetuille tulleiden sanomien mukaan vanhempien viesti on selvä. Launeelle vaaditaan kesän aikana parakkiluokkia väistötiloiksi. Koulua vaaditaan purettavaksi ja uutta koulua tilalle. Tähän mennessä Launeen koulun vuosien korjaukset ovat maksaneet jo yli 13 miljoonaa euroa. Lahden päättäjillä on jälleen edessään käsiin lauennut kouluongelma.

Lasse Koskinen

Perunapellolta idea ja sato lounaspöytään

Nälkä tulee kulkijalle jo ennen määränpäätä V-12valtatietä kulkiessa idästä länteen tai päinvastoin kulkiessa. Lounas – ja kahvihetken tarjoaa Myllyn kuppi & kakku Lammilla Syrjäntaustantien varrella Mulkolan tienristeyksessä. Siis valtaväylältä muutama kymmenen metriä etelän suuntaan, siinä missä vuosikymmen sitten oli Hasilan tilan entinen kanala ja mylly. Pihalla on maamerkkinä eläkkeellä oleva traktori Ferguson.

Tienvarren uutuutena on viime syksystä alkaen paikallisia ihmisiä ja ohikulkijoita palvellut Myllyn kuppi & kakku, lounas-kahvila ja elintarvike- ja lahjatavarapuoti. Sen syntyidean kehittivät ystävykset Päivi Hasila ja Sanna Vallius yhteistyössä Jyrki Hasilan kanssa. Sannalla on monen vuoden pitopalvelukokemus ja Päivi tuntee markkinoinnin sekä yritystoiminnan paperityöt ja muun siihen kuuluvat koukerot. Ja Jyrki naurahtaa, että hän tekee kaiken mitä rouvat vaativat.

Myllyn kuppi & kakun toimintatarmoiset ideoijat vas Sanna Vallius ja Päivi Hasila istahtivat hetkeksi vanhalle puusohvalle ideoimaan myllynvinttiin juuri valmistuneen juhka- ja kokoustilan markkinointia

Lounasruoka valmistetaan talon uudessa keittiössä mahdollisimman paljon kotimaisia raaka-aineita käyttäen. Se on saanut oman yritysryppään työntekijöitten suosion myötä ruokailijoita myös lähiseudun yrityksistä. Ihmiset haluavat syödä nykyisin peruskotiruokaa arkena, juhlapäivälliset ovat toki osa pitopalvelun toimintaa. Lounaan hinta on salaatteineen kohtuullinen, seitsemän euroa. Kaikki valmistetaan kahvileipiä myöten kotikeittiössä.

Tuulosleipä tuo viikonlopuksi uutukaisen ruislimpun kupin & kakun lounaspöytään. Lammilla ja Tuuloksessa on pitopalvelulle tilauskantaa. Tämän kevättalven aikana talon entiseen viljavarastoon, vintille valmistui 50 hengelle pieni kokous- ja juhlatila. Tilojen kodikkuutta lisäävät vanhat hirsiseinät.

Myllyn myymälässä on Vääksyn myllyn monipuolinen jauhopussivalikoima, Lammin ja lähistön marjatilojen tuotteet myydään hilloina purkeissa. Lammilainen Luotsi-päivätoimintakeskuksen ahkerat kädet ovat tehneet myymälään erilaisia huovutettuja lautasen alusia ja pannulappuja sekä patakintaita muun lahjatavaran ohella. Ensi kesänä voi pihamyymälästä kävijä ostaa vihannesten ohella vaikkapa raparperilehden muotoon valettuja betonisia astinkiviä. Pienet kuparinväriset betonisydämet on ostettavissa omalle kullalle lahjaksi.

Tila on edelleen Hasilan suvulla, Jyrkin perheellä, mutta perinteinen karja- ja viljatila on erikoistunut perunan kasvatukseen. Sen tuotantolaitos, perunakuorimo, toimittaa kaksi miljoonaa kiloa perunaa vuodessa kuorittuna suurtalouksille esim.Lahteen. Tilalla on 45 hehtaaria perunapeltoa. Lähiseudun vihannekset myydään eteenpäin vihannestukun puolella. Tähän puolimatkan kahvilaan poikkeavat sukututkijarouvat seuraavallakin Hämeenlinnan maakunta-arkistomatkalla.

Marja-Liisa Niuranen

Kansalaisilta kovaa tekstiä maan hallitukselle – Kansanedustaja Louhelainen pitää kuntauudistusta suurena kaaoksena

Lahden Perussuomalaiset ry järjesti toritilaisuuden kaupungin torilla huhtikuun markkinoilla. Yleisölle tarjottiin telttakatoksen äärellä grillimakkaraa ja kahvia. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutetut keskustelivat ajankohtaisista kysymyksistä yleisön kanssa.
Paikalla kävi jälleen useita satoja henkilöitä. Maan hallituksen suuntaan lähti kipunoivia terveisiä Lahden torilta.

Paikalla oli myös perussuomalaisten kansanedustaja Anne Louhelainen Hollolasta. Kansanedustajan ympärillä riitti kyselijöitä ja eduskunnan suuntaan kohdistettuja viestien tuojia. Perussuomalaisten vahva kannatuksen kasvu näkyi ja tuntui keskusteluissa.

– On ihan selvästi nähtävissä, mitä Etelä-Euroopassa tapahtuu. Meillä ei ole varaa Italian ja Espanjan pelastamiseen, jos sellainen tilanne tulee. Kun EU:n perussopimusta ei saada muutettua, niin tukipäätöksiä tehdään sitä kiertäen, Louhelainen totesi.

Lahtelainen Martti Ruuskanen lähetti eduskunnalle asiaterveisiä kansanedustaja Anne Louhelaisen välityksellä.


Liittovaltio uhkana

Kansanedustaja Louhelainen totesi, että ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen sanoi taannoin, että on lapsellista puhua EU:n liittovaltiokehityksestä. Louhelaisen mielestä se on lapsellista, jos asioista ei puhuta vaikka selvät merkit kehityksestä ovat olemassa.

– Ihan varmasti EVM:stä on tulossa rahastusautomaatti, josta syötetään rahaa joidenkin maiden alijäämäisten budjettien katteeksi. Kyllä meidän on pidettävä vain kiinni omasta päätösvallastamme.

Louhelaisen mukaan kuntauudistus ja sote-alueuudistus ovat niin levällään, ettei oikein kukaan tiedä mitä maan hallitus oikein haluaa, jos hallitus ei tiedä itsekään. Asiantuntijatkin ovat erimielisiä asiassa.

– Uudistuksia olisi pitänyt tehdä ajan kanssa. Ensin olisi pitänyt miettiä mitä tehdään ja sitten miten asiat tehdään. Vahvasti näyttää siltä, että pakkoliitoksia ei tule, mutta rahoitusratkaisut tehdään niin että kuntia ajetaan yhteen keskusalueille.

Kansan etua valvottava

Kansanedustaja Anne Louhelainen haluaa kuitenkin jakaa vahvaa tekemisen uskoa tulevaisuuteen. Eduskunnan suuressa valiokunnassa hän on nähnyt kuinka mittava määrä EU-määräyksiä tulee kaiken aikaa lisää.

– Meidän on vain jaksettava valvoa, mitä kaikkea EU:sta tulee. Ensi vuonna tulee potilasdirektiivi, joka merkitsee sitä, että mistä tahansa EU-maasta voi hakeutua Suomeen terveydenhoitoon.

Kansanedustaja kiirehti tämän jälkeen kohti Helsinkiä ja eduskuntaa. Kansalaisilla riitti vielä muutamia tunteja keskusteltavaa kaupunginvaltuutettujen kanssa.

Lasse Koskinen

AJANKOHTAISTA -arkisto

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011