Aimo Ojanen: Kuujärven kersantti ja naapurin partisaanit

Jatkosodan aikana kesällä 1942 suomalaiset joukot Äänisen ja Laatokan välissä olivat asemasodassa. KirjailijaAimo Ojanen kertoo painotuoreessa kirjassaan Kuujärven kersantti 7.divisonan muutamasta syyskesän viikosta, jolloin suomalaiset vaanivat Neuvostoliiton armeijan partisaaneja. Vihollisen armeijan upseerit nimittivät suomalaisia sissejä bandiitoiksi. Vastapuolet halusivat ottaa molempia sekä tappaa. Painajaiset tästä tulivat sotilaille vasta kotona siviilissä rauhan aikana.

Latvan kylä Iivinäjoen itäpuolella, Kuujärvi ja Syväri muodostavat kersantti Reino Haataisen ja hänen muiden JR 9:n komppanian sotilaitten taistelualueet. Syvärin itäpuolelta NKVD:n neuvostomajuri Ivanov lähetti partisaaniryhmiään tiedustelu ja hävittämistehtäviin rajan Suomen puolelle. Suuria sotatoimia ei Ojanen kirjassaan kuvaa, mutta hän kertoo tarkasti ja elävästi rajan molemmin puolin tapahtuvasta tiedustelusodasta.
Näillä partioretkillä eivät sotilaat säästyneet kuolettavilta luodeilta. Tarkka – ampujat tekivät tehtävänsä molemmin puolin. Vangiksi yritettiin ottaa etenkin upseeritason miehiä. Ivanov tosin menetti enemmän tiedustelutehtävissä olleita miehiään kuin Haataisen kapteeni Vasenius kaukopartiotehtävissä olleita. Eivät venäläiset partisaanit jääneet oveluudessaan suomalaisille toiseksi. Kuvaus partisaanien ”hiljaisesti valtaamasta ” kuorma-autokyydistä on herkullinen.

Laatokan ja Äänisjärven välisellä kannaksella asui myös siviiliväestöä etenkin Latvan kylässä. Yllättäen suomalainen sissipartio törmäsi puolukassa oleviin äitiin kahden lapsensa kanssa, joka ei onnesta käsiään yhteen lyönyt tavatessaan partion. Samoin Kuujärven ja Syvärin alueella asuvat, ja sinne Neuvostoliiton jättämät suomalaisten sukulaiset, karjalaiset, vepsäläiset ja lyydiläiset perheet eivät Ojasen mukaan suomalaisia sotilaita joka paikassa hyväksyneet. Alipäällystö ja rivimiehet kummeksuivat hiljaisissa keskusteluissaan korsuissa iltapuhteella; oliko mitään järkeä rajan takaisen alueen valloittamiseen, Suur-Suomen luomisella? Se oli korkeanarvoisen upseeriston haave.

Kuujärven kersantti Haatainen ja hänen kumppaninsa kuten vääpeli Rousku sekä sotamiehet Ahonen ja Salonen ovat arkisissa askareissaan kovin tutun oloisia sotia käyneitten isien kertomuksista. Salonen veistelee pojalleen puuautoa, joku toinen valokuvakehyksiä. Haatainen kaipaa nuorta vaimoaan Liisaa ja miettii, miten tämä ja appivanhemmat saavat Satakunnassa pienellä tilallaan syystyöt tehtyä. Kersanttia ei ole päästetty partiotehtävistä lomalle kuukausiin. Teetä ja korvikettta juodaan korppujen ja vanikan kera. Ryhmänjohtajatkin saattavat saada upseerikorsussa neuvottelujen aikana tilkkasen kahvia, kun sitä oli lähettänyt kapteeni Kontion täti, Lahdesta!

Jos venäläiset upseerit pitävät vodka-pulloa komentotoimistonsa työpöydän lähituntumassa, löytyy kirkasta juomaa myös naapurissa. On vaikea tietää, liioitteleeko Ojanen vihollisen komentajien vodkan käyttöä, mutta kyllä suomalainenkin sotilas esimieheltään viinatilkan saa. Suuria karkeloita ei näillä saada aikaan.

Äänislinnan postikonttori oli tärkeä paikka sotilaille ja lotille. Kirjeet kulkivat kotiin ja ystäville, kotoa tulevat paketit otettiin kiitollisuudella vastaa korsujen hämärässä. Olkitukkainen sotamies Ahonen oli puolestaan innokas Työmies-tupakka-askien ostaja kavereilleen, kun piti partiomatkalle lähteä. Ei se tupakka-aski miestä kiinnostanut vaan vaaleakutrinen Anna , nuori lotta!

Lahden apulaispoliisipäällikkö evp. Aimo Ojasen kirja on elävää historiaa 70 vuoden takaa. Sotilaitten kulkeminen partiotehtävissä partisaaneja vaanien on todellista kuvausta asemasodan tapahtumista divisioonien( asemapaikat lännestä itään) 5, 17, 11 ja 7 töistä ja tehtävistä, kaiketi sodassa olleitten miesten muisteluista ylöskirjoitettuja. Ojasen kieli on selkeää, ilman suuria korulauseita. Kirjailija on kehittynyt kielellisesti sitten ensimmäisten julkaisujen. Kirjan painopaikka on N-Paino Lahti 2012 ja kansikuva on Ulrika Syrjävaaran.

Marja-Liisa Niuranen

AJANKOHTAISTA -arkisto

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011