Lähimetsät ja ympäristön viihtyvyys

Syyskuun ympäristöviikolla pohdittiin Lahden kansanopistolla kaupunkimetsien tarvetta. Mihin lähimetsiä tarvitaan? otsikoidussa seminaarissa tarkasteltiin taajama-asutusta ja viheralueita usean tutkijan sekä Lahden viheralueista vastaavien virkamiesten puheenvuoroissa. Arkipäivän,usean tunnin tilaisuus sai lähes 70 nuorta ja vähän vanhempaa osallistujaa mukaansa. Puhettta seminaarissa johti Lahden ympäristöpäällikkö Kari Porra. Tilaisuuden oli järjestänyt Työväen Sivistysliitto Lahden osasto.

Päivän aikana käsiteltiin metsien olemusta kuntataajamissa ja kaupungeissa. Kunnat, joilla on vielä mahdollisuus ottaa käyttöönsä niin sanottua neitseellisiä metsä- ja peltoalueita, voivat asemakaavoituksella säätää asuin- ja teollisuusalueitten läheisyyteen metsikköjä. Kasvavat metsäiset alueet muodostavat taajamiin hiilinieluja ilman puhdistamiseen ja nuorille ja vanhoille asukkaille parhaimmillaan rentoutumispaikkoja.

Suomen Luonnonsuojeluliitto ry:n (SSL) koulumetsäkoordinaattori Virpi Sahi ja tutkija Kaisa Hauru Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitokselta käsitteleviä molemmat alustuksissaan ihmisten liikkumista asuinympäristönsä viheralueilla ja metsissä. Sahi jopa havainnollisti retkeilyalueille kaatuneitten puiden runkojen poistamistavat kävelypoluilta. Mielenkiintoisesti hän esitti piirroksin, miten kaatuneilla puilla voidaan rajata runsaskulkuisilla, suojelluilla retkeilyalueilla polut ja pyörätiet, ja säästää muuta metsää vähemmän tallatuksi alueeksi.

Luonnonsuojeluviikon seminaarissa ”Mihin kaupunkimetsiä tarvitaan?” oli runsas kaupunkiluonnosta kiinnostunut osallistujajoukko. Vas. edessä seminaarin järjestäjän edustaja TSL:n Lahden opinto- ja ympäristösihteeri Esko Sutela.

SLL on viime keväänä lähettänyt päiväkodeille, kouluille ja toisen asteen oppilaitoksille kilpailutehtävävihkosen ”Tämä metsä on meille tärkeä”. Kilpailuun voivat oppilaat osallistua tietysti metsässä samoilemalla sekä tekemällä aiheesta kirjallisen, kuvallisen tai audiovisuaalisen, valokuvallisen työn. Tästä havaintoesimerkkinä oli seminaarissa hauska neljän opiskelijan laatima Peikkometsäopas, jonka esittäjät löytynevät Lahden yliopistokeskuksesta, Ympäristötieteen laitokselta.

Lähimetsien rentouttavaa vaikutusta ihmisten mielentilaan on Kaisa Hauru selvittänyt väitöskirjaansa varten. Ihmisten suhtautumista lähimetsissä liikkumiseen ja niiden rentouttavaa vaikutusta stressaantuneeseen henkilöön, on Haurun tutkimuksen eräs punainen lanka. Hän selvitti koehenkilöittensä kokemusta taajamametsissä liikkumiseen. Lyhyesti todettuna koehenkilöt, jotka ei pelänneet metsässä liikkumista, kokivat rentoutuvansa metsätiheikössä, mistä ei näkynyt taloja eikä tiellä kulkevia autoja.

Lahdesta kaupunginpuutarhuri Hannu Neuvonen ja uusi metsäpäällikkö Anna-Maaria Särkkä vastasivat osanottajalta tulleeseen kärjekkääseen kysymykseen Kivistönmäen vankkojen kuusten kaadosta usean hehtaarin alueelta. Kysyjä arveli, että eräänä syynä metsän tiuhaan harventamiseen saattoi olla joittenkin ei toivottujen henkilöiden leiriytyminen tiheään kuusikkoon. Kun puut kaadettiin, löysivät ”leiriytyjät” hyvät istuinjakkarat kannoista.
– Kyllä metsä siellä nopeasti kasvaa, lohdutti Neuvonen moittijaa.

Hannu Neuvosta huoletti uusien liikekeskusten hulevedet, jotka vaativat purkaukseensa suuria altaita. Tämä on pois ympäristön metsiköiltä ja ihmisten mahdollisesti käyttämistä virkistysalueista. Molemmat lahtelaiset totesivat vihertoimen nihkeät rahavarat, koska Lahdessa tehdyn sopimuksen mukaan metsät eivät ole talousmetsiä ja ne eivät saa tuottaa voittovaroja kaupungille. Metsänhoidollinen talousarvio on 100 000 euroa.
-Jos viheralueitten, puistojen ja metsien hoitoon jokainen kaupunkilainen rahastoisi kahvilassa joudun ja syödyn yhden kahviannoksen hinnan kerran vuodessa, niin sillä rahalla saadaan jo paljon aikaan alueitten kunnostustöissä, totesi Hannu Neuvonen.

Marja-Liisa Niuranen

AJANKOHTAISTA -arkisto

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011