Hartela rakentaa Tornatorille ja Kullankukkulan pellolle

Turkulainen Rakennuskonserni Hartela Oy osti maata kerrostalojen rakentamista varten Enso-Gutzeit Oy:n Tornatorin alueelta samaan aikaan, kun toiset suuret rakennusliikkeet rakensivat Ankkurin alueelle. Vuosikymmenen taitteessa valmistui Kullankukkulan eteläpuoleiselle pellolle Tapparankadun, Keijutien ja kaupungin puutarhan rajaamalle pellolle asemakaava. Osalle tätä peltoa yhtiö rakentaa kaksikerroksisia pienkerrostaloja sekä rivitalon.

Rakennusyhtiö on toiminut Lahdessa liiketilojen rakentajana jo Launeen Prisman ensimmäisen osion rakentamisesta alkaen. Yhtiö on perustettu Turussa jo 1942 ja se on edelleen perustajansa, talousneuvos Emil Hartelan perheen omistuksessa kolmannessa polvessa. Lahden aluetoimisto on vanhassa, suojellussa talossa Vesijärvenkadulla, mistä toimiston ovelle johtaa kapea viehättävä kuja. Aluejohtajana toimii Olli-Pekka Teerijoki, peruslahtelainen rakennusinsinööri.

Hartela-konsernin Lahden aluejohtaja Olli-Pekka Teerijoki näyttää työhuoneensa seinällä As. Oy Lahden Katrillin tulevaa rakennuspaikkaa Kullankukkulan kupeessa.

Kasvavaan Etelä-Lahteen Tornatorin alueelle, Rykmentinkadun länsipuolelle valmistui Hartelan rakentama ensimmäinen kerrostalo As. Oy Ruukinpatruuna 2007. Sen naapuriin on valmistunut jo yhtiön kaksi uutta vapaarahoitteista, viisikerroksista, 27 huoneiston taloa. Rakennusmaata on edelleen jäljellä vanhan Lahden Rullatehtaan rakennuksiin saakka. Kehityspäällikkö Olli Saarinen muutti perheensä kanssa ensimmäiseksi valmistuneeseen taloon. Perheelle oli yllätys, miten rauhallinen Tornatorin alue on. He epäilivät, että rautatien äänet saattaisivat hyvinkin kuulua asuntoihin kolinana ja kolkkeena, mutta rata-alueelta kuuluu kohinaa ainoastaan ikkunoitten ollessa auki sekä isolle parvekkeelle. Äänieristys on hyvä. Asukkaita palvelevaa uutta tekniikkaa talossa on esimerkiksi ulko-oven ovipuhelin ja porraskäytävän valojen liiketunnistimet. Valot eivät pala turhaan.

Ison huoneiston keittiöön ostosihteeri Aila Saarinen on tyytyväinen. Kalusteiden suunnitteluun Saariset pystyivät vaikuttamaan, kun talo oli asunnon ostohetkellä vielä rakenteilla. Esimerkiksi astianpesukoneen alle suunniteltiin puolenmetrin korkuinen vetolaatikosto. Nyt pesukoneeseen astioita laittaessa ei tarvitse kumarrella selkä köyryssä. Eräs keittiön kaappielementti puolitettiin ja saatiin neljälle nykyvaatimusten mukaiselle jäteastialle paikat. Keittiössä vetolaatikot ja -kaapit helpottavat tavaroitten paikalleen laittamista.

Parasta Aila Saarisesta on keittiön huippuimuri, joka toimii myös saunan ja pesuhuoneen poistoilman säätäjänä. Kodinhoitohuonetta ei 94 neliön asuntoon ole suunniteltu, joten Saariset päättivät jakaa yhden pienehköistä makuuhuoneista työ- ja kodinhoitotilaksi. Talossa ei ole pyykkitupaa, mutta pyykinkuivaushuone on asukkaitten käytössä.
-Hartela Talotekniikka Oy kehittää niin asuin- kuin liiketaloihin uutta tekniikkaa. Tornatorin talojen rakennuselementit tuodaan tehtaalta. Välipohjalaattojen ja seinien raudoituskin on tehty valmiiksi, mutta elementtien lopullinen sitominen tapahtuu edelleen rakennuksella. Nykyisin myös uusimpien rakennusten seinät valetaan rakennuspaikalla kuvaa Olli-Pekka Teerijoki rakentamista. Talojen ulkoseinissä kuten Tornatorilla on rappauspinta.

Ensi keväänä rakennusyhtiö aloittaa As. Oy Lahden Katrillin ensimmäisen pienkerrostalon rakentamisen, Kullankukkulan laidalle, Vanhanladonkadun varteen. Talot ovat kaksikerroksisia, neljän huoneiston, yhden rappukäytävän taloja. Ne ovat Hartelan arkkitehtuurin mukaiset harjakattoiset, räystäillä ja sadekouruilla varustetut. Asuntoihin tulee uutuutena huoneistokohtaisen vesimittarin lisäksi oma ilmanvaihto sekä tiedonsiirtoa varten yleiskaapelointijärjestelmä. Talojen seinät ovat Sandwich-tekniikkaa, missä betonielementtien välissä on uretaanilevy ja väliin jää kosteutta haihduttavat ilmaraot. Katoista ei viimeisen modernin suuntauksen mukaisesti rakenneta viherkattoja, mutta autokatoksissa tätä kokeillaan.

Marja-Liisa Niuranen

Pelicans on yksi Lahden voimavaroista

Pelicansista on muodostumassa todellinen rahasampo lahtelaisille. Seura takoo hyvää tulosta SM-liigakaukalossa ja menestys heijastuu myös kaukalon ulkopuolelle, sillä seuran menestyksestä hyötyy moni taho.
– Vuodesta 2006 lähtien suunta on ollut selvä. Me olemme selvinneet kipeiden aikojen yli, joten tälle kaudelle meillä oli varaa sijoittaa euroja valmennukseen ja pelaajiin, kulminoi tilannetta Pelicansin toimitusjohtaja Ilkka Kaarna.

Kaarna on kotoisin Lappeenrannasta, joten hänessä lienee karjalaista yrittäjähenkeä kuten esimerkiksi evakkoon Lahteen kotiutuneilla Koiviston Autolla, Viipurilaisella Kotileipomolla, Torkkelin Paperilla ja Kääpällä.
– Me toimimme lahtelaisten hyväksi. Tämän yhtiön (Pelicans Oy) omistajille emme jaa mitään osinkoja, vaan saamamme hyöty käänetään suoraksi voitoksi kaikille lahtelaisille, Ilkka Kaarna toteaa.

Ilkka Kaarnan (vas.) vetämällä Pelicansilla menee hyvin. Pöydän ääressä myös valmentajat Suikkanen, Lehtonen ja Nurminen.

Pelicansin liikevaihto pyörii jo yli kuudessa miljoonassa eurossa. Rahaa tulee sisään mukavasti, mutta myös menee. Pelicansin palkkalistoilla on lähes sata henkilöä, joista suurin osa on lahtelaisia.
– Me olemme merkittävä työllistäjä tässä kaupungissa. Palkkamenomme ovat reilut kolme miljoonaa euroa vuodessa, joten sitä kautta veroina kaupungin kassaan kilahtaa satoja tuhansia euroja, paljastaa Kaarna.

Pelicansin päätulonlähde on maksavat katsojat. He ovatkin luoneet kaiken mahdollisen ja pääsevät nyt nauttimaan joukkueen myötä menestyksestä.
– Pelipäivien muuttumisen myötä esimerkiksi ravintolatoiminnat ovat lisääntyneet. Lämärissä eli Isku Areenan ravintolassa käy päivittäin syömässä 200 henkilöä. Tämä määrä on meillä joka päivä vakio, joten emme ole arvailujen varassa kuten useat muut ravintolat. Perjantai- ja lauantai-iltoina peleissä tietysti myydään olutta tuplasti verrattuna esimerkiksi tiistaina pelattavaan peliin, mutta pelkällä oluella emme elä. Yleisömäärä on ratkaiseva asia, hän korostaa.

Pelicansilla on hallinnassaan myös valtaosa jäähallin aitioista. 21 aitiosta Pelicans omistaa yhdeksän ja on liisannut lisäksi kolme aitiota Kysyntää on riittänyt, joten markkinointipäällikkö Tomi-Pekka Kolu joutuukin usein myymään ei-oota.
Tärkeää osaa menestyksessä näyttelevät myös sponsorit. Yksi mittavimmista on Urho-TV, joka maksaa SM-liigassa televisio-oikeuksista rahaa.
– Tätä kautta me saamme oman siivumme ja samalla myös sponsoreiden kiinnostus on lisääntynyt. Heidän mainoksensa saavat paremmin näkyvyyttä.
Menestyksestä huolimatta Kaarna ei laske Pelicansia liigan isompien seurojen joukkoon. Hän nimeää niiksi helsinkiläiset HIFK:n ja Jokerit, Oulun Kärpät ja Rauman Lukon.

Vaikka tällä liigakaudella kaikki on näyttänyt menevän paremmin kuin hyvin, lohkeaa Ilkka Kaarnalta vielä säästöjä ajatellen huumorinpilkahdus.
– Ilta-Sanomissa oli ennakoitu seurojen sarjasijoituksia runkosarjan lopuksi. Siinä Pelicans oli samalla sijalla, jolla olemme nyt eli kolmanneksi. Piti soittaa Suikkasen Kaitsulle, että tulee takaisin töihin vasta pudotuspelien alkaessa, letkautti Kaarna.

Harri Hulkko

Liipola-Kaikuharjun koulun tilannetta kiirehditään nettiadressilla

”Miltä tuntuisi, jos kuume nousisi aina, kun menisit työpaikallesi tai kotiisi? Se on arkipäivää osalle lahtelaisen Liipola-Kaikuharjun koululapsista. Myös astma sekä iho- ja hengitysoireet ovat jokapäiväisiä tuttavia koulussa opiskeleville ja siellä työskenteleville opetusalan ammattilaisille.”

Näillä sanoilla alkaa Liipola-Kaikuharjun koulun vanhempainyhdistyksen perustama nettiadressi, jolla haetaan näkyvyyttä koulun ongelmalliselle tilanteelle. Lisäksi adressi löytyy paperiversiona Liipolan kirjastosta ja Salesta.
– Haluamme tällä adressilla vauhdittaa asian käsittelyä ja tuoda ongelmaa esille kertoo Liipola-Kaikuharjun koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Pasi Oksanen. Viimeisimmät sisäilmanäytteet ovat vuoden vanhoja, koska kostea ja lämmin sää on estänyt uudet tutkimukset. Uudet näytteet on tarkoitus ottaa heti pakkasjakson alkaessa. Koulun ongelma ei tunnu olevan niinkään home vaan sädesieni, joka aiheuttaa huonon sisäilman koulussa. Koulu on tyypillinen 70-luvun tasakattorakennus, jollaisissa tuntuu olevan yleisesti muuallakin home- ja sisäilmaongelmia. Tavoitteenamme on, että nykyisen ongelmarakennuksen tilalle rakennetaan uusi, terve rakennus, jossa olisi hyvä opiskella ja työskennellä, sillä nykyinen rakennus on korjauskelvoton tai ainakin sen korjaaminen tulisi maksamaan saman kuin uuden rakentaminen jatkaa Oksanen.

Liipola-Kaikuharjun rehtori Maritta Turusen mukaan oppilaiden ja henkilökunnan sairastaminen on lisääntynyt tänä syksynä. Päivittäin henkilökuntaa on ollut sairauslomilla jopa toistakymmentä ihmistä. Liipola-Kaikuharjun koulun sisäilmaongelmat alkoivat 2000-luvun alussa, kun salaojituksen rakentamisen yhteydessä pohjavedet nousivat kellariin. Lisäksi perimätieto alueelta kertoo, että koulu olisi rakennettu lähteen päälle.

Perusopetuspalvelut varautuu siirtämään koulujen toiminnan korvaaviin tiloihin ensi lukuvuoden alkuun mennessä tai välittömästi, mikäli tilanne sitä edellyttää. Sitä, pystytäänkö koulussa olemaan edes kevääseen asti, ei kukaan tiedä.
– Ilmanpuhdistimia on käytössä, mutta tilanne ei ole kehuttava. Yksiselitteisesti ei voi enää sanoa, että olosuhteet koulussa olisivat terveelliset henkilöstölle ja koululaisille kertoi opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilponen Ylen haastattelussa 29.11.

Liipola-Kaikuharjun koulussa on oppilaita yhteensä 297 ja henkilökuntaa noin 80 henkeä. Koska koulu on myös vilkkaassa iltakäytössä, koskee sisäilmaongelma yhteensä noin 700 ihmistä viikottain.
Adressi luovutetaan kaupunginhallitukselle 9.1.2012.

Nettiadressi osoitteessa: www.adressit.com/liipolakaikuharju

Petri Salomaa

Toritontun terveiset!

”Lahden Joulukylä on pitkästä aikaa jotain uutta ja virkistävää! Tällaista meininkiä tänne onkin kaivattu jo kauan…” tokaisee ohi kävelevä kaupunkilainen, kun huikkaan hänelle ”Heit!” ja kysyn, mitä mieltä kadun kansalainen on viime viikonvaihteessa startanneesta Joulukylästä. Lahden torielämää ja koko kaupunkia piristävästä joulunalustempauksesta on saanut kuulla pelkkää hyvää, antaahan torille ja kaupungintalon sisäpihalle levittyvä pariviikkoinen tapahtuma aivan uutta ilmettä ja säpinää Lahti-kaupungille.

Itse pääsin aloittamaan toritonttuna (”mökkikauppiaana”) vasta maanantaina 12.12., mutta tunnelma on ollut sitäkin korkeammalla. Alun alkaen varasin vain yhden mökin naapurini, neulemestari Sirpa Hakalan kanssa, mutta lähempänä joulua ja tapahtumaa tuli puhetta myös ystäväni Marjo Ritalan kanssa siitä, että olisi ihanaa toteuttaa jo pidempiaikainen haaveemme esitellä ja myydä yhdessä tuotteitamme, joten eihän siinä muu auttanut, kuin laittaa hynttyyt yhteen myös Marjon kanssa – sillä seurauksella, että nyt sitten häärään Joulukylässä kahdessa vierekkäisessä mökissä. Sirpan kanssa meillä on mökki Arjan ja Sirpan Kädenjäljet ja Marjon kanssa emännöimme viereistä mökkiä nimeltä Kaamoskoju.

Sirpa Hakala ”Arjan ja Sirpan Kädenjäljet”-kojussa

On hauskaa sukkuloida kahden (onneksi vierekkäisen) mökin väliä ja esitellä tuotteitaan laajalti. Olen valmistanut kuva-runotuotteita reilun kahdenkymmenen vuoden ajan, mutta Lahdessa niitä on päässyt esittelemään suhteellisen harvoin ja pienelle joukolle. Olen suunnitellut, kuvannut ja kirjoittanut kaikki korttini, kirjanmerkkini ja magneettini itse, osa on valmistettu huovutustöitteni pohjalta. Joissakin kuva-runotuotteissani on myös englanninkieliset käännökset, jotka ovat peräisin avomieheni Peter Sundholmin taitavasta kynästä. Toisessa mökissämme esittelen ja myyn huovutustöitäni (tauluja, enkeleitä, uniikkihuiveja ja huovutettuja kiviä).

On ollut hauskaa huomata monen lahtelaisen kummastelut siitä, että minä myös huovutan. – Noooo, olen tehnyt sitä nyt kahdentoista vuoden ajan ja takana on tusinan verran näyttelyitä ympäri Suomea. Joulun jälkeen ovat tulossa kevätsesonkinäyttelyt Äkäslompoloon ja Pyhälle. On toden totta mukavaa olla välillä esillä myös täällä kotikaupungissa. Suunnitteilla on pienimuotoinen näyttely myös ravintola Hiidenkiveen tänne Lahteen huhtikuuksi.

Sirpa myy mökissämme suloisia neuleita ja muuta pehmoista, kuten joulukoristeita, lankakeräkoruja, viinipullon ”piiloja” ja avaimenperiä. Marjon repertuaariin kuuluvat muun muassa erilaiset paperinaru- ja risutuotteet, kuten valopallot, kuusitornit ja kranssit, persoonalliset kortit ja kauniit hopeakorut. Kyllä tuollaisten tehonaisten kanssa kelpaa esitellä tuotteitaan.

Asiakkaat tuntuvat hakevan Joulukylän kauppiaskaartilta paitsi makoisia jouluherkkuja niin suolaisen kuin makeankin nälkään, myös ennen kaikkea mukavia lahjoja ystävilleen ja itselleen, sekä luonnollisesti joulutunnelmaa. Ei pidä unohtaa myöskään lahtelaisvoimin värkättyä vallan monipuolista ohjelmatarjontaa, joka tuo oivan lisän ja pilkettä kaivattuihin kaamosajan päiviin. Ohjelmalavallakin piisaa vipinää ja vilskettä… Kylässä häärää itseoikeutetusti myös koko homman isäntä, Taulon Timppa, jolle kuuluu jo tässä vaiheessa valtaisa kiitos kaikesta!

Kun kysyin Marjon fiiliksiä alkupäivien torikauppiaana olosta, tokaisi hän iloisesti hymyillen:
”Aivan loistavaahan tämä on! Olen todella innoissani. On mukavaa tavata ihmisiä ja esitellä kädentaitojaan sekä vaihtaa kuulumisia.” Myös joulumuori tuntui olevan tyytyväinen Joulukylän tunnelmaan, torikansaan ja koko tapahtumaan. Palaute on ollut hyvää, olkoonkin että sääherra on paiskonut meitä rankasti sateilla ja tuulilla, eikä lumesta ja pakkaskeleistä taida olla tietoakaan… Ei auta harmitella tai masentua, otetaan nyt vain kaikki irti tästä mahtavasta mahdollisuudesta ja tasokkaasta tapahtumasta, sillä tällaiselle meiningille on selvä tilaus ja jo nyt toivottu ehdottomasti jatkoa tulevinakin vuosina!

Arja Kotiranta
kauppias itsekin

Konsta Hietanen on joulun lapsi

Konsta Hietanen toteuttaa pitkäaikaisen haaveensa jouluisesta kirkkokonsertista, kun hänet nähdään konsertoimassa Launeen kirkossa tänä lauantaina. Konstan Usko Joulun Taikaan -konsertti sai ensi-iltansa keskiviikkona Joutjärven kirkossa.

– Olen todellinen jouluihminen. Voisin laulella joululauluja vaikka pari kuukautta naureskelee Konsta. Musiikki kuuluu olennaisena osana perheemme jouluun ja se luo oman tunnelmansa joulunviettoon.
Niinpä ei olekaan mikään ihme, että miehellä heräsi jo lapsena ajatus jouluisesta kirkkokonsertista.
– Kyllä tämä on ollut mielessä jo vuosia ja onkin hienoa, että nyt pääsen vihdoinkin toteuttamaan monivuotisen unelmani huokaa Konsta. Viime jouluna tein yhden kirkkokonsertin Mika Pohjosen kanssa ja se oli hyvä kokemus. Mika on kovan luokan ammattilainen, joten oli hienoa olla mukana ja nähdä miten homma hoidetaan tyylikkäästi.

Konsta Hietanen toteuttaa monivuotisen haaveensa lauantaina Launeen kirkossa

Konsertissa kuullaan Konstan mukaan hyvin kirkkoon kuuluvia hieman hartaampia joululauluja kuten ”Varpunen jouluaamuna”, ”Tulkoon Joulu” jne. Myös yksi Konstan oma kappale kuullaan, sillä konsertin nimikappale ”Usko Joulun taikaan” on lähtöisin miehen omasta kynästä.
Konsertin säestäjät ovat Matti Hussi (piano) sekä Jarkko Kiiski (perkussiot, sähköpiano). Kahdessa kappaleessa kuullaan myös Konstan akustista kitaraa.

Jatkossakin Konstaa kiinnostaisi tehdä keikkoja mies ja kitara-periaatteella.
– Englanninkielinen pop- ja rockmusiikki on lähinnä sydäntäni. Futis, työni kuntoklubilla sekä perhe vievät ymmärrettävästi paljon aikaani, mutta toivottavasti joitakin keikkoja olisi mahdollista tehdä jossain välissä toivoo Konsta tulevaisuudestaan.

Ammattina jalkapallo

Konsta Hietanen on monelle tuttu television Tenavatähti-kisasta 90-luvun puolivälistä sekä roolistaan Poika ja Ilves-elokuvassa. Viime vuodet mies on kuitenkin keskittynyt suurimpaan intohimoonsa eli jalkapalloon eikä lainkaan huonoin tuloksin.
– Teini-iässä laulaminen jäi taka-alalle, koska ns. turha julkisuus ei minua ole koskaan kiinnostanut. Kaikenlaisia kissanristiäisiä ja TV-ohjelmaa olisi ollut tarjolla, mutta minua sellainen lähinnä tympäisi. Niinpä keskityin mielummin jalkapalloon kertoo Konsta.

Pari viime kautta Konsta pelasi Myllykoskella liigaa, mutta ensi kesänä on edessä paluu Lahteen ja mustaan kuhnuripaitaan.
– Lahdesta kyseltiin ja minä olin tietenkin kiinnostunut. Koska koti on ollut kokoajan Lahdessa, oli helppo valita FC Lahti.
Kävin kesällä katsomassa pari matsia ja peli näytti erittäin hyvältä. Lisäksi tunnelma oli Kisapuistossa loistava muistelee Konsta.
Se onko tuleva pelipaikkani puolustuksessa vai keskikentällä, ei ole oleellista. Minulle käy mikä pelipaikka tahansa. Valmentaja päättää nämä asiat toteaa Konsta.

FC Lahden mahdollisuudet ensi kauden liigassa Konsta näkee hyvinä.
– Jos pystymme toteuttamaan valmentajan pelitapaa läpi kauden vastustajasta riippumatta, tulevat tuloksetkin olemaan hyviä.

Muutama vuosi sitten Konstaa oltiin viemässä ulkomaille. Vieläkö miehen haaveissa siintelee ulkomaan pelikentät?
– Rehellisesti sanottuna ei tällä hetkellä. Viime kaudet olivat loukkaantumisien sävyttämiä, joten pääfocus on nyt päästä pelaamaan ehjä kausi. Tietysti jos kausi menee hyvin sekä itseltäni että joukkueelta, voisivat ulkomaatkin olla mahdollisia tunnustaa Konsta.
Sen verran seikkailuhenkinen perhe me olemme, ettei se ajatuksena mikään mahdottomuus olisi pelata muutama vuosi vaikka ulkomaillakin mietiskelee Konsta

Patomäen Zidane?

Perhettäkin on jo Konstalle siis kertynyt. Ex-tenavatähti on tänä päivänä jo 27-vuotias kahden pojan ( 2v ja 4v. ) isä.
Perheen kolmas lapsi syntyy alkuvuonna, joten kotona riittää varmasti vilskettä jatkossakin. Muutama vuosi sitten Konstasta tuli etelälahtelainen, kun hän muutti perheineen Patomäkeen.
– Täydellinen paikka asua mainostaa Konsta nykyistä asuinseutuaan.

Tenavatähtivuodet ovat asia, josta Konsta ei niin kauhean mielellään nykyään juttele. Myöskin viime tiistaina televisiosta tullut Poika ja Ilves-elokuva jäi tällä kertaa katsomatta.
– Ihmeen hyvin ihmiset tuntuvat kuitenkin nuo jutut vielä muistavan ihmettelee Konsta. Onneksi palaute on liki aina positiivista.
Kyllä niitä kuitteja tulee aina silloin tällöin, joskus katsojilta, joskus pelikavereilta ja joskus jopa vastustajalta hymähtää Konsta.
Ei se niin vakavaa ole, itsekin tykkään höpöttää vastustajien kanssa ottelun aikana tunnustaa monilahjakas Konsta lopuksi.

– Petri Salomaa-

Joulupukki pistäytyi Launeella

Laulua, soittoa, glögiä, piparia ja iloisia hymyjä. Niistä ei lauantaina ollut pulaa Launeen kirjastolla, kun lapset ja vanhemmat lauloivat Satu-tontun kanssa Joulupukkia tulevaksi.

Lasten äänet ja Kulkuset helisivät Launeen kirjaston lehtisalissa lauantaina.

Launeen omakotiyhdistyksen ja Launeen kirjaston perinteisessä pikkujoulussa kerrattiin kaikki rakastetut joululaulut Joulupuusta Kulkusiin. Riemua lisäsi kaikille lapsille varattu oma instrumenttaalisoolo rummuilla, triangelilla tai kulkushelistimellä.

Joulupukki-laulun aikana odotettu, punatakkinen hahmo laskeutuikin helikopteristaan kirjaston pihaan. Moni lapsivieras oli varautunut tapaamiseen toivomuslistoilla, joita Joulupukki lupasi tarkastella Korvatunturilla tarkemmin.

Kysymyksiinkin valkoparta sai vastailla. Hän kertoi olevansa niin vanha, ettei enää tarkkaan muista. Sen sijaan koirista sukeutui pidempi keskustelu. Pukki kertoi omistavansa monta vetokoiraa, joiden kanssa puuhailee ja kelkkailee porojen pistellessä jäkälää poskeen.

Kun kuulumiset oli vaihdettu, seurasi jännittävin ohjelmanumero. Joulupukki jakoi lapsille pikkujoulupussit. Vielä ovelta kiireinen punanuttu huikkasi palaavansa pian. Aattoonhan on vain muutama kalenterinluukku.

Teksti ja kuvat: Marjo Liukkonen

Kunnon perusruoan valmistusta opettelemaan!

Elintarvikeliikkeissä on runsas tarjonta kotiruokien raaka-aineista, mutta harmillisen runsaasti ihmiset ostavat puolivalmiita tai valmisruokia kotiin. Syynä on kiire saada perheelle nopeasti arkipäivän ateria tarjolle tai pieni neuvottomuus lihan, kalan tai vihannesten ja juuresten valmistamisesta ateriaksi nälkäisille.

Ali-Juhakkalan Martta-yhdistyksessä sen perustamisesta alkaen toiminut Julia Kivimäki on huolissaan sekä oman yhdistyksensä tulevaisuudesta, että kotiruoan valmistuksen vähenemisestä. Sen tekemisessä kotitaloudet säästävät varojaan muihin menoihin.
Pakastekaappi on lähes joka kodissa, mihin voi säilöä kotona tehdystä makaronilaatikosta tai pizzasta jäljelle jääneen osan. Erilaisista ruoanlaittotavoista lehdet, TV- ja radio kertovat kilvan, ja siitä miten hauskaa ja yksinkertaista se on.
Onhan se, jos osaa, tuumii moni. Kotona tehty arkiruoka on helppo tehdä, kun oppii perusasiat.

Liipolassa asuva Ali-Juhakkalan Marttayhdistyksen aktiivi Julia Kivimäki suosittelee omaa kotia perustaville nuorille ja lapsiperheille kodinhoitoon liittyviä ruoanlaitto- ja talouskursseja. Niiltä saa hyviä vinkkejä kotiruoan tekoon ja centtien venyttämiseen.

 

Julia Kivimäki kertoo ensi tutustumisesta Launeen Marttojen toimintaan runsas 50 vuotta sitten. Rahaa ei ollut kovastikaan runsaasti käytössä, ruokatarvikkeita alkoi jo 1950-luvun lopulla olla kohtuullisesti kaupoissa. Mutta kaikissa omakotialueitten keittiöissä ei vielä ollut viemäreitä ja vesijohtoja ja puulämmitteiset hellat vaativat omat niksinsä. Ali-Juhakkalan omakotialueen Marttojen toiminta sai silloin alkunsa.

Naapuriapu ja neuvot olivat suurenmoinen asia niin lihapullien pyörityksessä kuin kakun komeaksi kohottaminen omassa uunissa. Julia-rouva oli jo perehtynyt ruoanlaiton saloihin Savon sydänmessä Lapinjärven seudulla. Karjalan Salmista evakkoon lähteneen perheen naiset, äiti ja mummo olivat jo opettaneet tyttärelle piirakan teon ja pataruokien valmistuksen uunissa. Sitä taitoa hän osasi opettaa Marttojen ruokakurssilla muillekin samoin kansanopistossa saamillaan kotitalouden opeilla.

Näin joulun alla, kun hämäläinen imelletty perunalaatikko on jälleen ajankohtainen, oli Julia Kivimäen, silloisen rouva Simpasen opeteltava se tekemään, kun oma pitopalvelu aloitti ensi askelia. Vieläkin hän hymyilee muistolle, kun lämpimässä yön yli imeltynyt perunamuussi vehnäjauhoineen oli muuttunut vellimäiseksi astiassaan. Aviomieskin oli jo murahtanut, että ei pitäisi tehdä, kun ei osaa! Mutta alkusäikähdyksestä selvittiin, maito ja suola lisättiin ja uunista emäntä otti pois hyvin kehittyneet ja imeltyneet laatikot. Samalla reseptillä hän tekee imelletyt perunalaatikot tänäkin jouluna.

Ensi lauantain joulumyyjäisiin Martat toivovat vieraiksi nuoria ihmisiä, jotka kertoisivat, mitkä asiat kotitalouden hoidossa heitä askarruttavat. Niin ruoanlaiton, rahankäytön kuin terveellisen ravinnon oppeihin löytyy Martoilta asiantuntemusta. Jos ei Lahden seudulta sitä löydy, niin kursseille saadaan muitten ohella Marttaliitosta valovoimainen toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä kertomaan trendikkäästä nykyihmisestä ja kodista.
Jos mielenkiintoa riittää, ruoanlaittokursseja Martat järjestäisivät nuorille teini-ikäisille erikseen. Nuoret perheet voisivat tuoda kursseille lapset mukanaan, pienokaiset saisivat valmistaa isän tai äidin ohella omat piparit ja sämpylät.

Ali-Juhakkalan Martat pitävät Patoseudun toimintakeskuksessa tulevana lauantaina 10.12. joulumyyjäiset kl 12 -16.

 

Marja-Liisa Niuranen

Ukkopekassa kuntoillaan

Rautatieaseman vieressä sijaitsevassa senioritalo Ukkopekassa aloitetaan ensi vuoden alussa kuntosaliharjoitteluryhmät. Joulukuun aikana on senioreilla vielä kaksi ilmaista mahdollisuutta tutustua uuteen kuntosaliin ja sen laitteisiin.

– Pyrimme järjestämään senioreille monipuolista kuntosaliharjoittelua sekä kierto- että paikkaharjoitteluna.. Kiertoharjoittelu tarkoittaa kuntopiirin omaista harjoittelua, jossa siirrytään liikkeestä toiseen tietyn ajan mukaisesti. Paikkaharjoittelusssa voidaan edetä omaan tahtiin liikkeestä toiseen. Ohjaaja on kokoajan paikalla, joten aikaisempaa kuntosalikokemusta ei tarvita.
Mukana harjoittelussa on tasapaino- ja koordinaatioharjoituksia, jotka on suunnattu nimenomaan senioreille.
Lisäksi harjoittelu sisältää ohjatun alkulämmittelyn ja loppuvenyttelyn kertoo liikuntakoordinaattori Hanna Heikkinen.

Kuntoiluryhmiä perustetaan kaikkiaan viisi, joihin kerrallaan mahtuu enintään 14 henkilöä.
Keskiviikkona oli Ukkopekan upouudessa kuntoilusalissa ensimmäinen ilmainen tutustumismahdollisuus.

– Ihan mukavasti on ollut kiinnostusta, noin parikymmentä kävijää on jo aamun aikana käynyt tutustumassa laitteisiin toteaa Heikkinen ohjatessaan senioreita laitteiden käytössä.

Liikuntakoordinaattori Hanna Heikkinen opastamassa Pirkko Raappanaa

Jalkaprässissä hikoili Heikki Nummelin, jolle kuntoilulaitteet olivat jo ennestään tuttuja ”vanhasta” Harjulasta.
– Koska olen omaishoitaja, on omasta kunnosta pidettävä hyvää huolta. Tätä kuntoilua voisi pitää minun toisena päätyönä omaishoidon lisäksi, sillä käyn Ukkojumpassa kaksi kertaa viikossa urheilutalolla ja sen lisäksi käyn vielä tanssimassa Rumbitaa Kannaksen koulussa 40 naisen kanssa. Kyllä siinä hiki lentää naureskelee Nummelin.
– Kyllä ainakin minun mielestäni kuntoilu auttaa voittamaan kaiken maailman selkäkivut ynnä muut, joita tässä iässä tuppaa olemaan. Tuntuu, että olen elämäni kunnossa jatkaa Nummelin.

Sen sijaan Pirkko Raappana on salilla ensimmäistä kertaa ja ottaa mielellään neuvoja ja opastusta vastaan Hanna Heikkiseltä.
– Asun tässä talossa, joten tänne on helppo tulla. Hyvä, että paikalla on koko ajan opastusta, ettei vaan tee liikkeitä väärin. Aluksi laitteet tuntuivat hieman oudoilta, mutta hyvällä opastuksella niitä oppii helposti käyttämään ihan itsenäisestikin. Varmasti aion käydä täällä myös jatkossa, kunhan ryhmät tammikuussa aloittavat toteaa Raappana.

Ukkopekan kuntosali on pääasiallisesti tarkoitettu senioreille, mutta saattaa olla, että jatkossa voisi olla mahdollisuus järjestää ryhmiä myös työssäkävijöille iltaisin. Kuntosalin seuraavat ilmaiset esittelyt ovat 8. ja 12. joulukuuta klo 9-12. (osoite Radanpää 4)

Petri Salomaa

Eteläinen ohitie edelleen kuuma peruna

Etelälahtelaisille esiteltiin maanantai-iltana ehdotusta Lahden yleiskaavasta vuodelle 2025. Launeen koulun ATK-luokkaan oli ahtautunut liki 40 asiasta kiinnostunutta henkilöä, joille yleiskaava-arkkitehti Johanna Palomäki, kaupungingeodeetti Juha Helminen, liikenneinsinööri Matti Hoikkanen ja kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen esittelivät yleiskaavaehdotuksen, jonka kaupungin hallitus vielä tämän vuoden puolella käsittelee.

Kaupunginhallituksen päätöksestä riippuen yleiskaavaehdotus on nähtävillä tammikuussa 2012. Yleiskaavaehdotuksesta on tuolloin mahdollisuus jättää muistutus. Yleiskaavaehdotuksen aineisto tuodaan kaupungin omille nettisivuille nähtävilläoloajan alkaessa ja silloin avautuu myös e-Palaute muistutuksen jättämistä varten. Muistutuksen voi antaa myös suullisesti, kirjeitse tai sähköpostilla opasti Palomäki

Eniten keskustelua tilaisuudessa aiheutti ymmärrettävästi eteläisen ohitien linjaus. Tällä hetkellä vallitseva ja jo maakuntakaavassakin oleva Launeen linjaus oli suuren kritiikin kohteena, tosin muutama puoltavakin puheenvuoro tilaisuudessa käytettiin.

Launeen koulun ATK-luokka täyttyi infonnälkäisistä etelälahtelaisista

– Periaatteessa yleiskaavassa ei keskustella ohitien linjauksesta. Me suunnittelijat olemme sen sijoittaneet nyt siihen, mihin se maakuntakaavassa on määritelty. Jos maakuntakaavaan tehdään jostain syystä linjauksen muutos, teemme muutoksen myös yleiskaavaan selitti yleiskaava-arkkitehti Palomäki. Maakuntakaava on myös tulossa uudestaan tarkistettavaksi lähiaikoina, joten kyllä Launeen linjauksen vastustajien kannattaa nyt olla aktiivisia, jos linjausta halutaan vielä muuttaa ohjeisti Palomäki.

Eri asia on tietenkin se, että alueen politiikot tuntuvat nyt vahvasti liputtavan nimenomaan Launeen linjauksen puolesta. Valtio kun on luvannut rahat vain Launeen linjaukselle. Tilaisuudessa ihmeteltiin aiheestakin sitä, kukakohan moisen lupauksen takana on, sillä Renkomäen linjaus tulisi tuntuvasti halvemmaksi kuin kallis, tunneleita vaativa Launeen linjaus. Renkomäen linjaus kuulostaisi järkevältä ratkaisulta tässä taloudellisessa tilanteessa, jossa maamme ja koko Eurooppa tällä hetkellä on.

Tilaisuudessa väläyteltiin jopa yhteydenotolla asian tiimoilta ylempiin EU-elimiin. Kehätien tarpeellisuutta ei kukaan paikallaolija kiistänyt, sillä rekat olisi todellakin saatava pois keskustan alueelta nykyiseltä valtatie 12:sta, jotta rautatieaseman aluetta voitaisiin kehittää. Tosin matkakeskussuunnitelmakaan ei varauksetonta hyväksyntää yleisöltä saanut.

Muustakin kuin ohitiestä ehdittiin puhua yli kaksituntisessa illassa. Lahden alueelle odotetaan muuttavan seuraavien 10-15 vuoden aikana noin 18 000 uutta asukasta ja sen takia asumista Lahdessa tulee tiivistää. Perhekerrostalot ja kaupunkimainen pientaloasuminen pienine tontteineen on tulevaisuuden Lahtea. Hypermarketteja ei enää kaupungin laitamille rakenneta. Ainoastaan keskusta voi saada oman hypermarkettinsa lähitulevaisuudessa.

– Uimahallikeskustelu, joka vielä vähän aikaa sitten kävi kuumana on laantunut, kun sekä Launeen että Kivimaan suunnitelmat pantiin joksikin aikaa jäihin ja tällä hetkellä kaupungin painopiste on koulujen korjauksessa. Perhepuiston vieressä on toki edelleen kaavoitettu tilaa liikunnalliselle toiminnalle, mitä se sitten tulevaisuudessa onkaan kertoi Juha Helminen.

Yksi Lahden tulevaisuuden strategioista on ”luonnonmukainen Lahti”, joka aiheutti paikallaolijoiden keskuudessa ristiriitaisia tunnelmia. Varsinkin Teivaanmäen hotellihanke tuntuu puhuvan tätä tavoitetta vastaan ja hotellihankkeesta taitettiinkin peistä jonkin verran, sillä kuten yleisön joukosta todettiin, hotellin 30 000 kerrosneliötä kyllä jättää luonnon kakkoseksi Teivaanmäellä.

Lahden edellinen yleiskaava on vuodelta 1998. Jatkossa olisi tarkoitus päivittää yleiskaavaa useammin, sillä kuten Johanna Palomäki lopussa tiivisti:
– Kehittyvä kaupunki tarvitsee jatkuvasti päivittyvää yleiskaavaa.

Yleiskaavaehdotus 2025 on nyt nähty ja keskustelu voi alkaa.

Lisätietoja: www.lahti.fi/yleiskaava

-Petri Salomaa-

AJANKOHTAISTA -arkisto

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011