Thaimaa lehtimiehen silmin

Toinen totuus paratiisista

Olen vieraillut Thaimaassa (entinen Siam) viisi kertaa. Olemme vaimoni kanssa pyörineet maan eri kulmilla enemmän kuin koto Suomessa. Tosin minä olen työntänyt erällä kahden viikon yksityisellä tutkimusretkelläni nenäni myös tämän suomalaisten nykyisen Mallorcan haiseviinkin paikkoihin.
Paras tapa tutusta maahan on tietysti seurata paikallisia TV- kanavia ja lueskella englannin kielistä Bangok Postia.

Thaimaan vankiloissa istuu paljon ”valkonaamoja”, joista suurin osa on saanut tuomionsa heroiinin salakuljetuksesta. Voitot ovat tähtitieteellisiä, samoin kuin tuomiotkin. Kuukausi sitten luin Krabin lomallani australialaisen Warren Fellowsin huikean teoksen Damage Done; jota voin suositella toiseksi matkaoppaaksi Lonly Planetin kanssa.Warrenia uhkasi kuoleman tuomio, joka on täällä erittäin yleinen vähänkin törkeämmästä rikoksesta. Teloitus suoritetaan täällä ampumalla, mutta nyt ollaan jo sivistyneesti siirtymässä myrkkyruiskeisiin. Tunnustus Warrenilta hakattiin pieksemällä häntä päivittäin. Warrenilla kävi tuuri, hän selvisi elinkautisella Bangokin Hiltonissa( vankilan lempinimi). En suosittele paikkaa kovin lämpimästi, sillä siellä jokainen päivä siellä on elinkautinen. Warrenin kuvaus. ” Söimme joka päivä laihaa kalakeitto ja joimme jokivettä, johon Bangkokin 6,5 miljoonaa asukasta olivat laskeneet jätevetensä. Vartijamme huvittelivat sulkemalla meitä kuukausiksi pimeisiin eristysselleihin. Harva pysyi järjissään. Armoa eivät saaneet edes seinähullut.

Vangin kuolema on Thaimaassa todella merkityksetön asia. Vankeja nöyryytettiin panemalla heitä seisomaan kaulojaan myöten täyteen paskasäiliöön. Jotenkin Warren älykkäänä selvisi; toisin asiaa auttoi ratkaisevasti heroiini. Sitä sai salakuljetettua vartijoita lahjomalla. Seksuaalisia haluja tyydytettiin panemalla sikoja. Tupakka-askilla sai urosta. Emakosta täytyi pulittaa pari askia.” Warren armahdettiin 11 vuoden kuluttua, mutta painajaisia hän näkee joka päivä. bangokilaisesta kirjakaupasta löytyy hyllymetrillinen länsimaisten kirjoittamia muistelmia vankiloiden kauhuista. Suosittelen!

Matkatoimistot eivät suosittele myöskään Patpongin ja Nana Plazan huorabaareihin Bangkokissa. Mikään inhimillinen ei saa olla kunnon journalistille vierasta, joten tutustuin puolipakosta erääseen esitykseen, jota muistelen kananlihalla vieläkin. Baarin erikoisuus oli pingball-esitys. Siinä thaityttöjen sukuelimistä ponnahtelee pingispalloja. Sitä seuraa razorbladeshow, jossa thaityttö työntää alapäähänsä partakoneen terän ja yrittää olla viiltämättä itseään päreiksi. Huomautus työsuojelijoille. Thaimaassa ei sairasvakuutus korvaa tällaisia työtapaturmia, tosin ei mitään muutakaan. Sukuelimillä tupakoiminen on jo niin tavallista, että sitä näkee jo Helsingissäkin, joten se siitä.

Thaimaassa yliopiston rehtori tienaa kuukaudessa 28.000 bathia eli 450 euroa. Hotellin johtaja, joka välittää rahasta käytännöllisesti katsoen, mitä tahansa pedofileistä ” transvekkuleihin” työntää taskuunsa helposti 50.000 bathia plus tipit.
Jokainen tietää, että Thaimaa on todellinen paratiisi seksiä hakeville kaikille peräkammarin junteille. Varsinaisia haaraliikkeitä ovat Pattaya, Puhket ja kaikki muut kaupungit. Burman rajaseudulta 200 eurolla myydyt lapset tarjoavat palveluitaan kaikkialla tupakka-askilla ja paremmat
20 eurolla. Tämä on suuren luokan bisnestä, jossa pyörii arviolta 130 miljoonaa euroa vuodessa. Tätä maailman vanhinta ammattia on mahdoton lopettaa, vaikka monet järjestöt ovatkin tulleet auttamaan lapsiprostituution uhreja.

Alkoholisteille ja pilleristeille Thaimaa on Heavan on Earth. Reseptejä ei tarvita, jos rahaa riittää. Riisiviina ja paikallinen pontikka makaa 50 senttiä pullo ja deliriumiin löytyy apua sellaisista barbituraatteista, joita Suomesta ei saa apteekistakaan. Tapasin Bangokissa erään sellaisen suomalaisen, joka oli kokenut dantemaisen hallusinaation. Tarina ei todellakaan ole Nasse-setä juttu. Ladyboy eli paikallinen puhaltanut kaikki rahat ja vienyt passin humalassa. Sitä en tohdi kertoa edes tässä vapaamielisessä julkaisussa, mitä hänelle oli tehty, mutta tarjosin kaverille oluen ja annoin suurlähetystön osoitteen ja 10 euroa. Matti ( nimi muutettu) lupasi maksaa takaisin, mutta vielä maksu ei ainakaan ole saapunut.

Kenkäni ovat nähneet Goan jälkijättöiset hipit, Bombayn Falkland Roadin ja Delhin CD Roadin huorahelvetit, siinä kuin Manhattanin yöelämänkin, muttaikinä en totu siihen näkyyn, jonka näin Karbilla viime reissulla. Sataviisikymmentä kiloa painava saksalasiporsas käveli 13 vuotiaan thaitytön kanssa rannalla yhtä onnellisena kuin Gestapon upseeri Auschwitzin vankileirillä kesäpäivänä. Tätä on Thaimaan toinen puoli. Juttuani en suosittele lapsille.

Jussi Melanen

AJANKOHTAISTA -arkisto

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011