Isossa padassa haudutettu ohrapuuro maistuu

Lahden Ateria on kaupungin omistama ateriapalvelu, jonka tuotanto- ja palvelukeittiöissä valmistetaan ateriat kouluihin, päiväkoteihin, kaupunginsairaalan ja hoivakotien osastoille sekä kaupungin henkilökunnalle. Nykyisessä muodossaan Lahden Ateria on alakouluikäinen, joka muodostettiin tuloistaan ja menoistaan vastaavaksi taseyksiköksi 2005. Silloin järjestettiin saman organisaation alle Lahden kaupungin ruokahuolto sivistys- sekä sosiaali-ja terveystoimen alaisille laitoksille nimellä Lahden Ateria. Sen toimitusjohtaja Tuulia Pelli on tuonut viimeisen neljän vuoden aikana etunimensä mukaisesti uusia tuulia ruokahuollon kehitykseen yhteistyössä keittiöpäälliköitten kanssa.

Aterioitten suunnittelussa suurempien kaupunkien ateriapalvelut tekevät yhteistyötä. Tuulia Pelli toimii puheenjohtajana Kuntaruokailun asiantuntijat ry:ssä. KRA, mikä kehittää maan laajuisesti kuntien ruokahuoltoa vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Nykyaikainen aterioitten suurtuotantoa palveleva Aromi-tuotanto-ohjausjärjestelmä on suunniteltu antamaan tietokoneohjelmana tuotanto- eli valmistuskeittiöille esimerkiksi päivittäiset ruokareseptit sekä aterioihin tarvittavat raaka- aineiden määrät.

Tässä padassa valmistuu koululaisten suosikki; ohrasuurimopuuro. Padan ergonomista, käsivoimia säästävää kauhaa esittelee Lotilan valmistuskeittiön päällikkö Anu Ilonen.

Suurtalouskokkilinjan käyneet kokit eivät tee päivittäisiä satojen kilojen suuruisia ruokamääriä kämmentuntumalla taskulaskimen kanssa. Ohjelmaan voidaan ilmoittaa myös LKS:n osastolle tulleen potilaan ruokavalio. Esimerkiksi Lotilan ala-asteen tuotanto eli valmistuskeittiön kolme kokkia, viisi ruokapalvelutyöntekijää ja keittiöpäällikkö Anu Ilonen saavat makaronilaatikon valmistukseen tarvittavat raaka-ainemäärät reseptiohjelmasta. Se kertoo montako kiloa makaronia, jauhelihaa. mausteita ja lientä litroina tarvitaan yhden kuuden litran paistovadin täyttämiseen, kun yhteensä noin 2500 ruoka-annosta lähti uunituoreena tämän viikon tiistaina Lotilan ala-asteen keittiöstä.

Itellan logistiikan jakeluauto vei lämpökaapit ja laatikot esimerkiksi Anttilanmäen- . Harjun- ja Möysän kouluille, Asemantaustan- ja Villapiiparin päiväkoteihin. Edelleen keittiössä pilkotaan salaatteihin tarvittavat kurkut, tomaatit ja muut höysteet sekä valmistetaan erikoisruokavaliota tarvitseville ateriat. Rahka- ja persikkapurkit avataan käsin pääsiäisviikon jälkiruoaksi, mutta Aromi-ohjelma niihin laskee kilot ja grammat.

Lotilan koulun valmistuskeittiöstä viedään ruoka ensi syksynä ainakin Liipolaan viipalekouluun. kun sieltä ja Jalkarannasta koulurakennukset keittiöineen puretaan. Koulujen ja päiväkotien vastaavat sekä valmistuskeittiöitten päälliköt ovat päivittäisessä vuorovaikutuksessa. Opettajat ilmoittavat keittiöille seuraavan päivän ruokailijoitten luvun, jotta koulujen ja päiväkotien syömätön ruokamäärä jäisi mahdollisimman pieneksi. EU:lta tulleen määräyksen mukaan ylijäänyttä ruokaa ei saa käyttää sikaloissa, vaan se on jäädytettävä biojätteyhtiöille haettavaksi.

Harjun koulun oppilaat saivat arvostella viime viikolla aterian nimeltä appelsiinilohi. Suosio oli täydellinen, kaikki antoivat vihreän. hymyilevän naaman. Yllättävää on, että toinen koululaisten suosikki on isossa padassa tunteja haudutettu ohrasuurimopuuro. Lahden Aterialla on keittiöitä 70, niistä 20 on valmistuskeittiötä eri puolella kaupunkia olevissa kouluissa ja päiväkodeissa sekä kaupunginsairaalassa. Alalle kouluttautuneen vakituisen henkilökunnan määrä on 230. Tuulia Pelli kiittää henkilökuntaansa, joka on ollut viime vuodet jatkuvassa ”muutos- ja kehitysmyllyssä”. kun kouluja ja päiväkoteja on remontoitu sekä suljettu ja uusia toimintatapoja on otettu käyttöön. Tuotantokeittiöissä valmistuva ruokaa viedään palvelukeittiöihin, missä ne lämmitetään ja jaetaan nälkäisiin suihin.

Ristipaine on suunnitteluportaassa kova. Lahden Ateria valmistaa ruokaa 20 000 ateriaa päivässä. Lehtien palstoilla vaaditaan Lahden Ateriaa hankkimaan raaka-aineet lähikunnista ja mieluimmin luomuna. Marjat ostetaan Kesälahdelta, Asikkalasta ja leipomotuotteet tulevat Lahdesta ja ympäristöstä. Kustannukset nousevat tämän vuoden aikana vähintään neljä prosenttia, mutta valmistettavan ruoan laatu pitää olla edelleen hyvä. Purettavien koulujen keittiöiden tilalle suunnitellaan uutta aluekeittiötaloa, mutta mihin, sitä eivät ole vielä suunnittelijat Lahden Aterian ulkopuolelta kertoneet.

Marja-Liisa Niuranen

Koululakko uhkana: Launeen koulun sisäilmaongelmat taas esillä

Lahden koulumaailmassa kuohuu taas ja jälleen kerran syynä ovat koulujen sisäilmaongelmat. Launeen koulun vanhemmat ovat suivaantuneet viemään lapsensa kouluun, joka on terveydelle haitallinen. Koulua on yritetty korjata jo vuosia, mutta sisäilmaongelmat eivät ole hävinneet.
Ongelmia on lähinnä koulun E- ja C-siipien tiloissa. Sisäilmaongelmat koululla alkoivat vähitellen vuosina 2003-2005 tehdyn koulun perusparannukseen jälkeen.

Selvää on se, että koulussa on kosteusvaurioita, jotka aiheuttavat vakavan homeongelman, mutta osasyynä oireiluun voivat olla myös sisäilmaa huonontavat materiaali- eli voc-päästöt. Kyseessä ovat orgaaniset haihtuvat yhdisteet. Monesti liian kostealle pinnalle on remontissa laitettu muovimattoja. Betonin emäksisyys reagoi liiman ja maton kanssa, mistä syntyy 2-etyyli-heksanolia, joka on kaasumaista alkoholia. Sen ärsytysoireet ovat samankaltaisia kuin homeen aiheuttamat oireet eli tässä tapauksessa tehdyt remontit olisivat vain pahentaneet tilannetta.

Launeen koulua ei ole useista remonteista huolimatta saatu kuntoon ja nyt vanhemmat uhkaavat koululakolla

Vuonna 2010 suoritetussa Launeen koulun kuntotutkimuksessa ilmeni mm. seuraavaa:

”Otettujen näytteiden perusteella näissä rakenteissa esiintyy kosteusvaurioita, joista on todettu alipaineen takia ilmayhteys sisäilmaan. Vaurioista sisäilmaan vapautuvat epäpuhtaudet voivat yhdessä muiden haittatekijöiden kanssa aiheuttaa työntekijöiden kokemia oireita. Otettujen sisäilman mikrobinäytteiden perusteella altistuminen kosteusvaurioiden epäpuhtauksille on mahdollista. Otetuista 17 näytteestä kahdessa näytteessä esiintyi selkeä viite rakenteellisesta kos- teusvauriosta, joka on yhteydessä sisäilmaan.” ( Kuntotutkimus/ Insinööristudio Oy)

Nyt vanhemmat ovat laittaneet nettiin adressin, jossa vaaditaan lapsille puhtaita ja terveellisiä opiskelutiloja. Jos näin ei tapahdu, ollaan Launeen koulussa valmiita vaikka koululakkoon heti syyslukukauden alussa. Adressin on käynyt allekirjoittamassa jo yli 2000 henkeä viikon aikana. Adressi on saanut suurta huomiota jopa valtakunnan mediassa, sillä allekirjoittajien joukosta löytyy monta ns. julkkista.

Lahden tilakeskus ilmoitti tällä viikolla, että Launeen koulun sisäilmatilannetta hoidetaan koko ajan ja tilannetta käsiteltiin viimeksi maanantaina kaupunginhallituksessa. Keskiviikkona kokoontui koulun sisäilmatyöryhmä laajennettuna työterveyden, Tilakeskuksen ja sivistystoimialan edustajilla. Tilakeskuksen mukaan asiantuntijat selvittävät näitä ongelmia ja korjauksia tehdään heti, kun saadaan selville ilmenneen oireilun aiheuttaja. Samalla selvitetään vaihtoehtoisia ratkaisuja opetuksen järjestämiseksi, mikäli E-siiven ja osan C-siiven tiloja ei opetuksessa voida käyttää.

Vain vuosi sitten kaupunki päätti Liipolan ja Jalkarannan koulujen purkamisesta ja uusien monitoimitalojen rakentamisesta näiden tilalle. Molempien uudisrakennusten hinta pyörii 20 miljoonan euron molemmin puolin. Myös monissa muissa Lahden kouluissa on kärsitty toistuvista sisäilmaongelmista.

-Petri Salomaa-

Käy allekirjoittamassa adressi : Launeen koulun lapset hädässä 

Elling poikkeavaa normaaliutta tirkistelemässä

Teatterinjohtaja Maarit Pyökärin todennäköisesti ”viimeinen” ohjaus Lahdessa oli ikään kuin pieni pistos silmään meille tavallisille Himasille siitä, miten erilaisuudesta voi kasvaa ulos, kehittyä ja tulla tylsäksi Matti Nykäseksi. Pyökäri osaa korostaa oikeita asioita nyansseilla taitavasti. Hän tavallaan sisäistää meille vieraan todellisuuden ja pelkistää sanomansa: olet miltä näytät tai sitten et.

Nyt katsojalla oli kutkuttavia hetkiä hörähdellä Norjan sosiaalipolitiikalle ja silittävälle seksityöläiselle, mutta olivatko ne ihan aitoja. Moni oli nähnyt esityksen elokuvana ja vertailua on mahdoton olla tekemättä. Pyökärin julistus puolusti paikkaansa hyvin.

Ellingin päärooleissa mainiot Mikko Jurkka ja Tapani Kalliomäki

Käsikirjoittaja Axel Hellstenius haluaa varmasti pistää meidät katsomaan ja ihmettelemään sitä, että onko tämä meidän ”tavisten” elämä itse asiassa niin äärettömän tavoiteltavaa ja voiko joku elää hyvän elämän täysin toisilla ehdoilla. Vastaus on ilmiselvä: kyllä voi.
Kuitenkin tästä esityksestä puuttui se jokin ” Yksi lensi yli käenpesän” innovaatio ja raikkaus. Olisiko vain niin, että näitä normaaleja epänormaaliuden kuvauksia on näyttämöllä jo nähty tarpeeksi. Orgasmia ei enää tule, vaikka asento on naurettava ja hinta yhteiskunnalle kauhea.

Epäilin alussa Juhani-näyttämöä vääräksi paikaksi tälle näytelmälle, mutta loistavan lavastajan Kari Junnikkalanja valotaituri Jouni Nykoppin takia, se osoittautui turhaksi ennakkoluuloksi. Heidän pelkistetyt harmaanvalkoiset seinänsä ja vääntyilevät huonekalunsa tukivat loistavasti ohjaajan näkemystä. Värejä käytettiin oivaltavasti korostamaan ”subrettiparin” tunnelatauksia, aistinautintoja ja puhelinlinjoilla peuhaamistaan. En tiedä, mistä teatteri oli saanut 50 luvun peniksen jatkeen Ford Thuderbirdin lainaksi,mutta ainakin miehillä tunnelma nousi.

Näytelmä on selviämistarina, mutta yrittikö se todistaa jotain myös yhteiskunnan normeista? Isännöitsijän itkuko vain todisti sitä vai olisiko tarvittu syväluotaavampaa näkemystä, mistä näitä sarjamurhaajia silti yhteiskunnasta (erityisesti Norja) aina nousee. Mutta helppohan meidän on näitä ”laitapuolen kulkijoita” tai eksentrikkoja myös omasta yhteisöstämme poimia. Vai eivätkö hullut johtajat enää johdakaan meitä ja tee elämästämme helvettiä väärillä talouspoliittisilla päätöksillään; ei kai kaikki hullutta voi omistavasta äidistä ja juoposta, hakkaavasta isästäkään pelkästään syyttää?

Kyllä nämä Kjell Bjarnet ja Ellingit ovat tänään enemmän näkyvissä kuin kiven sisässä. Kumpi ompi parempi? Näytelmän vastaus on itsenäisyys
ja omatoimisuus. Diktatuurissa on toisin.

Näyttelijätyöt olivat taas kerran varsin vaikuttavia. Tapani ” Jeesus” Kalliomäki raataa sydän vereslihalla Ellingin vaativan roolin pakkoneuroottisena peräkammarin poikana, jolla elämän lankakerä on niin solmussa, että jo ulosmenemisessä on vaikeuksia. Pelot pinnassa ja ajatukset kurtussa pinnistää Kalliomäki eheytyvän Ellingin runoudelle muropakettirunoilijaksi. Mikko Jurkan äänimaneeri sopii tähän näytelmään kuin nyrkki silmään. Hän saa roolihahmoonsa yllättävän paljon ulottuvuuksia ja tunnelatausta. Oikeassa tilanteessa repäistään oma pelko irti ja ei kun naimaan ja korjaamaan autoa; eihän kukaan kysynyt. Runousoppinut Tapio Aarre-Ahtio on leppoisasti myhäilevä pappa, joka tietää, että vain aito runous, lähtee hulluudesta.
Mutta millainen olisi onneton loppu tälle näytelmälle?

Juhani Melanen

Nauramalla irti stressistä

Jokainen joka on joskus nauranut kunnolla tietää, että nauraminen voi olla kovaa hommaa, mutta kuitenkin ah, niin vapauttavaa. Naurun tuoma hyöty ihmismielelle ja -keholle on huomattu ja tunnustettu maailmanlaajuisesti. Aina ei tarvi nauraa hauskalle vitsille tai tahattomalle tilannekomiikalle. Joskus voi nauraa ihan harkitustikin ja siitä on kysymys juuri naurujoogassa.

Intialainen lääkäri Madan Kataria kehitti naurujoogan vuonna 1995. Hän kirjoitti ensin artikkelin naurun terveellisistä vaikutuksista, joita ovat mm. endorfiinien eli hyvänolon hormonien tuotannon lisääntyminen sekä stressihormoni kortisolin erityksen väheneminen kehossamme.
Suomeen naurujooga tuli 2000-1uvun alkupuolella naurujooga- ja ilmaisukoululuttaja Essi Tolosen mukana. Tänä päivänä naururyhmiä on ympäri maailmaa jo lähemmäs 6000.

Anttilanmäen koulun luokkakokous vuosimallia 1949 pääsi kokeilemaan naurujoogaa.Tässä vaiheessa naamat ovat vielä peruslukemilla, mutta kun Marja Balk (keskellä) aloitti naurujoogansa ei naurulle meinannut tulla loppua.

Lyhyesti sanottuna naurujoogassa on kysymys tietenkin nauramisesta. Naurujoogassa sananmukaisesti nauretaan ja paljon nauretaankin. Osallistujilla ei tarvitse olla yhteistä huumorintajua ja joogassa ei kerrota vitsejä naurun aikaansaamiseksi. Ohjaaja ei naurata, vaan nauraa ryhmän kanssa. Naurujoogan kehittäjä Kataria kehitti erilaisia naurutekniikoita, jotka perustuvat joogaan. Hänen mukaansa aluksi keinotekoinenkin nauru tarttuu ja muuttuu aidoksi nauruksi. Katarian lentävä lause ja yksi naurujoogan periaatteista onkin: ”Fake it until you make it” eli teeskentele, kunnes onnistut. Ja usein onnistuukin, sillä ryhmässä ihminen nauraa 30 kertaa herkemmin kuin yksin

Lahtelainen Marja Balk koulutti itsensä naurujoogaohjaajaksi eläkepäivillään.
– Päätin sen jo ollessani työelämässä, että kun jään eläkkeelle, alan tekemään työtä naurujoogan parissa. Kunnon nauraminen on yksinkertaisin tapa pitää huolta omasta hyvinvoinnista. Siitä tulee hyvä olo, keho rentoutuu ja olo vapautuu. Ennenkaikkea nauru poistaa stressiä. 75 prosenttia diagnosoiduista sairauksista on yhteydessä stressiin. Naurujooga on eräänlaista sisäistä hölkkää. Hulvaton nauru lisää myös luovuutta, oppimiskykyä, sosiaalisuutta, keskittymiskykyä, elämäniloa Nauramisen on todettu olevan aerobista liikuntaa ja todellista sisäelinten hierontaa. On tutkittu, että 2-3 minuutin voimakas nauraminen vastaa 45 minuutin rentoutusta kertoo Balk

Balk on vetänyt naurujoogaryhmiä nyt jo neljä vuotta, joten hänellä on hyvä käsitys siitä miten jäyhäksi kuvaillut suomalaiset suhtautuvat naurujoogaan. Kulkeehan meidän suomalaisten keskuudessa vanha sanonta ” Kasvaa se mies räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta.”
– Miehet saattavat olla joskus hieman varautuneempia tälläistä kohtaan kuin naiset, mutta kyllä se nauru vaan tarttuu. Ja jos tuntee olonsa jotenkin epämukavaksi, voi olla lähtemättä mukaan hekotukseen, sillä ketään ei pakoteta nauramaan. Ohjaajan tehtävä ei ole naurattaa, vaan nauraa muiden kanssa. Vaikkei session aikana nauraisikaan, saa siinä kuitenkin positiivista energiaa. Aivot on naurukone, sillä silloin, kun näemme hymyilevän ihmisen, aivomme jo nauravat. Aivan samalla tavalla kuin haukotus tarttuu, tarttuu naurukin kuvailee Balk.

Naurujoogasession pituus vaihtelee 1 – 1,5 tunnin välillä. Sessio lopetetaan aina vapaaseen nauruosuuteen, jonka jälkeen rauhoitutaan ja rentoudutaan, sillä pallealihakset kaipaavat varmasti vähän lepoa moisen nauramisen jälkeen.

Petri Salomaa

Lahden Urheiluautoilijat juhlivat 50-vuotistaivalta

Lahden Urheiluautoilijat ry. täyttää maaliskuun 12. päivä kunnioitettavan 50 vuotta ja sitä juhlitaan 16. päivä jäsenistön ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Kaikki alkoi 1963 kun Lahden Mieskuoron huoneistoon kokoontui 81 autourheilusta kiinnostunutta henkilöä.
Perustavan kokouksen avasi Juhani Meritähti. Kokouksen puheenjohtaja Esko Väinölä käsitteli Urheiluautoilijoiden toimintaa ja toimintamuotoja Helsingissä ja muualla Suomessa. Alustuksen jälkeen päätettiin yksimielisesti perustaa Urheiluautoilijat ry. Lahteen.
Uuden yhdistyksen ensimmäiseen hallitukseen valittiin puheenjohtajaksi Juhani Meritähti, hallituksen jäseneksi Matti Haristo, Jarkko Frisk, Pentti Saarti, Matti Kinnunen ja Arto Arjala. Sihteeriksi valittiin Sulo Jalvanti. Varajäseniksi valittiin Raimo Kurki ja Jarmo Kölli.

60-luvun alussa jäsenet kokoontuivat Kiveriön Yhteiskoululla jossa parhaimpina kertoina kävi toistasataa jäsentä. Alkutaipaleen ohjelmistossa oli mm. toimitsijoiden koulutusta ja esitelmiä eri lajien aloilta. Vuonna 1968 siirryttiin kokoontumaan Tapanilan Hiihtomajalle. Toiminta jatkui aktiivisena, tehtiin retkiä esimerkiksi Keimolan avajaisiin, Sadan Auton Ajoin ja jopa Monte Carloon.

Jari Koiranen voitti PM-SM-mitalleita 80-luvulla Formula 3:ssa. Nykyisin Jari on mukana Koiranen GP:ssä.

Samana vuonna todettiin jäärata-ajoista ja muusta toiminnasta saatu säästymään 10.000 markkaa ja ne päätettiin sijoittaa jämerään paikkaan. Tästä alkoi pitkä aikainen kokoontuminen Kiinteistö Oy Lahden Keskustalossa omassa 38 m2:n kerhohuoneistossa.
Keskustassa sijaitsevasta huoneistosta tuli todellinen autourheilun keskus Etelä-Suomessa ja samalla se tarjosi yhdessä korttelin pysäköintitalon kanssa oivat olosuhteet kilpailujen lähtö -ja keskuspaikaksi.
Ensimmäisellä vuosikymmenellä ST-ajot olivat suosittu laji, vuonna 1964 UA-Lahti toi ensimmäisenä maahan autourheilun vaativan lajin, SJ-ajon. Myös rallia harrastettiin ja ensimmäinen oma ralli I Lahti-Ralli järjestettiin 1967. Rallimme nimi vakiintui myöhemmin vuosikymmeniksi Salpausselkä-ralliksi.

Jäärata-ajoja järjestettiin vuodesta -65 vuoteen 1972 asti. Lahden UA toi myös ensimmäisenä englantilaistyyppiset Auto-Cross kilpailut Suomeen. Vuosina 1970 – 73 crossia ajettiin Laitialan Kartanon mailla. Myös silloisia mikro-auto kilpailujen järjestämiset kuuluivat toimintaan kuten erilaiset liikennekilpailut. 60-luku huipentui urheilutalolla järjestettyyn autonäyttelyyn 1969.

70-luku alkoi surun vuodella kun kerhohuoneisto jouduttiin vuokraamaan talousvaikeuksien takia. Vuonna 1976 huoneisto otettiin taas yhdistyksen käyttöön kun velat olivat maksettu pois. Toiminta jatkui kuitenkin vireänä ja autosuunnistus sai uusia kilpailijoita. Rallissa menestys jatkui, tosin vuoden 1974 jäi hiljaiseksi kun energiariisi takia ralleja ei saanut järjestää. 70-luvulla myös kaupallisuus voitti ja Salpausselkä-rallin nimi muuttui silloisen mehun mukaan Bravo-ralliksi. Onneksi se palasi takaisin pikaisesti perinteiseen nimeen myöhemmin. Koko alku ajan on mukana ollut vahvasti naistoimikunta joka keräsi varoja ja piti ”äijät” ojennuksessa, mutta 1967 toiminta hiljeni. Tosin naiset ovat olleet silti aina vahvasti toiminnassa mukana aina näihin päiviin asti.

80-luku jatkui autosuunnistuksessa vilkkaasti, oli Lahden ST-ajon ja Tiirismaan Talviajon järjestelyllä, myös kilpailijoiden määrän oli kasvu voittoinen. Formula Kartingissa useampi seuran kilpailija otti SM-mitalleja , myös PM -ja EM-mitaleja kilpailijat saavuttivat jopa isommissa formula luokissa.
Jokamiesluokka poti anemiaa vuosikymmen puolen väliin, mutta kannattajat eivät luovuttaneet ja porukkaa löytyi niin että liigajoukkuekin saatiin kasaan.
Edellisenä vuosikymmenenä ajettu Lahden Maastoajo lopetettiin ja tilalle tuli rallisprint joka on säilynyt vielä tähän päivään asti ja se on ajettu Lahden Rallisprintin nimellä. Salpausselkä-ralli jatkoi elämäänsä ja sitä järjestettiin myös SM-osakilpailuina. Historian aika rallin sai kaupallisen nimen kun paikallinen pankki lähti tukijaksi, tehtiin kuitenkin kompromissi ja 1989 nimi oli Salpausselkä SYP-ralli. Suojelijana kisassa oli Markku Alén.

90-luku jatkui vahvasti lähiseurojen kanssa SVUL:n Lahden piirin jaostoissa. Siinä porukalla kerättiin rahaa mm. Päijät-Hämeen Keskussairaalan Lasten osastolle. Näillä tuotoilla sairaalaan luovutettiin 7 televisiota ja videonauhuria sekä 4 ilmankostutinta. Myös seurakuntanuorille esiteltiin eri lajeja ym. toimintaa.
Jokkiksessa porukka jatkoi liigassa Pörssiosa Teamilla nimellä. Ralliprinttiä ajettiin Ämmälässä hienolla kylätiellä, harmi ettei srinttiä voitu jatkaa siellä ja kilpailu siirtyi Messilän laskettelukeskukseen nimellä Messilä Serpenttiinit.
Kartingia pyrittiin pitää voimissa ja seura järjesti kisojakin mm. 1992 Lahti Racingin. Muutenkin pikkuformuloissa menestys jatkui.
1991 seuran ensimmäinen naispuheenjohtaja valittiin ja saamani epävirallisten tietojen mukaan Eija Yrjölä oli koko Suomessa ensimmäinen naispuheenjohtaja.
Rallissa -97 tuli julkisuutta oikein kunnolla kun kaupungin keskustassa Vesijärven kupeessa ajettiin yleisö-EK kaikesta vastuksesta huolimatta. Tämän rallin suojelijana toimi pitkäaikainen jäsenemme Robert Lappalainen.

2000-luvun alussa käynnistettiin Erityistyöprojekti yhdessä lähikuntien kanssa jossa oli tarkoitus saada eristyneitä nuoria autourheiluun mukaan. Projekti sai TV:ssäkin näkyvyyttä mutta ikävä kyllä emme saaneet kuin yhden nuoren innostumaan jokamiesluokasta.

Toinen nuorisotyö, Karting hiipui ja seurassa tehtiin päätös että innokkaat ohjataan Lahdessa toimivalle karting seuralle ja panostetaan ”isoihin” autoihin. Kun autosuunnistuskin hiipui alueella, niin toiminta pyöritettiin jokkiksessa, sprintissä ja rallissa. Lisäksi pienoisautoilu alkoi saada nostetta ja siitä saatiin myös yksi suomenmestaruus.

2001 sai seura toisen naispuheenjohtajan kun Jaana Sarén luotsasi seuraa viisi vuotta. Salpausselkä-ralli jatkoi menestystään ja kilpailija määrä osoitti sen että hyviä ralleja on tehty vuosikymmenien aikana. Vuosituhannen vaihtuminen ei ole toimintaa muuttanut ja seura on puurtanut omien kilpailujen ja tapahtumien lisäksi avustustehtävissä muille seuroille.

Toistakymmentä kertaa Hollolan Miekkiössä ajettu Lahti Rallisprint siirtyy näin juhlavuotena historiaan ja on uuden suorituspaikan etsintä edessä, ehkä ? Juhlavuoden päätapahtuma F.Cupin kolmas osakilpailu ajetaan Hygienialinkki.com Rallina vain kaksi viikkoa ennen juhlaa 2.3.

Lahden UA katsoo tulevaisuutta hyvin mielin koska uusia tekijöitä on riittänyt kun ”vanhukset” alkavat siirtyvät yksi toisen jälkeen taka-alalle.

Arto Sarén
33 vuotta historiaa seurannut jäsen

 

LAHDEN UA:N PUHEENJOHTAJAT VUOSIEN VARRELTA

1963           JUHANI MERITÄHTI

1964-1965    PEKKA TASKINEN

1966           RISTO HALME

1967-1968    PENTTI  LUHTANEN

1969           LAURI ASKO

1970           ISTO LAUNNE

1971           TAISTO PELTONEN

1972-1973   REIJO RUNSAS

1974          AUVO VILKMAN

1975-1978   MATTI  KATAJA

1979-1981   JUSSI SIPILÄ

1982-1985   TIMO NÄRÄNEN

1986          JUKKA KEMPPINEN

1987-1991   PEKKA LEIMU

1992-1993   EIJA YRJÖLÄ

1994-1995   OLLI TOIVONEN

1996-2000   ARTO SARÉN

2001-2006   JAANA SARÉN

2007- 2008  SIMO PALMI

2009-2010   JARI SINTONEN

2011-2013   MARKKU MÄKINEN

Avannepotilaiden koulutuspäivä

Suuri joukko meitä ihmisiä on sairastunut syöpä-nimiseen sairauteen tai tunnemme lähipiiristä henkilöitä, jotka ovat jossain elämänsä varrella saaneet tietää sairastavansa tätä jo ihmiskunnan historiassa todettua solujen muutoksista johtuvaan tautiryhmään.

Lääketieteelliset julkaisut kertovat, että maailmassa on yli 2000 erilaista syöpäsairaustyyppiä. Näitä sairauksia löytyy pieniltä lapsilta, nuorilta, työikäisiltä ja vanhoilta ihmisiltä. Sairauksien syntyä ja erilaisia ratkaisuja taudin torjumiseen tutkitaan ja lääkkeitä kehitetään niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Onkologia on tämän tautiryhmän tieteellinen nimike.

Päijät-Hämeen Ilco ry:n tukihenkilöt ovat iloisia, sairastumisestaan myönteisesti toipuneita, työelämässä olevia ihmisiä, vas Raimo Etelä, Eija Kymäläinen ja Jukka Tiitinen.

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän eli PHKS:n avannepoliklinikan vastaava avannehoitaja Mirja Ilvonen järjesti yhteistyössä Potilasyhdistys Ilco ry:n ja sidosvälineitä tarjoavien yritysten kanssa maaliskuun ensimmäisenä tiistaina avanneleikattujen henkilöitten opintopäivän. Erilaisiin tarvittaviin sidoksiin perehdytti osallistujia avannehoitaja Kirsi Vuorela. Päivän aikana potilaille ja heidän lähimmäisilleen kertoivat kirurgian apulaisylilääkäri Timo Vuorinen, erikoistuva lääkäri Heli Sammaltupa, ravitsemussuunnittelija Päivi Hirviniemi ja sosiaalityöntekijä Mirja Sysmäläinen suolisto- ja virtsarakkosyöpien leikkaushoidoista, avannepotilaiden ravinnosta ja sosiaaliturvasta.

Suolistosyöpä on Suomessa neljänneksi yleisin, ja virtsarakon syöpä on lisääntynyt viime vuosina runsaasti. Miehet sairastuvat näihin syöpätyyppeihin useammin kuin naiset. Syöpäkasvaimia löytyy ohut-, paksu- ja peräsuolesta. Virtsaelinten syöpä muodostaa kasvaimen virtsarakon seinämiin. Jos potilaalta joudutaan poistamaan pahanlaatuisen kasvaimen takia kokonaan tai osa suolistosta tai virtsarakko, niin elintoiminnot korvataan useasti terveestä osasta suolta rakennetulla avanneosiolla.

Suolesta muodostetun ” kanavan” pää nostetaan leikkauksella vatsanpeitteitten läpi ihon pinnalle, vyötärön alapuolelle avanteeksi. Syöpäpesäkkeen sijainti ratkaisee, pitääkö potilaalle tehdä avanne pysyvästi. Virtsarakon poiston jälkeen myös virtsaputki korvataan pitkästä ohutsuolesta otetulla osalla, ja siihen kiinnitetään munuaisesta tulevat virtsajohtimet. Avannepotilaita on maassa noin 6000.

Avannepussi kiinnitetään ihoon ympäröimään avannetta, joka on kuin iso ulospäin törröttävä, punainen napa näissä kaikissa tapauksissa. Vaihdettaviin pusseihin tulevat eritteet, jotka normaalisti tulevat peräaukosta tai virtsaputkesta. Nykyaikaisten eri tyyppisten avannepussien keksijä oli tanskalainen sairaanhoitaja Elise Sörensen(1904 – 1977), joka kehitti colostomia-laukun sisarensa sairastuttua paksunsuolen syöpään. Suoliston syöpäleikkauksia oli tehty jo vuosia, mutta ulosteiden poistaminen oli leikkauksen jälkeen potilaille monimutkaisen ja kalliin tekniikan varassa. Sörensenin kehittämästä laukusta muodostui myöhemmin tanskalainen Coloplast Oy, joka usean muun yrityksen ohella on kehittänyt avannepotilaille edelleen päivittäin käytettäviä hygienia ja muuhun haavanhoitoon kehitettyjä tuotteita.

Suurin osa avannepotilaista selviää arkielämässä hyvin, vakuuttivat Päijät-Hämeen Ilco Ry:n, potilasyhdistyksen puheenjohtaja Eija Kymäläinen ja tukihenkilöt Raimo Etelä ja Jukka Tiitinen. He ovat itse tehneet leikkaustensa jälkeen töitä niin koti- kuin ulkomailla useita vuosia. Potilasyhdistyksen toimintaan olisi hyvä ottaa sairastuneen henkilön yhteyttä, sillä sieltä löytyy arkisiin asioihin kokeneita neuvonantajia ja yhdistyksen kautta saa tietoja terveyttä tukeviin kursseihin.

Avannepotilaan leikkauksen jälkeisen hoidon avainhenkilöt ovat PHKS:ssä kotiin lähdön aikana ja sen jälkeen sairaanhoitajat Mirja Ilvonen ja Kirsi Vuorela. Ilvonen korostaa kädestä pitäen annettujen neuvojen ja ohjeiden antamisen tärkeyttä potilaalle. Jo syöpään sairastuminen ja sen hoitoon liittyvät asiat on potilaan turvallista keskustella asiansa osaavan hoitajan kanssa. Muitten hoitovaiheitten ohella jo avannesidosten kiinnittäminen iholle saattaa tuntua ensimmäisten viikkojen aikana hankalalta.

Ei yksinomaan hoitovälineet vaan muuhun potilaan elämän tilanteisiin liittyvät asiat kuten parisuhde-, taloudelliset asiat tai psyykkinen ja fyysinen vointi ovat asioita, joista henkilö voi puhua avannepoliklinikalla asioidessaan, korostaa Mirja Ilvonen. Yhteistyötä klinikalta tehdään niin potilaiden kotikunnan kotisairaanhoidon ja hoitotarvikeosastojen kanssa. Perushoidon tarvikkeet kustantaa kotikunnat.

Marja-Liisa Niuranen

Naistenpäivän ilta kiinnosti RTV:llä

Viikontakaisena naistenpäivänä Launeen RTV:llä järjestettiin sisustamiseen keskittynyt tilaisuus ”Naistenpäivän ilta”. Tilaisuus olikin saanut reilusti väkeä liikkeelle perjantai-iltana, sillä vaikka tapahtumaan oli aluksi varattu 150 paikkaa, piti määrää lisätä vielä 50 lisäpaikalla suuren kiinnostuksen vuoksi. Vastaavia iltamia on RTV:llä järjestetty aiemminkin, mutta tällä kertaa tapahtuman ajankohtana oli tarkoituksella juuri naistenpäivä. RTV:n myymäläpäällikkö Elisa Tommola oli ilahtunut tapahtuman suuresta osallistujamäärästä.

– Ihana nähdä, että naiset ovat lähteneet näin suurella joukolla perjantai-iltana liikkeelle. Pyrimme tänä iltana tarjoamaan ja esittelemään erityisesti naisia kiinnostavia asioita. Yleensä tällaisia iltamia on pidetty torstaisin, mutta tällä kertaa halusin järjestää tapahtuman perjantaina nimenomaan naistenpäivän takia.

Sisustaminen ja remontointi ovat Tommolan mukaan muuttuneet ajan saatossa yhä enemmän naisten asiaksi.
– Nykypäivänä naiset myös toteuttavat paljon remontointia itse suunnittelun ja ideoinnin lisäksi. Naiset ovat monesti tänä päivänä niitä, jotka saavat pyörät pyörimään sisustamisessa ja remontoinnissa.

Illan ohjelmisto oli vapaamuotoinen, mutta esimerkiksi sisustussuunnittelija Ilse Juola oli paikalla puhumassa sisustamisen ja remontoinnin uusista trendeistä, syistä ja haasteista.
– Toivoisin, että ihmiset saisivat Ilsen esityksestä ideoita ja suuntauksia omaa remonttiaan suunnitellessaan, Tommola kertoo.
Tapahtuman ohjelmassa oli Juolan esiintymisen lisäksi ruoka- ja viinitarjoilua sekä lahjakorttien arvontaa, tunnelman ollessa kokonaisuudessaan rento ja viihtyisä.

Liisa ja Pentti Rämö olivat Naistenpäivän illassa etsimässä viimeistä silausta asuntoonsa.

Vaikka tapahtuma olikin suunnattu erityisesti naisille, oli paikalle uskaltautunut muutama mieskin. Pentti Rämöoli saapunut tilaisuuteen vaimonsa Liisan kanssa.
– Vaikka naiset hallitsevatkin meitä, olen silti täällä omasta vapaasta tahdostani, Pentti Rämö kertoo.
Rämöt ovat kovia sisustajia ja remontoijia.
– Elämäni mottona on se, että huonekaluja pitää kerran viikossa uudistaa. Jos ei hankita uusia, niin ainakin vanhojen järjestystä pitää muuttaa.

Rämöt ovat keräilleet nykyiseen asuntoonsa niin rokokoo-, barokki- kuin chippendale-tyylien huonekaluja.
– Sellaiset huonekalut ovat kuin vanhoille ihmisille suunniteltuja. Ne ovat mukavia ja näyttäviä, vaikkakin melko kalliita. Halusimme kuitenkin vaihtaa asuntomme tyylin pois lastulevyistä ja laatikkohuonekaluista.

Rämöillä remontoinnin työnjako on selkeä: Liisa määräilee ja Pentti toteuttaa.
– Pentti on varsinainen tee-se-itse – mies, ja hän kykenee hoitamaan remontin kuin remontin itse, Liisa Rämö kertoo.
RTV:n naistenpäivän illasta Rämöt olivat etsimässä ideoiden lisäksi myös maaleja, jotka olisivat viimeinen silaus heidän kotiinsa.

Mikko Blomberg

Terveystietoa Toimarilta

Patoseudun Toimintakeskuksen asukastilassa järjestettiin taas kerran ajankohtainen luento- ja keskustelutilaisuus – Terveysilta. Yhteistuotantona
Patoseudun Omakotiyhdistyksen ja Toimintakeskuksen asukastilan kanssa. Teeman ideanikkarina on Patoseudun oma poika Tuomo Torkkel.
Tuomo tunnetaan aktiiviliikkujana ja liikuttajana. Paikalla oli 23 tiedonjanoista.

Terveysillan alustavat puheevuorot innostivat osallistujat vilkkaaseen mielipiteiden vaihtoon.

Illan luennot avasi emerituskauppias Kauko Timonen. Hän oli valinnut ajankohtaisen aiheen; vitamiinien ja hivenaineiden terveysvaikutukset.
Kuten muistamme jokin aika julkisuudessa D-vitamiinit saivat aikaan kiihkeän mediakeskustelun. Kirjoittajalle tulee mieleen keskustelun kiihkeydestä takavuosien Ruotsi-Suomi-kamppailut… minkä tekivät Lätsä-Pekalle. Kauko Timonen pitäytyi asiassa.

D-vitamiinin merkitystä pohjoisen asukkaille ei liikaa korosteta. Useimmat meistä potevat ns. kaamosmasennusta. Silloin saatamme sortua ”hellimään” itseämme. Ruokavalio muuttuu mahdollisesti rasva- ja sokeripitoisemmaksi. Aurinkoisista päivistä ei ole tietoakaan. Silloin D-vitamiinipitoinen ruokavalio korostuu, mutta usein se ei yksin riitä. Siksi yksilöllinen lisävitamiinien nauttiminen on tarpeen.

Keuhkoahtaumataudista paikalle oli saapunut raportoimaan Matti Kallio. Hän on tunnettu luennoitsija-asiantuntija joka kaunistelematta luo kuvan
hyvin vaikeasta sairaudesta. Kalliota kuunnellessa ymmärtää hyvin terveysviranomaisten huolen esimerkiksi nuorten tupakointiharrastuksista. Turmion tietä yritetään suitsia tupakkatuotteiden saatavuuden rajoittamisella. Suomessa on arviolta 200 000 keuhko-ahtaumatautia sairastavaa. Ainoastaan tupakka ei kuiteenkaan ole kaikkien tapausten vaikuttajana. Keuhkoahtauman aiheuttajana saattaa olla myös työperäinen tekijä.

Jos joku olisi tullut parikymmentä vuotta sitten sanomaan käyneensä terveyskioskissa, niin mitähän sitä olisi tuuminut. Terveyskioskit ovat tuoneet joustavan lisän terveyspalvelujen ketjuun. Terveysillassa palvelumuotoa esitteli ”jumppamaisteri” Ulla Järvisen pyynnöstä Trion ja Launeen Terveyskioskin terveydenhoitaja Helena Launiemi. Helenan avoimuus sai varmaan piintyneimmänkin körmyn ajattelemaan terveytensä tilaa.

Helposti esimerkiksi kauppamatkalla voi käydä terveysammattilaisen vastaanotolla. Asiantuntevien neuvojen lisäksi hoituvat muun muassa useat rokotukset ja vaikka verenpainemittaus. Mikä parasta,Terveyskioskin neuvontapalvelut ovat maksuttomia ja vielä ilman ajanvarausta.
Palveluksessasi on kolme terveydenhoitajaa/sairaanhoitajaa. Kela-kortti lompuukkiin ja neuvoja saamaan oman terveyden hoitamiseen.

MH

Akateemiset naiset ja kielikoulu Luetaan yhdessä

Tummahiuksiset päät ovat kumartuneena aapiskirjan kaltaisten kuvitettujen kirjojen ylle. On keskiviikkoisen suomenkielen opintotunnin aika Lahden kansanopiston takkatuvassa. Hiljaa lausutut suomenkieliset sanat kuuluvat pöydistä, joitten ympärillä, yksi tai kaksi, tällä kertaa Thaimaasta Suomeen asumaan tullutta naista opiskelee suomea opettajan kanssa. Pieniä ryhmiä ohjaavat Lahden Akateemisista naisista muodostunut vapaaehtoisryhmä. Opiskelijoita on tänä talvena kuusitoista nuorta ja vähän vanhempaa naista. Heistä muutamat ovat asuneet Lahdessa ja naapurustossa jo useita vuosia, muutama heistä on aivan tuore lahtelainen.

Pieni Daniel on päässyt Davonne-äidin mukana Lahden Akateemisten naisten järjestämälle ” Luetaan yhdessä”-suomenkielen kurssille. Taustalla opetusryhmät ovat järjestäytymässä Lahden kansanopiston takkatuvassa pöytiensä äärelle. Kahvitauolla opiskelijat ennättävät vaihtaa kuulumisia.

Maahanmuuttajanaisten kielikoulun ”Luetaan yhdessä”, perustivat kaupunkiin aikoinaan jo Zonta-naiset. Nykyisen ryhmän muodostivat eläkkeelle työelämästä siirtyneet Eeva Honkasalo, Ulla Kivekäs, Sinikka Koskinen ja Kirsti Heikkilä, joka on opetusryhmän yhteyshenkilö. Nykyisin ryhmässä on useampia opettajia. Pääsääntöisesti kahta oppilasta kohden on yksi opettaja. Ensimmäiset opetustunnit pidettiin tammikuussa 2011.

Luetaan yhdessä – AAMU -oppikirjat on kustantanut Opetusministeriö. Kirjasarja on tarkoitettu monikulttuurisille suomenkielen opetusryhmille. Rahoituksessa on ollut mukana myös Suomen kulttuurirahasto. Lahtelaisen ryhmän hallinnollinen organisaatio on Harjulan kansanopistolla ja opiskelijat kokoontuvat tiistaisin ja keskiviikkoisin Lahden kansanopiston Harjukadun tiloihin kahden tunnin oppitunneille. Niin opettajat kuin oppilaat ovat vapaaehtoisesti mukana. Kun ryhmät ovat tarkoitetut naisille, on musliminaisillakin mahdollisuus olla mukana.

Opiskelijat ovat kotiäitejä, jotka haluavat opiskella asuinmaansa kieltä sekä niitä, joitten päämääränä on suomen kielen osaamisen myötä päästä ammattikoulutukseen ja työelämään. Kahden viime opiskeluvuoden aikana mukana oli afrikkalaisia naisia, jotka eivät kotimaissaan olleet saaneet opetusta ja olivat täysin luku- ja kirjoitustaidottomia. Venäjältä ja Kiinasta Lahden seudulle muuttaneita naisia on ollut mukana samoin Syyriasta, Kurdistaniasta ja Kamerunista tänne saapuneita on ollut suomea opiskelemassa.

Tämän alkuvuoden ryhmän muodostavat pääasiallisesti Thaimaasta Suomeen avioituneita naisia ja heidän tyttäriään. Opiskelijat voivat ottaa pienen lapsen tunnille mukaan, jos oppitunnin ajaksi ei järjesty hoitajaa. Työvoimaministeriö järjestää Ely-keskusten kautta ammattityöhön aikoville maahanmuuttajille viikkojen mittaisia, ainakin osittain maksullisia kielikouluja.

Suomen Akateemisten Naisten Liitto on perustanut suomenkielen kirjoittamisen ja puhetaidon opetusryhmiä kautta maan. Oikeusministeriö on palkinnut liiton 2011 aiheesta Demokratiapalkinnolla. Lahden yhdistyksestä opettajina toimivat naiset ovat eri ammattialoilta. Opetus on pyritty pitämään ainoastaan suomenkielisenä, mutta englantiakin on välillä käytettävä. Oppilaitten iloiset ilmeet kertovat, että yhdessä on mukavaa, vaikka maan kieli välillä ”tankeroiselta” R-kirjaimineen tuntuukin.

Marja-Liisa Niuranen

Francinelta uusi albumi ja laaja kiertue

Pitkän linjan rock’n’roll-yhtye Francine julkaisee uuden studioalbumin Still Burning 8.3.2013. Uusi levy on yhtyeen peräti 11. studioalbumi. Vuonna 1987 perustetun rock-orkesterin edellisestä levystäkin on vierähtänyt jo yli neljä vuotta.
Yhtyeen perustajajäsen Pete Salomaan mukaan paljon ”Amerikkaa” eli rootsia monelta kantilta sisältävän levyn julkaisee Sound Of Finland. Kovana livebändinä tunnettu Francine aloittaa levyn julkaisupäivänä mittavan,
25 paikkakuntaa kattavan Suomen kiertueen. Kotikaupungissaan Lahdessa Francine esiintyy heti kiertueen aluksi perjantaina 8.3. Club Walimossa.

Salomaa kertoo, että Still Burning on ennen kaikkea aito ja rehellinen rock’n’roll-levy.
– Halusimme tehdä levystä hyvän kokonaisuuden, sellaisen, jota voi kuunnella vielä vuosienkin päästä ja mielestämme onnistuimme loistavasti. Toki levyllä on perinteistäkin Francinea, mutta varmasti myös yllättäviä biisejä,
jotka tulevat aiheuttamaan keskustelua suuntaan, jos toiseenkin. Haluamme yllättää fanimme aina silloin tällöin jollakin uudella jutulla, emmekä tyydy vain toistamaan samaa vanhaa kaavaa. Tämä tuo myös lisää mielenkiintoa soittamiseen.
Emme halua myöskään jäädä tuleen makaamaan ja soittaa jukeboksin tapaan pelkästään vanhoja hittejämme, vaan katseemme on koko ajan tulevassa, hän painottaa.

Ritchie Valens -cover Come On, Let’s Go, levyn ensingle Time to Go sekä Highway, Talkin’ in Your Sleep, Need You So ja Kill Me ovat kuuluneet yhtyeen keikkasettiin jo pitkään ja ne on testattu liveyleisön kanssa perusteellisesti.

Alunperin biisejä tehtiin levylle noin 25 kappaletta, joista lopuksi kyseiset 12 valikoituivat levylle.
– Matkalla oli monta mutkaa, muun muassa muutama miehistönvaihdos, ja levytysprosessi kestikin kaiken kaikkiaan pari vuotta”, yhtyeen solisti Antti Kukkola kertoo.
– Työskentelimme studiossa pääosin kolmestaan. Ainoana vierailevana muusikkona sessioissa toimi Juha Kuoppala, joka soittaa albumilla koskettimia. Uusi rumpalimme Mauro Gargano hoiti rumpujensoiton ohella äänittämisen, miksaamisen ja tuottamisen, ja soundillinen lopputulos on juuri sitä mitä haimmekin: voimakasta rock’n’rollia luontevilla ja hengittävillä soundeilla.
Lisäksi Mauro toi mukanaan Francineen paljon uutta näkemystä biisien sovittamiseen sekä tietenkin rutkasti ammattitaitoa.”

Francine perustettiin vuonna 1987. Yhtye sai nimensä ZZ Topin Francine-nimisen biisin mukaan. Musiikkiaan bändi kuvaili tuolloin psychobluesiksi. Yhtye on keikkaillut vuosien varrella ahkerasti lähes kaikkialla Suomessa sekä säännöllisen epäsäännöllisesti eri puolilla Eurooppaa.

AJANKOHTAISTA -arkisto

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011