Pappi, puoliso, isä ja lapsi – Launeen kirkkoherra Heikki Pelkonen tänään 50 vuotta

Tänään viisikymmenvuotispäiväänsä viettävä Heikki Pelkonen on musiikista ja luonnossa harrastamisesta kuten suunnistuksesta, metsästyksestä, kalastuksesta ja Riikka-vaimonsa kanssa hiihtämisestä nauttiva mies. Kuten edellisestä lauseesta käy ilmi, hän on naimisissa. Hänellä on neljä lasta.

Pelkosella on suomalaisesta luonnosta, sen metsistä ja järvistä, lukuisia hyviä muistoja, mutta eräs kalajuttu nousee kysyttäessä muiden ylitse.
– Olimme Siikaniemessä tuulastamassa vuosi sitten syksyllä ja sieltä tuli peräkkäisillä kerroilla ensin kuusikiloinen hauki, seuraavalla kerralla seitsenkiloinen ja seuraavalla kahdeksankiloinen. Osa kahdeksankiloisen painosta johtui kylläkin siitä, että sillä oli noin puolikiloinen hauki osittain sulaneena vatsassa, mutta oli se silti melkoinen hauki.

Kaiken tämän lisäksi Heikki Pelkonen on pappi. Hän on toiminut Launeen seurakunnan kirkkoherrana nyt viitisen vuotta. Siinä missä pappeus on ammatti, on se Pelkosen mukaan myös sellainen osa häntä, jota ei voi kytkeä pois päältä pistämällä liperit naulaan työpäivän päätteeksi.
– Minulla on monia erilaisia rooleja. Olen pappi, puoliso, isä ja lapsi. Olen lähtenyt papiksi kutsumuksesta, jotta voisin palvella ihmisiä evankeliumilla. Olen pappi niin töissä kuin vapaa-ajallakin.

Se, että pappeus on asia, jota Pelkonen edustaa jossain määrin koko ajan, ei ole hänelle painolasti. Pelkonen kokee, että hän papin poikana hän on löytänyt tasapainon kahden roolinsa välillä luontevasti.
– Riski tässä asiassa voi olla tietysti esimerkiksi työuupumuksen iskeminen. Mihin työn rajat vedetään? Sen näkisin asiassa ainoana negatiivisena puolena.

Pelkonen on tietoinen siitä, että jotkut toiset haluavat pitää siviilielämänsä enemmän piilossa kuin hän.
– Liikkuessani eri paikoissa jotkut ihmiset tunnistavat minut papiksi, mutta se ei häiritse minua. Se on osa minua.

Pelkonen ei kuitenkaan koe olevansa asemansa vuoksi roolimalli.
– Olen huono malli ihmisille. Minulla on sellainen ajatus, että varsinkin vanhemmat ihmiset nostavat minua jalustalle. Minun täytyy jatkuvasti pitää viran kunnioitus ja persoonan kunnioitus erossa toisistaan. Tämä virka-asema saattaa ruokkia ihmisen narsistista puolta, jos sitä ei osaa varoa. Oma vajavaisuutensa ja raadollisuutensa pitää muistaa tunnustaa, ja niinpä sananpalvelijan virka onkin julistaa Jumalan armoa myös elämässään epäonnistuneille ja syntiin joutuneille ihmisille.

Evankeliumin sanoma on Pelkosen mukaan sanoma Jumalan armosta.
– Siitä, että me ihmiset koemme alimittaisuutta. En halua olla sellainen malli, että olen hyvin onnistunut elämässä. Itsekin saan elää siitä asiasta, että tällaiselle ihmisille puutteineni ja vikoineni Jumalan rakkaus yltää ja riittää.

Katsellen ja haistellen eteenpäin

Aiemmin Pelkonen on ollut kirkkoherrana Padasjoella, jossa hän yhä käy aika ajoin metsästämässä. Padasjoelle hän päätyi, mistäs muualta kuin Launeelta, jossa hän toimi vajaat kaksi vuotta seurakuntapastorina.
– Näin on ollut hyvä. Olen viihtynyt sekä Launeella että Padasjoella oikein hyvin.

Launeella kirkkoherra viihtyy monista syistä.
– Meillä on seurakunnassa hyvä työyhteisö, seurakuntaelämä on kotoista ja läheistä, ja täällä on siinä mielessä paljon hyviä asioita, tietynlaista kylämäisyyttä.

Pelkosen 24 vuotta kirkon palveluksessa kestäneen työuran aikana on seurakuntaelämässä tapahtunut muutoksia.
– Kirkon sanoma on sama, mutta esimerkiksi kirkon toimintatavat ovat muuttuneet. Samoin suomalaisten kuuluminen kirkkoon on kokenut muutoksia: muutama vuosi sitten oli tämä kirkosta eroamisten buumi. Näiden asioiden lisäksi ihmiset näyttävät yllättyvän usein positiivisesti käydessään kirkossa. Se johtunee siitä, että heillä on joku mielikuva kirkosta vuosikymmenten takaa. Kirkkoa pidetään yhä vanhanaikaisena ja autoritäärisenä.

Kirkkoherra Pelkonen uskoo että nykyajan niin sanotut postmodernit ihmiset haluavat itse määrittää omat arvonsa ja määränpäänsä.
– Kirkkoon on perinteisesti liittynyt ajatus siitä, että kirkko sanoo miten asiat ovat. Ja kyllähän me sanommekin, mutta yksilöiden omille ajatuksille annetaan myös nykypäivän kirkossa tilaa.

Pelkonen käyttää esimerkkinä lausahdusta: ”Kyllähän minä Jumalaan uskon, mutta en kuten kirkko opettaa.”
– Jos sitten kysyn, että mitä se kirkko sitten Jumalasta opettaa, niin siitä on ihmisillä usein hieman jäsentymättömämpi käsitys. Osa haluaa itse määritellä oman uskonsa, mutta myös vastakkaisia mielipiteitä esiintyy. Joitain ihmisiä kiinnostaa selkeä uskonnollisuus ja elämänkatsomus, se että asiat ovat selkeitä. Me ihmiset olemme keskenämme erilaisia siinäkin suhteessa.

Seuraavat 50 vuotta kirkkoherra aikoo viettää samalla tavalla kuin hän on viettänyt tähänkin asti.
– Etenen elämässä haistellen ja katsellen avoimin mielin mitä päivät tuovat tullessaan ja mihin Jumala johdattaa. Nyt tuntuu hyvältä, eikä sen pidemmälle ole syytä miettiä.

Miehellä ei ole varsinaisia syntymäpäivälahjatoiveita.
– Koska en ole missi, niin en voi toivoa maailmanrauhaa lahjaksi. Vieraillessani Angolassa olen nähnyt siellä tehtävän työn tarpeellisuuden. Minulla itselläni on niin paljon, että jos joku haluaa minua muistaa, niin keräämme juhlassa kolehdin Angolaan koulu- ja terveydenhuoltotyöhön. Siihen kolehtiin osallistuminen ilahduttaisi minua.

Liipolan seurakuntakeskuksella pidetään kaikille avoin syntymäpäivävastaanotto huomenna lauantaina kello 15. Ohjelmassa on musiikkihetki ja tietysti syntymäpäiväkahvit.

Mikko Blomberg

AJANKOHTAISTA -arkisto

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011