Nyrkit viuhuvat Launeen koululla viikonloppuna

Launeen koululla järjestetään lauantaina ja sunnuntaina nyrkkeilyn miesten avoin TUL-turnaus. Mukaan on ilmoittautunut jo kuutisenkymmentä iskijää, joista Roni Reimi (60kg), Safeen Akreyi (75kg) sekä Suomen kärki-iskijä Ville Hukkanen (91kg) edustavat Lahden Kalevaa.

Kalevan puheenjohtaja ja Lahden Liikunnalla Työhön ry:n projektipäällikkö Jarmo Heino kuuluu viikonlopun turnauksen järjestäjiin.
– Viime vuoden SM-turnauksessa Lahden Urheilutalolla oli 500 – 600 katsojaa. Launeen koulun tilat huomioon ottaen odotan paikalle ainakin finaalien aikaan noin kolmeasataa katsojaa. Nyrkkeilyn ystävät ovat lajiuskollista väkeä, Heino kertoo.

Toisaalta myös vähemmän nyrkkeilyä seuraavat katsojat ovat tapahtumaan enemmän kuin tervetulleita.
– Launeen koulu on uuttakin katsojaryhmää ajatellen hyvä tapahtumapaikka, sillä kaikki katsojat pääsevät lähelle kehän tapahtumia, Heino toteaa.

Nyrkkeily on lähivuosina kärsinyt maailmanlaajuisesti valovoimaisimpien tähtien puutteesta. Lahden Kalevassa lajin tilanne on hyvin tiedossa.
– Tällä hetkellä myös toiset, muodikkaammat kamppailulajit vievät meiltä harrastajia. Mikäli uusia harrastajia ei valu enää saleihin vanhaan malliin, tulee meidän reagoida nopeasti tilanteeseen, Heino kertoo.

Lahden Kaleva pyrkiikin vastaamaan harrastajien houkuttelemisen asettamaan haasteeseen pitämällä harrastukseen kuluvat kausikustannukset mahdollisimman matalina. Lisäksi Kalevalaiset ovat suunnitelleet esimerkiksi näytösotteluita, joiden ohessa lajista kiinnostuneet voisivat ilmoittautua nyrkkeilykursseille.
– Uskomme pystyvämme tarjoamaan nuorille liikunnan ilon lisäksi hyvän porukan ja osaltamme terveen kasvuympäristön. Vaikka nyrkkeily on yksilölaji, toimimme käytännössä vahvasti sitoutuneena joukkueena.

Kuvassa sinisessä asussa nyrkkeilevä Kalevan Ville Hukkanen avaa kilpailukautensa viikonlopun TUL-turnauksessa.

Ville Hukkanen haluaa aloittaa kilpailukautensa voitolla

Viikonlopun turnaus toimii monelle nyrkkeilijälle hyvänä valmistautumisena helmikuun loppupuolella järjestettäviin nyrkkeilyn SM-kisoihin. Oman painoluokkansa ehdottoman ennakkosuosikin, Lahden oman pojan Ville Hukkasen ainoa tavoite on voittaa viikonlopun turnaus. Kisat toimivat samalla Hukkasen kilpailukauden avauksena.
– Viikonlopun turnaus toimii minulle ponnahduslautana helmikuussa käytäviin SM-kisoihin ja samalla myös kovaan kansainväliseen turnaukseen Unkarissa, johon osallistun helmikuun alkupuolella, Hukkanen kertoo.

Kovana lyöjänä tunnetun Hukkasen kädet ovat olleet lähivuosina kovilla ja mies pääsikin takaisin ottelemisen makuun vasta viime vuonna. Nyt loukkaantumiset ovat kuitenkin jääneet taakse ja nuoren iskijän kilpailukunto alkaa olla jo herkistelyä vailla valmis. Hukkanen ei suostu myöntämään, että ottelu kotikentällä toisi hänelle lisäpaineita.
– Kaverien ja sukulaisten kannustuksesta saa valtavasti lisäpuhtia, Hukkanen toteaa.

Hukkanen toivoo, että kaikki vähänkin lajista kiinnostuneet tulisivat jännittämään otteluita Launeelle:
– Tervetuloa nauttimaan suomalaisesta nyrkkeilystä viikonloppuna. Turnauksen matsit tulevat takuulla olemaan sekä korkeatasoisia että tasaväkisiä.

– Mikko Blomberg-

Miesten nyrkkeilyn TUL-turnaus/ Launeen koulu
Lauantaina 26.1. 
klo 13.00 alkuottelut
klo 17.00 semifinaalit
Sunnuntaina 27.1.
klo 11.00 finaalit.

Seniorijumpasta hyvää mieltä, terveyttä ja ystäviä

Suomalaisten ikärakenne on tulevina vuosina muuttumassa rajusti, kun sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat saaavuttavat eläkeiän. Yksi merkki tästä ovat muuttuneet ajattelumallit siitä, millaista on eläkeläisen arki ja minkälaisia palveluja senioreille on jatkossa tarjolla. Ennen muinoin eläkkeelle jäävä saattoi haaveilla lähinnä kiikkustuolissa istumisesta, mutta toisin on nyt.

Tämän päivän eläkeläiset kaipaavat kasvaneeseen vapaa-aikaansa toimintaa. Toiminta vaatii hyvää kuntoa ja sitä tarjoaa mm. kauppakeskus Valossa toimiva liikunta- ja hyvinvointikeskus Lumo, jossa kerran viikossa pidetään ns. seniorijumppa. Lisäksi senioreille on tarjolla pari kertaa viikossa Voi hyvin-kierto, jossa käydään läpi eri kuntosalilaitteita ohjaajan opastuksella.

Seniorijumppa aloitetaan aina perusteellisella venyttelyllä

Torstaina aamupäivällä kuntosalin ryhmäliikuntasalista purkautuu punakka, hikinen, mutta silminnähden iloinen porukka.
Paula Kotilainen (66v.) ja Anja Nieminen (66v.) ovat olleet mukana seniorijumpassa alusta lähtien.
– Käymme salilla kaksi-kolme kertaa viikossa. Kimmoke harjoitteluun tuli lehti-ilmoituksen kautta. Alussa kunto oli todella huono, mutta nyt se on harjoittelun myötä noussut selvästi. Tosin paino ei ole vielä laskenut, mutta eikös sitä sanota, että lihakset painavat enemmän naureskelevat Kotilainen ja Nieminen.

Lumon seniorijumppa on erittäin suosittu, sillä tunnit varataan jo hyvissä ajoin etukäteen ja joskus voi käydä niinkin, ettei tunnille mahdu. Etukäteisvarauksen voi tehdä netistä, vaikkapa kotoaan käsin.

Seniorijumppa on myös sosiaalinen tapahtuma, jossa voi tavata tuttujaan tai tutustua myös uusiin ihmisiin.
– Pääosin sama porukka täällä käy, mutta kyllä uusiakin kasvoja usein näkyy. Täältä on myös saanut uusia tuttavuuksia, sillä tunneilla on rento meininki ja tunnin jälkeen jäämme usein yhdessä juomaan kahvit aulaan ja vaihtamaan kuulumisia. Tämä sosiaalinen puoli on yksi tärkeimmistä asioista tässä senioritoiminnassa toteavat Kotilainen ja Nieminen kuin yhdestä suusta.

Muutenkin koko senioriryhmä oli tunnin jälkeen täynnä energiaa ja iloa. Puheensorina kahvin ääressä oli liki taukoamaton.
– Kyllä tälläistä kunnon liikuntaa oikein kaipaa mainittiin monesta eri suusta.

Kovasti kehuja senioreilta keräsi myös ”Euroopan paras” ohjaaja Hanna-Mari Kotimäki, joka on vetänyt senioriryhmiä viime kesästä lähtien.
– Meillä on mukava porukka kasassa, kun suurin osa jumppalaisista käy myös vetämässäni Voi hyvin-kierrossa, joten on tässä jo tutuksi tultu ja tietty vieraskoreus on jo kaikonnut naurahtaa Kotimäki
– Ikäihmisten jumppa eroaa nuorten jumpasta siinä, että tahti on rauhallisempi ja liikevaihtoehtoja on enemmän. Tietenkin venyttely alkuun ja loppuun on tärkeää. Ylös-alas pomppimista pyrin liikkeissä välttämään. Meillä on jumppasalissa neljä teemaa, jotka viikottain kiertävät eli perusjumppa, tanssi, kehonhuolto ja tasapaino. Voi Hyvin-kierrossa senioriryhmä käy läpi kaikki lihasryhmät kuntosalin laitteissa eri teemojen kautta, joita ovat mm. aerobic-, pakara- tai korsettiteema opastaa Kotimäki.

Vasta-alkajalle Kotimäki suosittelisi ensimmäiseksi nimenomaan Voi hyvin-kiertoa, koska jumppasalissa on mukana musiikki, joka saattaa lisätä joillekin haastetta.

Lumossa pyritään liikkumaan kokonaisvaltaisesti miellyttävällä tavalla. Lumon ideologiana ja ohjenuorana on ajatus siitä, että kun liikunta on miellyttävää, siitä tulee helpommin tapa ja pysyvä osa elämää. Usein ajatellaan, etttä treenin tulisi olla mahdollisimman tehokasta ja jopa tuskaista. Monille se on kuitenkin myös tärkeä sosiaalinen tapahtuma, jossa tavataan tuttuja ja samalla hoidetaan omaa kuntoa. Henkinen ja fyysinen kunto kulkevat käsi kädessä ja molemmat vaikuttavat ihmisen yleiseen hyvinvointiin iästä riippumatta. Salille mars!

-Petri Salomaa-

Sukupolven mittainen Lasten Talvikarnevaali

Paljon on Lahden kaupunki ja sen lasten ja nuorison harrastukset rikastuneet siitä, kun ensimmäinen Lasten Talvikarnevaali – tapahtumat Sammonkadun 8-salilla pyörähti käyntiin 1983. Nuorisotoimen johtajana oli Pertti Mäkelä ja siitä joukkueesta on mukana ainakin ”kasi-salin” nykyinen nuorisopalvelujen päällikkö Virpi Rantanen.

Kolmekymmentä vuotta sitten lapset ja heidän vanhempansa pyörivät Mauri Kunnaksen Koiramäki-talon teeman ympärillä. Muutama vuosi myöhemmin kulttuuritoimi otti talvikarnevaalin vuosittain tammi-helmikuun vaihteessa ohjelmaansa. Syntymäpäiviään viettävä Lasten Talvikarnevaalin tapahtumat levittäytyvät lauantaista 26. päivästä tammikuuta alkaen aina sunnuntaihin 10:teen päivään helmikuuta ympäri kaupunkia.

Joinakin vuosina tapahtumia oli kulttuurisihteeri Riittakatriina Manninen-Louhensalon aikana myös lähikunnissa. Tänä vuonna ne ovat levittäytyneet myös esikaupunkialueille. Karnevaalin organisaatiosta vastaa tuottaja Vuokko Kortelainen kaupungin kulttuurikeskuksesta. Hän ja kulttuuriasianpäällikkö Matti Karhos ovat yhteistyössä kaupungin nuorisotoimen ja ev.lut.seurakuntien sekä 40:n muun järjestäjän kanssa laatineet pienille ja suurille lapsille kahden viikon ajaksi 50 yhteistyötahoa ja 140 tapahtumaa, jotka ovat eri puolilla kaupunkia aamupäivähetkistä iltapuhteelle.

Lahtelaisen Nuokun Sirkus ry:n toiminnanohjaaja Teppo ”Sipi” Kerkkä ja tällä kertaa vain kolme palloa ilmassa.

”Yksi, kaksi-kolme – karnevaalit käyntiin” lähtee 8-Salissa Sammonkatu 8:ssa lauantaina 26.1. klo 10 – 14. Sieltä löytyvät avajaisviikonloppuna niin Nuokun Sirkuksen jonglöörit, joilla on vähintään kaksi palloa ilmassa ja yksi kädessä!!, temppurata, nukketeatteri, laulu- ja leikkihetket vähän pienemmille, kasvomaalausta ja vauhdikkaat tanssijat.ja hengästyttävän paljon muuta. Viikonlopun aikana selviää, mikä kumma on ihan oikea Rokkikukko? Avajaispäivän tapahtumaan ei maksa mitään, mehua ja baakelsseja varten kyllä pitäisi olla pienillä ja suurilla vierailla vähän euroja mukana.

Musiikkitapahtumia karnevaalien aikana on runsaasti. Ohjelmasta löytyvät myös sellaiset konsertit kuin Lapsi- ja nuorisokuoro Aurinkoisten Nurinmaassa-konsertti, Kärpäsen koulun Mörkö se lähti laivaan-musikaali, kaupungin kulttuurikeskuksen tuottama Sotilaan tarina- ja Lamk:n Satua ja totta-musiikkinäytelmä.

Vanha tuttu Musiikkileikkikoulu Musiikkimarakatti on mukana Marakattisirkus-satulastenkonserteilla ja Lahden musiikkiopiston Aho-salissa on Sylissä on salaisuus-sylivauvoille. Myös satunäytelmillä on vuoronsa, kuten Saapasjalka-kissa ja Paavo Piraatin merirosvoseikkailu sekä kaupunginteatterin molemmat satunäytelmät.

Osa tapahtumista on maksullisia. Karnevaalin ohjelma kannattaa kaupunkilaisten ja maalaisserkkujen noutaa Lahden kirjastoista tai katsoa netistä. Askartelusta kiinnostuneet lapset voivat käydä kehittämässä taitojaan Hiihtomuseossa sekä Taitokeskus Velman tiloissa ja taikuudesta kiinnostuneet pääsevät Taikuri Luttisen mukana taian maailmaan.

Kun 1980 luvun nuorisotoimi aloitti 30 vuotta sitten Lasten Talvikarnevaali-tapahtuman, sijoittui se koululaisten joululoman iloksi. Vuosien varrella on karnevaalilla ollut erilaisia teemoja punaisena lankana. Parin vuosikymmenen takainen kaksi metriä korkea krotiili on kadonnut tuntemattomaan paikkaan Kasisalin pihalta, mutta sen kulttuuria syöksevä kita on edelleen hengessä mukana.

Tapahtumien eräänä tarkoituksena on kertoa Opetusministeriön kulttuurisektorin päättäjille, että Lahden lastenkulttuuri ansaitsisi jo vihdoin Taikalyhtyprojektin statuksen, missä olisivat mukana seudulinen lasten ja nuorten kulttuurityö. Nuorten valtakunnallisella työllistämistoimella olisi kulttuuriprojektirahalle monta käyttäjää.

Marja-Liisa Niuranen

Vuonna 85: Kasarinostalgiaa tuutin täydeltä

Vuonna 85-musikaali on kerännyt Tampereella kuuden vuoden aikana uskomattomasti liki 300 000 katsojaa. Niinpä elokuvan tekeminen musikaalista oli vain ajan kysymys. Haasteeseen tarttuivat ohjaajat Timo Koivusaloja Riku Suokas. Suokashan oli mukana jo musikaaliversiossa yhtenä käsikirjoittajana. Elokuva ei ole kuitenkaan musikaali, vaikka toki siinäkin isossa osassa ovat Eppu Normaalin, Popedan ja Juice Leskisen kasarihitit.

– Halusimme tehdä aiheesta kepeän romanttisen komedian, jonka jälkeen yleisö lähtisi koteihinsa suupielet ylöspäin sojottaen linjaa ohjaaja Timo Koivusalo elokuvaversiota suositusta musikaalista.

Itse elokuvan juoni on yksinkertainen ja hieman jopa naiivi, mikä ei ole suuri ihme, kun muistetaan, että kyseessä on alunperin musikaali. Kyse on nuoresta lemmestä (tietenkin!), kun elokuvan päätähti Tommi Turmiola ( Reino Nordin ) rakastuu palavasti ihanaan liftarityttöön Karoliinaan ( Malla Malmivaara ). Kuten arvata saattaa, matkalla on monta mutkaa ennen onnellista loppua ja kaiken kohelluksen kruunaa aito ja oikea kasarimeininki.

Elokuvan lavastuksessa oli nähty kiitettävästi vaivaa etsimällä käsiin varmasti kaikki mahdollinen tavara, mitä 80-lukuun kuului, niin vaatteet, autot, kännykät kuin bänditkin. Koivusalon mukaan vaikein löydettävä tavara oli aito 80-luvun puhelinkoppi.

Koska elokuvaa mainostetaan komediana, oli hieman huolestuttavaa se, etten kertaakaan nauranut elokuvan aikana. En vaikka Heikki Silvennoisen, Jussi Lammen ja Jari Salmen näyttelemä Lokomon kostea humukolmikko parhaansa yrittikin.

Ei mitään niin huonoa, ettei jotain hyvääkin, sillä kaiken kaikkiaan kyseessä on kuitenkin erittäin hyväntuulinen elokuva. Vaikkei pitäisikään Eppujen, Popedan ja Juicen musiikista, niin ainakin meikäläisen ikäiselle ”ikuiselle nuorelle” tuli elokuvasta hyvin nostalginen olotila.
”Voiko tuosta vuodesta tosiaankin olla jo 28 vuotta, vastahan tässä ajeltiiin Lahden katuja Fiat 127:lla ja huudatettiin stereoista Popedaa…?” huomasin itsekseni hymyillen miettiväni.

En ole nähnyt alkuperäistä musikaaliversiota, joten en osaa verrata sitä elokuvaan. Se oli ainakin plussaa, ettei kyseessä ollut valkokangasmusikaali, joka lienee maailman ärsyttävin elokuvamuoto.

Elokuva kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa, jos omaat vähänkin kasarinostalgiaa ja pidät Manserockista. Tiedän, että Suomi on täynnä Eppujen, Popedan ja Juicen faneja ja kasarinostalgiahan puree aina, joten on selvää, että tämä elokuva tulee olemaan yksi tämän vuoden elokuvahiteistä. Elokuvalliset ja juonelliset ansiot ovat kohtuullisen mitättömät, mutta nostalgia-arvo varmasti hipoo kymppiä.

Elokuvan kovista ennakko-odotuksista Koivusalo heitti vielä loppuun hänelle sopivan koiranleukamaisen heiton:
– Kunhan molemmat katsojat ovat tyytyväisiä…

Pete Salomaa

INFO: Vuonna 85, Ensi-ilta perjantaina 25.1.2013

Hetken hengähdys ja takkatulen nautinto Tapanilassa

Pitkä tai lyhyt hiihtolenkki ja kävely Salpausselän maastossa Tapanilassa kohottaa ihmisen mielialaa ja kuntoa. Tapanilan hiihtomaja tai ulkoilumaja, sitä kutsutaan molemmilla nimillä, on jälleen kaupunkilaisten ja matkailijoitten käytössä. Hiihtomajan ravintolan avasi Lahden Ateria viime maanantaina ulkoilijoitten iloksi. Alakerrassa saa Lahden Suunnistajat – 37 ry:n toimistosta laturetkille karttoja.

Tapanilan hiihtomajarakennuksen suunnitteli kaupunginarkkitehti Valter Karisalo 1964. Betoninen, suoralinjainen kaksikerroksinen rakennus otettiin ulkoilumajakäyttöön pari vuotta myöhemmin. Rakennuksen ensimmäisen kerroksen betoninen runko ja toisen kerroksen vaaleaksi rapatut seinät, ravintola suurine ikkunoineen sopeutuu tänäkin päivänä hyvin ympäröivään kuusi- ja mäntymetsään. Ravintolakerros muodostaa rakennukselle ulokkeen keskieurooppalaiseen tyyliin. Runsaan kymmenen vuotta myöhemmin arkkitehti Erik Liljebladin suunnitelmien mukaan tehtiin rakennuksen luoteisosaan pieni lisärakennus asunnoksi. Hiihtomajan omistaa Lahden kaupunki.

Yläkerran takan lämpöön on istahtanut hiihtämästä tullut Rauno Tapiola. Hänelle vas. Leena Hämäläinen ja oik. Maarit Tuomela-Nikkanen Lahden Ateriasta kertoivat uudistetun talon käytöstä.

Hiihtomajaa hoiti yksityinen vuokraaja useita vuosia, mutta yrittäjän siirryttyä toiselle paikkakunnalle loppui kahvilatoiminta muutamaksi vuodeksi. Kun uutta yrittäjää ei kaupunki löytänyt kahvion vuokraajaksi, päätti Lahden Aterian toimitusjohtaja Tuulia Pelli ja henkilökunta ottaa Tapanilan hiihtomajan omiin käsiin, kuvaa alkanutta talon kunnostusta kehityspäällikkö Maarit Tuomala-Nikkanen.

Talon ravintola- ja keittiötiloja ryhdyttiin kunnostamaan ja vuosi sitten se avattiin ulkoilijoille. Ulkoilijoita se palvelee tänä keväänä maaliskuun loppuun saakka. Kevät- ja kesäkauden vakituiset aukioloajat ovat vielä harkinnassa. Uudistunut hiihtomaja on saanut positiivisen vastaanoton ympäristöstä. Siellä on pidetty alueen yhdistysten ja taloyhtiöitten tilaisuuksia, ja ensi kesäksi on jo varattu ravintola muutamiin hääjuhliin.

Lahden Ateria, jonka vastuulla on koulujen, päiväkotien ja sairaaloiden ateriat, pystyy valmistamaan tämän talon keittiötiloissa juhla-ateriat tilauksesta varmalla ammattitaidolla. Buffet-lounaan sinne voi pieni ryhmä tilata neljää päivää aikaisemmin. Pienimuotoisille kokouksille on käytössä kabinetti. Suuri sali jaetaan kuvioidulla lasiseinällä vielä kevään aikana kahdeksi tilaksi tarpeen vaatiessa.

Tällä viikolla työvuorossa ollut ruokapalveluvastaava Leena Hämäläinen kertoo, että viime viikonloppuna majalla kävi ulkoilijoita jatkuvana virtana ja arkisinkin kävijöitä riittää. Hänen kuvaamansa Tapanilan hiihtomajan sisäinen tunnelma; ”hetken hengähdys ja takkatulen nautinto” on lainattu tämän jutun otsikkoon. Aidoilla puilla palava takkatuli lämmittää suuren takan äärelle istahtavia kulkijoita ravintolasalissa. Alakerran takkaa voivat ulkoilijat käyttää, kun yläkerran takassa ei ole tulta. Makkaranpaisto elävällä tulellakin kävijöiltä siis onnistuu.

Majalla käyvät nuoret ja vanhat hiihtäjät. Koululaiset eivät yksittäisinä ryhminä ole vielä taloa löytäneet, mutta kaksi tyttöä oli omia eväitään nauttimassa alakerran jyhkeän pöydän ääressä kotimatkallaan koulusta. Majan alakerran saunatilat vuokraa liikuntatoimisto. Juoma-automaatti ja WC-tilat löytyvät alakerrasta.

On todella nostettava hiihtopipoa Lahden Aterian aktiiviselle henkilökunnalle, joka muun työn lomassa on jaksanut panostaa suojelukohteena olevan Tapanilan hiihtomajan kunnostukseen ja avaamiseen. Se on viihtyisä kohde myös kävelyä harrastaville.

Marja-Liisa Niuranen


INFO: Toisen kerroksen kahvila on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 12 – 18. Sieltä saa ostaa kuumaa tai kylmää mehua, teetä ja kahvia. Kahvileivät paistetaan keittiössä, suolaiset sämpylät ja piiraat löytyvät myös vitriinistä.

Luonnontiedon ja matematiikan painotus käynnistyy Länsiharjun koulussa

Länsiharjun koulussa käynnistyy syksyllä 2013 luonnontiedon ja  matematiikan painotettu opetus. LUMA-painotuksessa oppilaan ympäristö- ja
luonnontiedon sekä matematiikan opetustuntien määrä on hieman suurempi  sekä sisällöt laajemmat kuin muilla oppilailla. Oppilaat valitaan
painotettuun opetukseen soveltuvuuskokeen perusteella. Ilmoittautumiset painotettuun opetukseen tulee olla koululla viimeistään 14.1. ja
soveltuvuuskoe järjestetään Länsiharjun koulussa on 24.1. klo 9.00 alkaen.

Ympäristö- ja luonnontiedon, fysiikan ja kemian opetuksella on Länsiharjussa pitkät perinteet. Koulun sijainti lähellä monipuolista
luontoa sekä erillinen kasvituparakennus tiedeluokkineen ja kasvihuoneineen antaa loistavat mahdollisuudet käynnistyvälle luonnontiedon ja matematiikan opetuksen painotukselle.

Vuosittain innokkaista 2-luokkalaisista pikkututkijoista valitaan Länsiharjun kouluun yksi uusi, enintään 24 oppilaan ns. LUMA -luokka. Kolmannelta luokalta alkava erityispainotus jatkuu ko. luokalla koko alakoulun ajan. Tämän jälkeen oppilas voi halutessaan pyrkiä Salpausselän peruskouluun
matematiikkaa ja luonnontieteitä painottavalle 7. luokalle.

Rauno K. Kurki

AJANKOHTAISTA -arkisto

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011