Lähimmäisen tukena omaishoitaja

Vammautuminen tulee usealle ihmiselle yllättäen tapaturmassa, aivoinfarktina, synnynnäisenä vammana tai suomalaiseen tautikirjoon kuuluvana fyysisen tai psyykkisen kunnon heikkenemisenä. Kodin piirissä vanhemmat, puolisot tai muu lähimmäinen on henkilö, joka on ollut sairastuneelle turvana jo vuosisatojen aikana.

Täysi-ikäisistä vammaisista pieni joukko on vakituisessa laitoshoidossa, lapsia ja nuoria vielä vähemmän. Vammaisia hoitavat lähimmäiset ovat vuosien mittaan ajaneen kovin ponnistuksin itselleen arvostusta lainsäädäntöön. Omaishoitajat ovat saaneet vasta vuodesta 2006 alkaen lakisääteistä kunnallista hoitotukea. Omaiset ja läheiset-liitto ry:n tietojen mukaan vain n. kymmenen prosenttia omaishoitajista saa kunnallista tukea eli omaishoidon tuen, jonka suuruuden määrää lähimmäisen vamman vaikeusaste. Liiton jäsenyhdistyksissä on noin kymmenentuhatta jäsentä. Päijät-Hämeen omaiset ja läheiset ry toimii Lahdessa.

Mikä sitten on omaishoitaja? Lainaan tähän kirjasta Omaishoitaja pienen värssyn runosta Arjen ristiaallokossa…..Omaishoitaja, mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, / pesee, pukee / syöttää, juottaa. / Touhuaa päivät, valvoo yöt.

Valtakunnallista Omaishoitajien viikkoa on vietetty tällä viikolla. Kiinteää yhteistyötä Lahdessa omaishoitajien kanssa tekee esimerkiksi Invalidiliitto ry:n Lahden Kuntoutuskeskus Launeenkadulla. Se on järjestänyt jo vuosien ajan Raha-automaattiyhdistys ry:n tuella sopeutumisvalmennuskursseja omaishoitajille ja heidän läheisilleen.

Omaishoitajilla on mahdollisuus saattaa hoidettavansa keskiviikkoisin päiväkuntoutusryhmään ja käydä itse kaupungilla hoitamassa asioita. Adventtikalenterin ripustimia maalasivat viime keskiviikkona vas. Tauno Koivunen ja Marko Keituri, heidän keskellään neuvoja antamassa toimintaterapeutti Jaana Alhasto.

Kansaneläkelaitos on kilpailutuksen perusteella valinnut vuosiksi 2013-15 Lahden Kuntoutuskeskuksen järjestämään Omaishoitajien kuntoutuskurssit Kelan Etelä-Suomen alueella. Yhden kurssin pituus on yhteensä 16 vuorokautta, mihin henkilö tulee ilman hoidettavaa. Kurssijakso muodostuu kolmesta viiden päivän jaksosta kuntoutuskeskuksessa ja yksi tapahtumapäivä on omaishoitajan kodissa. Siellä selvitetään keskuksen fysio- ja toimintaterapeutin kanssa kotiin liittyviä käytännön asioita, jotta omaishoitaja jaksaisi tehdä työtään mahdollisesta omasta sairaudesta tai ikääntymisestään huolimatta.

Kurssi on tarkoitettu omaishoitajalla, jolla on mahdollisia uupumusoireita tai oma sairaus. Hän voi olla mukana työelämässä, mutta useimmiten hoidettavan sairauden vaikeutuessa, hoitaja jää hoitovapaalle tai kokonaan pois omasta työstään. Kursseille hakeutumiseen tarvitaan Kelan paikalliseen toimistoon vietävät hakupaperit.

Toisen Kelasta haettavan kurssiryhmän muodostavat omaishoitajat ja heidän parinsa. Molemmat kurssit Kela järjestää ja rahoittaa. Kurssin rytmi on sama kuin edellisessä ja sen kokonaispituus on 15 vuorokautta. Molemmille kurssityypille voi osallistua myös avomuotoisesti eli yöpyä kotona. Hakemukseen tarvitaan lääkärin B-lausunto vammautuneesta lähimmäisestä.

Kehittämispäällikkö Hely Streng Lahden kuntoutuskeskuksesta toteaa, että perheenjäsenen vammauduttua, perhe tarvitsee psyykkistä ja fyysistä apua. Koko elämä muuttuu kertaheitolla, kun yksi sen jäsenistä vammautuu tapaturmassa tai saa aivoinfarktin ja menettää osan toimintakykyään.

Viime keskiviikkona aviopuolisonsa kuntoutuskeskuksen toimintaterapiaan tuonut rouva Sirkka Koivula, on hoitanut tapaturmassa vammautunutta puolisoaan kolmetoista vuotta omaishoitajana. Käpylän kuntoutuskeskuksen jälkeen hän kertoi saaneensa täältä jo vuosia sitten hyviä ohjeita ja neuvoja paperibyrokratiaan, kun kotiin tarvittiin pyörätuolilla liikkuvalle puolisolle erilaisia apuvälineitä sähköiset ovet mukaan lukien. Myös yhteistyö Lahden sosiaaliviraston vammaispalvelun kanssa on jo sujunut viime vuodet positiivisissa merkeissä. Hänellä on omaishoitajana kuukausittain kolme lomavuorokautta. Tämän ajan Tauno-puoliso viettää Launeenkatu 10:ssä erilaisissa virkistävissä toiminnoissa.

Näillä kursseilla ja kuntoutuskeskuksen ammattitaitoisen työryhmän kanssa tuetaan ja autetaan työparia; hoitajaa ja hoidettavaa eri kuntoutusmuodoilla. Kuntoutusryhmään kuuluvat fysio-, puhe ja toimintaterapeuttien lisäksi psykologi, lääkäri ja sosiaalityöntekijä sekä ravitsemusterapeutti, joka ei kuulu talon vakituiseen henkilökuntaan.

Omaishoitajien ryhmissä puhutaan arkipäivän asioista. Omaishoitajat kertovat kokemuksistaan toisilleen ja saavat vinkkejä arkeen liittyvissä asioissa. Laulua ja nauruakaan ei unohdeta. Kesällä järjestetään tapahtumia keskuksen viihtyisällä sisäpihalla ja talvella lapset rakentavat siellä lumiukkoja.

Marja-Liisa Niuranen

AJANKOHTAISTA -arkisto

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011