Muotojen ja muistojen Viipuri

Lahden kaupunkikulttuuriseura ry ja Muotohuoltamo järjestivät muotoilupääkaupunkihankkeen merkeissä heinäkuun lopulla Viipuri-aiheisen muisteluillan, joka keräsi runsaan kuulijajoukon Muotohuoltamoon.
Eloisaan ja värikkääseen tapaansa intendentti Juha Lankinen kertoili Viipurin arkkitehtuurista. Hän lienee Suomen paras Viipuri-tuntija. Lankisen arkkitehti-isä Jalmari Lankinen suunnitteli Viipuriin useita merkittäviä rakennuksia.

intendentti Juha Lankinen kertoili Viipurin arkkitehtuurista

Juha Lankisen suunnittelema Viipurin pienoismalli on Etelä-Karjalan museossa Lappeenrannassa. Lankinen kertoo, että kesäkuussa 1944 hänen isänsä pelasti Viipurista poistuessaan noin 3000 kaupungista ottamaansa valokuvaa, jotka muodostivat ratkaisevan selkärangan pienoismallin suunnitelmien laatimiselle.
”Pienoismallissa Viipuri esittäytyy katsojalle 2. syyskuuta 1939 kello 10.30 olleessa asussaan. mikä ajankohta perustuu silloin otettuun ilmavalokuvasarjaan. Malliin asennettiin kuvien perusteella kaikki tunnistetut satamassa olleet laivat, raitiotievaunut, junat, autot, torikauppiaiden myyntikojut, halkopinot, puusto, satamassa ollut lasti ja kaikki ne yksityiskohtaiset näkymät, jotka kuvista voitiin erottaa. Rakenteilla olleet rakennukset ovat mallissa saaneet rakennustelineet ympärilleen ja työmaaparakit piha-alueilleen, kuten oli tilanne syyskuussa 1939. Rautatiekalustoa koskevat havainnot on vaunutyyppien ja vetureiden osalta tarkistettu Rautatiemuseosta. Näin mallilla on todellinen dokumenttiarvo.” (http://www.viipuri2000.vbg.ru/lankinen/maket_fi.htm)

Viipurilaiset Lahdessa

Karjalaisten evakkojen tulo Lahteen vaikutti suuresti sodanjälkeiseen rakentamiseen kaupungissamme. Lahden kaupunginmuseon tutkija Riitta Niskanen kertoili muutamista rakennuksista ja alueista, jotka syntyivät karjalaisten toimeliaisuuden ansiosta.

Suomen suurimman Arava-lainoitetun kerrostalon Asematorin, Asemakatu 2:een rakennuttivat tarmokkaat karjalaisnaiset Maija Muinonen ja Hilja Liukko. Arkkitehti Olli Pöyryn piirtämä rakennus valmistui vuonna 1951. Talo oli aikanaan hyvin edistyksellinen, siinä oli mm. maanalaiset parkkitilat.

Viipurilaisen Starckjohannin Lahteen sijoittumisen edellytyksenä oli, että yritys saa rakennukselleen keskeisen sijainnin. Aleksanterinkadun varrella torin vieressä oleva arkkitehtien Ragnar ja Martta Ypyän piirtämä liikerakennus valmistui 1950. Arkkitehtien ideana oli, että tori ikään kuin jatkuu rakennuksessa. Talosta sanottiin, että se oli kauniisti valaistuna kuin korurasia. Starckjohannin rautakauppa oli ensimmäinen itsepalvelumyymälä. Monet lahtelaiset muistavat Starckin kauniit joulukoristelut – sekin oli vanha viipurilainen perinne.

Kaupunki osti Fellmannin pellot v. 1919. Alueelle laadittiin monta asemakaavaa, mutta vasta sotien jälkeen rakentaminen toteutui, kun ns. Pikku-Viipuri alkoi syntyä näille entisen Fellmannin kartanon maille.

Kaupunginmuseon tutkijan Riitta Niskasen käyttämä kutsumanimi alueesta kuvastaa sitä, miten useimmat rakennukset nousivat sinne Lahteen siirtyneiden karjalaisyhteisöjen toimesta.

Viipurilaislähtöinen arkkitehti Jalmari Lankinen oli tunnettu mm. sairaalasuunnittelijana. Hänen piirtämänsä Diakonissalaitos valmistui 1950 Lahteen. Diakonissalaitoksen historia Viipurissa ulottuu 1860-luvulle asti.

Lankisen käsialaa on myös 1947 valmistunut Suojalinna. Sen rakennutti Vakuutusyhtiö Suoja, ja talossa oli Lahden ensimmäinen vakuutuslaitos.

Vuosina 1953-56 valmistui Olli ja Eija Saijonmaan suunnittelema ammattikoulukompleksi. Osa rakennuksiin sijoittuneista oppilaitoksista oli evakuoitunut luovutetusta Karjalasta. Ammattikoulurakennukset olivat valmistuttuaan suuri ylpeydenaihe Lahdessa.

Heikki ja Kaija Sirén voittivat Viipurin musiikkiopiston Omakotisäätiön järjestämän kutsukilpailun Lahden konserttitalosta. Talo valmistui vuonna 1954. Konserttitalo oli isän ja pojan, Felix Krohnin ja Juhana Kurki-Suonion, suurponnistus. He alkoivat kerätä varoja rakentamiseen mm. myymällä ”mustan pörssin” tavaroita. Rakennus on Suomen toiseksi vanhin konserttitalo. Se oli aikanaan amerikkalaismallinen monitoimitalo, jossa oli mm. Viipurin musiikkiopisto, tavaratalo, hotelli Salpaus, keilahalli, elokuvateatteri ym. Tontti oli vesijättömaata, joten perustusten teko tuli tavattoman kalliiksi.

Urheilutalon valmistumiseen v. 1957 viipurilaisilla urheiluseuroilla oli suuri osuus. Arkkitehti Unto Ojonensuunnitteli talon, jonka rakennuttajana oli Lahden Urheilutalo-säätiö. Lahden Urheilutalo on ensimmäisiä kunnallisia urheilutiloja Suomessa.

Ortodoksinen kirkko siirtyi Lahteen Viipurista ja ortodoksista väestöä tuli mm. Salmista. Suomen valtio sitoutui rakentamaan maahan 13 ortodoksista kirkkoa. Lahden Pyhän Kolminaisuuden kirkon on suunnitellut arkkitehti Toivo Paatela vuonna 1953. Seurakunnan toivomuksen mukaisesti pyhätön esikuvana oli Viipurin Profeetta Eliaan kirkko.

Muotojen ja muistojen illassa oli läsnä aitoja viipurilaisia tai viipurilaisjuurisia, jotka kertoivat omia muistojaan mm. ylioppilaiden lakituksesta ja Viipurin kahvila- ja ravintolaelämästä.

Muotohuoltamon ”emäntä”, muotoilun läänintaiteilija Paula Susitaival on myös oiva kansanmuusikko. Paula ja hänen miehensä, Sibelius Akatemian kansanmusiikin lehtori Petri Prauda musisoivat mm. myös viipurilaisittain.

Kaija Halme

AJANKOHTAISTA -arkisto

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011