Kiellettyjen sanojen kerho kurjuuden ehkäisijänä

New York Post julkaisi listan sanoista, jotka ovat tästä lähtien kiellettyjä New Yorkin koulujen kokeissa. Kyseessä ei kouluhallinnon tiedottajan mukaan ole sensuuri, vaan oppilaille halutaan taata miellyttävä koehetki ilman häiriötekijöitä ja epämiellyttäviä tuntemuksia. Tällaisiksi häiriösanoiksi on laskettu muun muassa dinosaurukset (kaikki eivät usko evoluutioon), syntymäpäivät (Jehovan todistajat eivät vietä niitä) ja tanssi (jotkut ryhmittyvät vastustavat).

Haluan kantaa korteni kekoon tässä yhteiskunnallisesti merkittävässä pahojen sanojen poisto-operaatiossa lisäämällä mielestäni paheksuttavia, suorastaan hävyttömän törkeitä, sanoja tähän erinomaiseen listaan. Tässä muutamia jo kiellettyjä sanoja, joiden perään olen kirjoittanut omat ehdotukseni.

Terrorismi
 (liian pelottava).
Pelko on epämiellyttävä tunne, joka totisesti saattaa aiheuttaa ylimääräisiä sydämenlyöntejä. Niinpä poistaisin heti alkuun terrorismin lisäksi seuraavat pelkoa lietsovat sanat: hämähäkki, lentomuurahainen, tuhatjalkainen ja sokeritoukka. Seuraavaksi deletointivuorossa olisivat sanat krapula ja tentti (varsinkin samassa lauseessa ehdoton ei), sitten Prisman lihatiski jouluna ja vanha juoppo ruuhkabussissa.

Varakkuuteen liittyvät sanat 
(aiheuttavat kateutta). Kateus alentaa itsetuntoa ja on huomattava haitta osana jokapäiväistä elämäämme. Kateutta yllyttävät sanat on siis ehdottomasti hyllytettävä. Tällöin esimerkiksi sanat etelänmatka, komea aviomies, kympin oppilas ja kiinteä vatsa joutavat suorinta tietä roskakoriin.

Viittaukset sairauksiin ja viittaukset avioeroihin
 (jonkun läheinen saattaa olla sairastunut/eronnut). Ikävää. Sairaus on ikävää, eroaminen on ikävää. Poistetaan ikäviä asioita ilmentävät asiat, joita on voinut sattua jollekin tai jonkun läheiselle. Jonkun läheinen on saattanut jäädä auton, rekan, moottoripyörän tai junan alle. Jonkun läheinen on saattanut saada ruokamyrkytyksen kebabista, majoneesista tai vedestä. Jonkun läheinen on saattanut tippua puusta, katolta, kielekkeeltä tai tuolilta.

Tässäpä oiva ratkaisu myös viime aikoina kohahduttaneeseen suomilyttäys-keskusteluun. Uusiseelantilaisten ja muiden ilkimysten kommentit voitaisiin tukahduttaa kieltämällä kaikkien vihamielisten ja Suomesta negatiivisia assosiaatioita herättävien sanojen käyttö.
Haluamme kuulla Tuhansien järvien maan olevan teknologian edelläkävijä, koulutuksen uranuurtaja ja jääkiekon kiistaton kuningas.
Näin ollen kiellettäisiin keskustelu kansastamme murhaajina, työttöminä, surkean ruuan ystävinä ja ylipainoisina laiskureina.
Jos kerran rakennamme kielellämme todellisuuttamme, miksemme rakenna siitä paratiisia? Unohtakaamme siis kurjat, vastenmieliset sanat, ja eletään kuin niitä ei olisikaan. Niinhän se pahuus maailmasta katoaa.

Elina Salomaa

Elvis elättää Juha Leppästä

Nyt sekin on sitten nähty eli Elvis livenä. Tämä tapahtui viime lauantaina Nastolan Villähteellä Pyrylässä, jossa Elvis heitti onnistuneen syntymäpäiväkeikan. No, kysessä ei tietenkään ollut aito jenkkiläinen Elvis Aaron Presley (1935-1977), vaan onnistunut suomalaiskopio. Ylöjärveläinen Juha Leppänen tulkitsi esikuvaansa onnistuneesti.
– En ole imitaattori, vaan Elviksen kappaleiden tulkki, kertoi Leppänen, jolle Elvis on ollut idoli 10-vuotiaasta lähtien.

Opiskeluaikanaan laulamista harrastanut tulkitsija selvitti aloittaneensa Elviksen kappaleiden esittämisen toistakymmentä vuotta sitten. Koulutukseltaan hän on turvallisuustekniikan diplomi-insinööri, mutta nyt hän on kolmen vuoden ajan tehnyt päätyökseen Elvis-keikkoja.
– Näitä keikkoja teen noin 80-90 vuodessa. Pääasiallisesti esiinnyn erilaisissa yksityis- ja asiakastilaisuuksissa. Jonkin verran keikkoja on myös ravintoloissa ja festareilla.

Aron eli Juha Leppänen 70-luvun Elvis-tunnelmissa.

Juha Leppäsen suunnitelmissa on tänä vuonna tehdä joulukonsertteja kirkoissa Elvis-gospelia esittäen. Hänen mukaansa tällainen suunnitelma mahtuu ohjelmaan.
– Tykästyin jo teini-iässä 50-60-luvun musiikista. Se napsahti heti. Elviksenä esiintyessäni pitää kampauksen olla kohdallaan kuten myös asujen. Vaikea laji tämä on, koska ihmisillä on paljon odotuksia Tietyt jutun on tehtävä ja touhun pitää olla aitoa. Olen kuitenkin oma itseni, hän korostaa.

Juha Leppäsen kahdesta setistä löytyi kunnon rock´n rollia, joka sai syntymäpäivää juhlineet vieraat innostumaan niin paljon, että tanssilattialla oli tosi mahtava meininki. Toisaalta hän tulkitsi Elvistä myös rauhallisemminkin, mikä puolestaan sai yleisön herkistymään.

Hän on myös tehnyt omakustannelevyn, jonka myyntimäärä on tällä hetkellä noin 500 kappaletta. Taiteilija kertoo, että netin välityksellä omakustanne myy hyvin. Hän on myös saanut apua lahtelaiselta Marko Haavistolta, joka on tehnyt levylle kappaleen Ryppyjä rakkaudessa. Juha Leppänen tekee itsekin sanoituksia.

Elviksenä esiintyessä on hyötyä hyvästä kunnosta. Nykyisin 43-vuotias Leppänen on aikanaan hiihtänyt kilpaa edustaen Ylöjärven Ryhtiä ja yleisurheillut Ylöjärven Urheilijoiden riveissä.
– Tulihan tuossa äsken 15 vuoden tauon jälkeen vedettyä kilometrin mittainen sprinttikisa, naureskeli iloinen Juha Leppänen.

Harri Hulkko

Patoseudun toimintakeskuksessa järjetöntä ilkivaltaa

Viime viikon perjantain ja lauantain välisenä yönä joukko luultavasti nuoria murtautui Patoseudun toimintakeskuksen tiloihin. Tällä kertaa mitään ei viety, mutta kutsumattomat vieraat jättivät jälkeensä uskomattoman sotkun.
Kaikki askarteluvärit oli sotkettu pitkin lattioita, liima kaadettu pianon päälle ja kaikki irtotavara viskottu pitkin poikin huoneistoa.

Kenenköhän kullannuput ovat päässeet toteuttamaan itseään?

Kaikista järjettömin tempaus oli osittain onnistunut yritys tehdä nuotio sisälle. Onneksi ainoastaan yksi pöytä ja tuoli vahingoittuivat tässä tulipalossa, jossa oli kaikki suurpalon ainekset. Poliisi ja toimintakeskuksen väki toivoo, että vanhemmat seuraisivat teini-ikäisten lapsiensa kulkemisia viikonloppuisin, sillä pakostakin kyseisten murtautujien vaatteet ja kengät ovat täytyneet olla lauantai-aamuna todella likaiset askarteluväreistä sekä savusta.
Nähtävästi sama nuorisojengi oli asialla, kun leikkimökki poltettiin myöhemmin lähistöllä. Poliisi tutkii asiaa ja toivoo, että jotain asiasta tietävät ottaisivat heihin yhteyttä välittömästi.

Petri Salomaa

Puolustusministeri Wallin vieraili Hennalassa

Puolustusministeri Stefan Wallin vieraili torstaina Hennalan varuskunnassa. Vierailu oli osa kierrosta, jossa ministeri vierailee kaikissa lakkautuspäätöksen saaneissa varuskunnissa. Kierroksellaan hän tapasi Hennalan henkilökuntaa sekä maakunnan korkeimpia päättäjiä. Vierailulla olivat mukana myös työ- ja elinkeinoministeriön edustajia.

Pääesikunnan edustaja kenraalimajuri Seppo Toivonen, puolustusministeri Stefan Wallin ja työ- ja elinkeinoministeriön edustaja Jukka Mäkitalo median tentissä Hennalan perinteikkäällä upseerikerholla.

– Näissä lakkautuksissa on hyvin vahva inhimmilinen ulottuvuus ja valtiovalta tulee varmasti tekemään kaikkensa, että lakkauttamisen haitat olisivat mahdollisimman pieniä myös täällä Lahdessa.
Koko ajatus rakennemuutoksesta puolustusvoimista sai alkunsa noin 3 vuotta sitten, kun huomattiin, että ikäluokat pienevät ja puolustusvoimat joutuvat maksamaan ”tyhjistä seinistä”. Tällä rakennemuutoksella vapautamme rahaa materiaalihankintoihin sekä itse toimintaan eli kyseessä ei ole säästöpaketti. Vain tällä tavalla voimme säilyttää yleisen asevelvollisuuden ja koko maan kattavan puolustuksen tähdensi Wallin

– Itseasiassa koko Euroopassa on meneillään vastaavanlainen rakennemuutos. Esim Ruotsissa lakkautettiin juuri asevelvollisuus, Saksa lakkautti 30 joukko-osastoa ja samoin ovat tekemässä mm. Englanti ja Hollanti kertoi Wallin.
Wallinin mukaan lakkautusten tarkempi suunnitelma on valmis toukokuun alkupuolella ja vuoden 2015 alussa viimeisetkin muutokset ovat voimassa.

Hennalan lakkauttaminen koskettaa syvästi lahtelaisia, sillä tiedotustilaisuudessa Wallinille luovutettiin kolme adressia Hennalan säilyttämisen puolesta, joissa komeili kaikkiaan yli 6000 nimeä. Pro Hennalan Juha Tarnanentoi esiin Hennalan vahvat perinteet sekä vahvan lahtelaisen maanpuolustushengen luovuttaessaan adressin ministeri Wallinille.

Petri Salomaa

VT 12 – keskustelu heräsi henkiin: Uusi lähtölaukaus Renkomäen linjaukselle?

Salinkallion koulun ruokalassa oli maanantai-iltana tiivis tunnelma, kun Launeen omakotiyhdistys järjesti keskustelutilaisuuden eteläisen ohitien eli VT 12 linjauksesta. Asia tuntuu etelälahtelaisia kiinnostavan, sillä paikalle oli saapunut liki parisataapäinen kuulijajoukko, joka innokkaasti otti osaa myös keskusteluun.

Illan puhujiksi oli saatu merkittävä määrä lahtelaisia entisiä ja nykyisiä päättäjiä, niin kaupunginvaltuustosta kuin eduskunnastakin. Keskustelun aihe on todella ajankohtainen, sillä valtio ei tällä viikolla myöntänyt rahaa ohitiehankkeelle, joten Lahdella on kolme vuotta aikaa miettiä myös muita mahdollisia ohitielinjauksia. Onko vaihtoehtoa olemassa ja löytyykö poliittista tahtoa yhdessä sen toteuttamiseen?

Salinkallion koulun ruokala täyttyi ääriään myöten maanantai-iltana

Tilaisuuden avasi Launeen omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Marjo Liukkonen, joka kiitteli paikalle tullutta runsaslukuista yleisöä ja totesi Launeen linjauksen vastustajien saaneen ensimmäisen erävoiton, kun valtiolta ei rahaa tiehankkeeseen saatu.
– Nyt ei ainakaan vuoteen 2016 mennessä mitään tapahdu iloitsi Liukkonen.

Seuraavaksi puhujapönttöön noussut Onerva Vartiainen kertoi tiehankkeen äänestyshistoriasta mielenkiintoisia yksityiskohtia:
– Valtuustossa äänestimme kolme kertaa Renkomäen linjauksen puolesta, mutta silti tietyt tahot (mm.silloinen valtuuston puheenjohtaja Tapio Luttinen) äänestystuloksesta huolimatta jatkoivat Launeen linjauksen lobbaamista ympäristöministeriöön päin. Neljännellä äänestyskerralla Launeen linjaus sitten voitti yhdellä äänellä, kun äänestyksestä oli poissa kaksi Renkomäen kannattajaa ja varavaltuutetut manipuloitiin äänestämään Launeen puolesta. Yllättäen sen jälkeen ei enää ole asiasta äänestetty eli se siitä Viljasen toitottamasta demokratiasta muisteli Vartiainen.

Myös ex-kansanedustaja Maija-Liisa Lindqvist oli samalla kannalla:
– Luttinen ei arvostanut valtuuston päätöstä ja sen takia Renkomäen linjaukselle ei koskaan tehty yhtään pienoismallia tai havainnekuvia. Mielestäni ministerien tulisi ohjata tiepiirejä, ettei näin järjettömän kalliita tiesuunnitelmia edes tehtäisi muistutti Lindqvist.

Onerva Vartiainen ihmetteli myös miksi kaupunki ei ole tehnyt tarvittavia pienoismalleja ja havainnekuvia lainkaan Renkomäen vaihtoehdosta:
– Kyllä pitäisi olla kaksi valmista vaihtoehtoa esitettävänä valtiolle, joista valtio voisi valita sopivamman. Sitä paitsi olen varma, että jos vuonna 1996 olisi heti lähdetty ajamaan Renkomäen vaihtoehtoa, se olisi jo toteutunut kertoi Vartiainen.

Lahden Ensi ja turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Marja Keto toivoi omassa puheenvuorossaan, että 40 vuoden vastakkainasettelu olisi ohi ja asukkaat ja päättäjät voisivat vihdoinkin yhdessä miettiä niin sosiaalisesti, ympäristöllisesti kuin taloudellisestikin parasta ratkaisua.
– Ihmettelen myös minkä vuoksi yleisesti puhutaan, etteivät Launeen linjauksen vastustajat olisi Lahden asialla ihmetteli Keto.

Seuraavana puheenvuoron saanut Juha Keto toi esiin kaupunkisuunnittelijoita vaivaavan ns.luonnonherruusajattelun, jossa kaava tehdään mihin tahansa luonnosta välittämättä. Keto piti suurena ongelmana Liipolan tunnelia, joka menee pohjavesien alle, lisäksi ongelmia aiheuttaa Paskurinoja.
– Yksikään betonikaukalo ei ole tähän päivään mennessä pitänyt, vaikka insinöörit muuta vakuuttavatkin ja varmuudella tunnelit tulisivat lopullisesti pilaamaan Launeen lähteen ennusti Keto

Viljanen nöyränä

Lahden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ilkka Viljanen esiintyi tilaisuudessa selvänä altavastaajana ja yllättävänkin nöyränä miehenä:
– Tämä ei ole minun puoleltani henkilökohtainen taistelu, sen sijaan olen puolustanut niitä kantoja valtuuston puheenjohtajana, jotka valtuusto on demokraattisesti näin päättänyt selitteli kantojaan Viljanen.
– Nykyinen tilanne on huonoin mahdollinen, sillä Lahti on viimeinen iso kaupunki, jossa valtakunnallinen tieverkko kulkee keskellä kaupunkia. Launeen linjauksen tämänhetkinen hinta-arvio on noin 156 miljoonaa euroa ja Renkomäen linjauksen noin 70-80 miljoonaa kertoi Viljanen faktoista.
Launeen linjaus on ollut jo kaksi kertaa vahvistettuna maakuntakaavassa ja ympäristöministeriökin on linjauksen vahvistanut. Siksi olemme nimenomaan Launeen linjausta vieneet eteenpäin jatkoi Viljanen
Viljasen jatkokommentti liito-oravan papanoista Renkomäen maastoissa estämässä nimenomaan Renkomäen linjausta sai aikaan naurunremakan kuulijoiden joukossa.
Viljanen totesi luottavansa asiantuntijalausuntoihin ja kehotti epäilijöitä hakemaan selvyyttä asioihin valitusprosessin kautta.
– Niin kauan kuin Lahdesta tulee kahdenlaista viestiä liikenne- ja ympäristöministeriön suuntaan, mitään ei tämän tieasian tiimoilta tule tapahtumaan lopetti Viljanen selvityksensä.

Valtuusto uusiksi ainoa keino?

Entinen kansanedustaja Matti Kauppila kertoi, että harvoin valtio muuttaa päätöksiään, joten ainoaksi varmaksi keinoksi muuttaa tielinjaus Renkomäkeen on tulevat kunnallisvaalit.
– Jos päättäjät syksyn vaaleissa muuttuvat ja kumoavat vanhat päätökset, on todennäköistä, että myös ympäristöministeriön kanta saadaan muutettua totesi Kauppila.

Lisäksi Kauppila toivoi, että Salpakangas-Renkomäki tie voitaisiin nyt jo ottaa rekkojen käyttöön eli liikennemerkein ohjata raskasliikenne pois Mannerheiminkadulta. Tämän toiveen Viljanen ampui heti alas kertomalla, ettei tieliikennelaki salli ohjata valtatieliikennettä vähempiarvoiselle tielle. Lakia ei kenties helposti muuteta, mutta voisiko nykyistä Salpakangas-Renkomäki tietä parantaa niin, että sen voisi nostaa valtatie-kategoriaan? Tähän Viljanen ei tiennyt vastausta.

Keskustelutilaisuudessa käytettiin myös useita yleisön puhevuoroja.
Nea Kontion mielestä Lahden virkamiehet vievät päättäjiä 6 – 0.
– Usein valtuutetut eivät tunnu edes tietävän mistä äänestävät eli päättäjät vaihtuvat, mutta virkamiehet pysyvät.
Patomäkeläinen Risto Malin ihmetteli miksei eri tielinjauksiin liittyviä tarkkoja lukuja ja laskelmia saa mistään, vaikka mistä kyselisi.
– Varsinkin hyötysuhteet tuntuvat olevan pahasti pielessä mietti Malin.

Alijuhakkalan omakotiyhdistyksen Hannu Mieskolainen toi esiin sen tosiseikan, että nykyisellä vt 12-tiellä oleva liikenne on pääosin alueen sisäistä työmatkaliikennettä, joten uuden tien hyöty ei ole niin suuri kuin oletetaan.

Launeen linjausta luonnehdittaessa käytettiin puheenvuoroissa hyvin yleisesti sanoja järjetön, ylikallis, pöyristyttävä jne. Myös isojen kaupparyhmittymien osuus tielinjauksen lobbaukseen tuli muutaman kerran esille. Hämeenmaan osalta Lindqvist torppasi nämä epäilyt.
Keskustelu tulee varmasti jatkumaan kuumana, siitä pitää huolen ensi syksynä käytävät kunnallisvaalit.

-Petri Salomaa-

Omalähiö kysyi:
Launeen Oky:n puheenjohtaja Marjo Liukkonen:
Renkomäen linjausta viedään eteenpäin

Nyt kun rahoitusta ei saatu ohitielle, jääkö Launeen omakotiyhdistys ”lepäilemään laakereillaan” vai onko tarkoitus lähteä viemään Renkomäen linjausta tiukasti eteenpäin?
– Emme jää lepäilemään, vaan lähdemme viemään Renkomäen linjausta eteenpäin, koska sille saatiin niin vahva valtuutus kokouksessa. Emme halua jättää tätä kirousta perinnöksi lapsillemme ja lapsenlapsillemme.
Mikä on se seuraava askel asian viemisessä eteenpäin? Puhuttiin jotain ainakin kansalaisaloitteesta valtuustolle?
– Aiomme tehdä kansalaisaloitteen valtuustolle Renkomäen linjauksen puolesta. Tulee ainakin testattua, onko nykyisissä valtuutetuissa meidän kanssamme samoin ajattelevia – vai onko valtuutettuja vaihdettava.
Miten tulevissa kunnallisvaaleissa aiotte toimia, että saisitte valtuustoon mahdollisimman monta Renkomäen linjauksen kannattajaa? Oma ehdokaslista vai valistustyötä puolueiden sisällä?
Sitä ei ole vielä pohdittu, asetammeko oman ehdokaslistan. Sekin on mahdollista. Toisaalta näyttää siltä, että lähes kaikissa puolueissa on ”ystäviä” – ainakin näin kunnallisvaalien lähestyessä. Ihan lopuksi haluan kiittää keskustelutilaisuuden äitiä ja primus motoria eli loistavaa ja korvaamatonta Helena Juutilaista, jota ilman emme tulisi toimeen.

Lahden koulut ja päiväkodit hälyttävän huonossa kunnossa

Lahden Tilakeskuksen raportti kaupungin koulujen ja päiväkotien kunnosta ja investointitarpeista on valmistunut. Raportissa koulut ja päiväkodit on pisteytetty kuntoluokkien mukaan. Erittäin hälyttävää on se tosiseikka, että maksimipisteiden ollessa 40, on Lahden koulujen ja päiväkotien kuntokeskiarvoluku vain 25 eli tyydyttävä. Peräti 14 koulua ja päiväkotia ovat kunnoltaan heikkoja tai välttäviä.

Talousarviokokouksessaan 28.11.2011 kaupunginvaltuusto edellytti kaupunginhallitusta tekemään kiireellisesti selvityksen siitä, miten koulujen ja päiväkotien peruskorjausohjelmaa täydennetään akuuttien sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi ja tuomaan valtuuston käsittelyyn mahdollisesti tarvittavat täydennykset ja muutokset kaupungin investointiohjelmaan.Raportti luovutettiin viime maanantaina kaupunginhallitukselle jatkotoimenpiteitä varten.

Raportissa on arvioitu 29 koulurakennuksen ja 38 päiväkoti- ja kerhorakennuksen tekninen nykykunto. Investointitarpeita vuosina 2013-2017 ja 2018-2025 on arvioitu alueittain rakennusten kunnon sekä ehdotettujen palvelurakenteen kehittämislinjausten pohjalta. Raportin sisältö tältä osin on suuntaa antava ja asiat tarkentuvat päätöksenteossa taloussuunnitelmakausittain ja kehityksen edetessä.
Rakennusten kuntoon ja tilatarjonnan puutteisiin liittyvillä akuuttien ongelmien ratkaisuilla ja investointiohjelman muutoksilla on vaikutusta jo lyhyellä aikajaksolla, mutta ne vaikuttavat myös pidemmän aikavälin investointisuunnitelmiin yhdessä kaupungin palveluverkko- ja palvelukonseptisuunnitelmien kanssa.

Alla olevasta taulukosta nähtävillä Lahden koulujen ja päiväkotien kuntoluokitus. Punaisella merkityt rakennukset ovat heikoimmassa kunnossa, vihreällä merkityt parhaassa kunnossa.

Nykyisen rakennuskannan laajat peruskorjaustarpeet asettavat suuren haasteen priorisoida tulevat investoinnit toiminnallisesti ja teknistaloudellisesti oikeaan järjestykseen. Valmistelussa ja päätöksenteossa on pyrittävä estämään ongelmakiinteistöjen määrän kasvu ja niiden aiheuttama taloudellinen menetys sekä toiminnalliset epäkohdat. Vaatimus edellyttää aiempaa vahvempaa varautumista investointien priorisointiin ja ennakoivaa suhtautumista niiden rahoittamiseen.

Rakennuskannan ikääntyessä peruskorjaustarpeet ovat kasaantuneet laajasti. Selvitystyö osoittaa kuluvaa vuotta seuraavalle viisivuotiskaudelle investointitarvetta pääasiassa koulu- ja päiväkotikiinteistöihin arviolta noin 133 milj. euroa eli keskimäärin noin 27 milj. euroa vuosittain. Arvio vastaavista luvuista kaudelle 2018-2025 on noin 87 milj. euroa eli keskimäärin noin 11 milj. euroa vuosittain.

Erityisen suuri rahoitustarve kohdistuu vuosiin 2014 ja 2015 Liipolan-Kaikuharjun ja Jalkarannan kouluhankkeiden samanaikaisesta toteutustarpeesta johtuen. Luvuista puuttuu koko joukko muita kaupungin palvelutuotannolle tärkeitä investointitarpeita, mm. sosiaali- ja terveystoimialan perusparannus- ja uudisrakentaminen.

Selvitystyön tuloksena tilakeskus on päätynyt esittämään seuraavia erityisen kiireellisiksi luokiteltavia toimenpiteitä:
1.Hankesuunnittelu kolmesta uudesta päiväkodista (itäinen ja eteläinen Lahti sekä Riihelä) käynnistetään välittömästi.
2. Liipola-Kaikuharjun ja Jalkarannan koulujen uudisrakennushankkeiden valmistelu aloitetaan välittömästi (esivalmistelu jo aloitettu). Hankesuunnittelun loppuunsaattaminen tapahtuu rinnan hankevalmistelun kanssa loppukevään aikana.
3.Käynnistetään välittömästi erillisen tuotantokeittiöhankkeen suunnittelu eteläiseen Lahteen.
Koulujen ja päiväkotien väistötilatarpeiden tyydyttämiseksi, sivistystoimialan sisäisten järjestelyjen ohella, varaudutaan täydentämään tarjontaa markkinoilta saatavissa olevilla tilaelementtiratkaisuilla.

Petri Salomaa
Lähde: Lahden Tilakeskuksen raportti 15.3.2012

Ringettekoulu tuottaa pelaajia

Ringeten hurmoshetkiä päästään viettämään Lahdessa tänä viikonloppuna. C-juniorit käyvät rinkulan kimppuun mestaruususjahdissa Launeella.
Lahti Ringette on ottanut haasteen vastaan. Seura on mukana SM-finaalien järjestämisessä kuten myös C-juniorien lopputurnauksessa.
– SOL-Areena on meidän ringettepelaajien pyhättö, korostaa Lahti Ringeten puheenjohtaja Jarkko Hellsten.

Launeella nähdäänkin tasokasta pelaamista, kun Heinolan Vierumäeltä lajin parhaat tytöt tulevat kamppailemaan lajin paremmuudesta sunnuntaina Launeelle.
– Olen lähiliikunnan kannattaja, joten on hienoa, että Launeen areena rakennettiin. Toisaalta hieman harmittaa Kerin menettäminen. Sen hallin vierellä pelattiin jalkapalloa ja tennistä aivan liikunnallisista syistä. Nyt näitä kaupungin ylläpitämiä alueita häviää jatkuvasti, Jarkko Hellsten miettii.

Lahti Ringeten C-junioriot valmiina SM-turnaukseen tulevana viikonloppuna. Takana vas. valmentaja Jyrki Tetri, seuran pj. Jarkko Hellsten ja oik. vastuuvalmentaja Iina Tetri

Hän on kuitenkin tyytyväinen, että kaikista menetetyistä lähiurheilupaikoista huolimatta, eivät kaikki harrastajat ole uupuneet.
– Hyvä esimerkki on Leantiellä asuva Niina Piiroinen. Hän takoo maaleja mahtavasti, korostaa Jarkko Hellsten lajin lahjakkuutta.
– Meidän seurassamme tulevaisuus näytää hyvältä. Yli 50 tyttöä on valinnut tämän lajin omakseen. Siinä on sellainen voimavara, että jaksamme jatkossakin, kertoo Isku Areenalla huomenna Vuoden Ringettekoulu-palkinnon pokkaava Hellsten

– Meidän junoirijoukkueet ovat kehittyneet kauden aikana erinomaisesti. Kausi on edennyt odotusten mukaisesti ja varsinkin C-tyttöjen kahdeksan joukkueen lopputurnauksessa ovat odotukset korkealla, Jarkko Hellsten ennustaa.

Harri Hulkko

Onko VT12 Launeen linjaukselle olemassa vaihtoehto?

Uuden eteläisen kehätien linjauksesta on käyty tiukkaa keskustelua jo 80-luvulta lähtien. Tällä hetkellä voimassa oleva linjaus eli ns. Launeen linjaus on herättänyt paljon närää Etelä-Lahden asukkaiden keskuudessa vuosien saatossa.
Nyt kun rahoitusta hankkeeseen ollaan taas hakemassa, on esiin nostettu noin puolet halvempi vaihtoehto, päättäjien jo kuoppaama ns. Renkomäen linjaus. Laune-aktivisteille toivoa tien siirtämiseksi Renkomäkeen saatiin korkealta tasolta, kun liikenneministeri Merja Kyllönen otti tiehankkeeseen kantaa vieraillessaan tammikuussa Lahdessa:

Liikenneministeri Merja Kyllönen ei pitänyt ohitien rakentamista Renkomäen vaihtoehdon mukaisesti pelkkänä toiveajatteluna ja Laune-aktivistien huuhaana, joksi se on joissakin yhteyksissä leimattu.
”Tässä taloudellisessa tilanteessa kaikkia tulevia hankkeita on tarkasteltava aivan uudesta näkövinkkelistä. Kaikki varteenotettavat vaihtoehdot olisi syytä käydä läpi. Siinä vaiheessa vasta kun rahoitus- ja toteutuspäätökset on tehty, voidaan sanoa varmuudella mistä kohtaa tie Lahdessa kulkee ja nythän niitä päätöksiä ei vielä ole tehty. Aikataulullisesti huhtikuun loppuun mennessä tiedetään, mitkä hankkeet budjetissa nousevat ns. ykköslistalle ja mitkä hankkeet siirtyvät pitkän tähtäimen suunnitelmiin.” 
( Omalähiö 27.1.2012)

VT 12 Launeen linjaus tarkoittaa kalliiden tunneleiden rakentamista Liipolan ja Patomäen kenttien ali.

Lahden kaupungin päättäjät ja Hämeen kansanedustajat ovat yhtenä rintamana Launeen linjauksen takana ja heidän mukaansa mistään muusta vaihtoehdosta ei saisi edes julkisesti puhua, ettei tierahoja menetettäisi. Launeen omakotiyhdistys uskaltaa kuitenkin vastustaa esivaltaa ja järjestääkin keskustelutilaisuuden tieasian tiimoilta maanantaina 26.3. klo 18 -20 Salinkallion koululla kaikille, joita tieasia kiinnostaa.
Paikalle on saatu houkuteltua korkean tason päättäjiä, sillä omat näkökantansa tieasiaan tuovat esiin kansanedustaja Mika Kari ja Lahden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ilkka Viljanen, jotka kertonevat syitä Launeen linjauksen ylivertaisuudesta ja vastaavat varmastikin myös yleisön kysymyksiin. Muita keskustelutilaisuuden puhujia ovat Onerva VartiainenMatti KauppilaMarja ja Juha Keto sekä Launeen omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Marjo Liukkonen.

Keskustelutilaisuus: Onko VT12 Launeen linjaukselle olemassa vaihtoehto?
Maanantai 26.3. klo 18 -20, Salinkallion koulu, (kahvitarjoilu alkaen jo klo 17.45)

-Petri Salomaa-

Runomaraton juhli upeasti 30-vuotistaivaltaan

Merja Larivaara ja Kikka Laitinen Felmannin tähdet

Lahden runomaratonin perustajat Liisa Salo, Jouko Skinnari ja Risto Ahti saavat lyödä rintoihinsa, koska runon voima ei ole sammunut, vaan voi erittäin hyvin. Runon voima ei ole kadonnut ja jo nyt kilpailuihin on osallistunut enemmän kirjoittajia kuin Lönnrot on kerännyt säkeitä Kalevalaansa.

Järjestäjät olivat yllättyneitä, koska tapahtumaan osallistui noin 140 henkeä. Kaikki mahtuivat toki sisään, mutta illan pääesiintyjiä kaikki eivät saaneet kuunnella ”ring side” paikoilta. Loistavat ja lahjakkaat taitelijavieraat olivat rakentaneet ohjelmansa mielenkiintoisesti ja mielekkäästi. Laulujen teemat liikkuivat teemoilla rakkaus- onni- unelmat ja arki.

Lahden runomaratonin isäntä Jouko Skinnari ja 30-vuotisjuhlan tähdet Merja Larivaara ja Kikka Laitinen hymyssä suin.

Saimme kuulla täyden kirjon suomalaisten sananikkareiden ja säveltäjien teoksia. Pääosissa olivat Juice, Junnu Vainio, Petsa Reponen, Veikko Lavi sekä itseoikeutetusti Kikka Laitinen omilla sanoituksillaan ja sävellyksillään. Saimme kaikki osallistua yhteislauluihin ja ilta oli suurenmoinen.

Erityisen mukavaa oli se, että lauluvalinnat olivat edellä mainittujen sanoittajien tuotannon vähemmän tunnetuista teoksista. Seuraava yhteistapahtuma on tarkoitus järjestää elokuussa ulkosalla. Todella kiitollinen tapahtuma saa siis jatkoa.

Lahden omaperäinen runomaraton voi siis hyvin ja ponnistaa eteenpäin voimalla. Kulttuuri elää edelleen keskuudessamme silti ja sitä eivät heiluttele mitkään toriparkit ja poliittiset voimasuhteet.
Toivotamme onnea keski-ikäiselle runottarelle ja olemme mukana hengessä täydellä sielullamme.

Juhani Melanen

Naistenpäivän teemana Naisten Pankki

Naisten Pankki on hyvää vauhtia tulossa tunnetuksi Lahdessa. Paikalliset edustajat kertoivat Kansainvälisen Naistenpäivän tapahtumassa Lanun aukiolla sekä elokuvateatteri Kino Iiriksessä pankin toiminnasta kehitysmaissa. Toisena tietopankkina aukion teltassa oli Trion terveyskioskista asiantuntijoita antamassa terveystietoa.

-Naisten Pankki on Suomessa perustanut solujaan vapaaehtoisvoimin jo puolelle sadalle paikkakunnalle. Pankki on kansainvälinen ja se on toiminut Suomessa yhteistyössä Kirkon Ulkomaan avun kanssa jo viisi vuotta, kertoi Lahden solun tiedottaja Tuula Laalo. Pankkiin lahjoitetuilla varoilla kustannetaan opettajia naisille luku-, lasku- ja kirjoitustaidon opettamiseen sekä ammattiin kouluttamiseen, kuten ompelijoiksi. Naisten pankin varat kohdennetaan kyliin, missä naiset voivat saada 20 – 25 euron tai mahdollisesti vähän suurempiakin lainoja työvälineitten hankkimiseen. Laina-aika on lyhyt, puolesta vuodesta pariin vuoteen Takaisin maksetun lainan kyläpankki lainaa seuraavalle tarvitsijalle.

Lanun aukiolla kohtasivat Kansainvälisenä Naistenpäivänä naisten hyvinvoinnista kotona ja maailmalla kiinnostuneet lahtelaiset vaikuttajat. Kuvassa Nuokun Sirkuksen Klovnista oikealle PHKS:ssa yhteistyössä vaikuttaneet Merja-Liisa Kerkkä, Ulla Juurola ja Kirsti Heikkilä.

Pankin osakkuus maksaa 75 euroa ja kuukausilahjoitukset ovat 10-25 euroa. Osinkoja ei osakkuudesta makseta, vaan se jää Naisten Pankin pääomaksi. Suomesta on saatu viime vuonna lahjoituksina ja arpajaistuottoina yhteensä 1,1 milj. euroa. Pankki toimii vapaaehtoisvoimin, joten sillä ei ole hallinnoimiskuluja. Suomessa ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Riitta Ohmeroluoma.
Lainoituskohteina ollut kyliä seuraavissa 16 maassa viimeisen viiden vuoden aikana: Angola, Guatemala, Haiti, Kosova, palestiinalaisalueet, Kambodzha, Kongon demokraattinen tasavalta, Liberia, Nepali, Peru, Sierra Leone ja Uganda.

Naiset ovat eri maissa perustaneet, neuvoa ja opastusta saatuaan, yksittäisten yritysten ohella osuuskuntia ja yhteisyrityksiä. Afrikan maissa on pyydettävä toimintaan kyläpäällikön lupa. Nepalissa naisia on opastettu heidän oikeuksissaan maankäytössä ja paikallishallinnossa. Naiset ovat kekseliäitä siellä, missä miehet ovat antaneet heidän toimia pankin lainojen avulla. He ovat kehittää perheen ja kylän hyvinvointia. Tilaisuudessa kaupunginvaltuutettu Ulla Vaara kommentoi naisten yrittelijäisyyttä toteamalla seuraavaa:
-Kun kylään saadaan maissimylly, kaivo ja käymälä, on kylän hyvinvointi hurjassa nousussa.

Ugandalaisessa kylässä naiset perustivat ompelimon saatuaan lainan ompelukoneen ostoon, He kehittivät liikeideaa ja laittoivat ompelimon eteen pienen vihannestorin, kun peltotilkut tuottivat. Lapset pääsivät myyntivaroilla kouluun ja ammattioppiin. Netistä löytyy Naisten Pankista tietoja sen nimellä.

Marja-Liisa Niuranen

AJANKOHTAISTA -arkisto

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011