Patoseudun ruskaretki

Patoseudun ruskaretki samoiltiin tänä vuona mainiossa syys-säässä runsaslukuisen osanottaja joukon mukana ollen Renkomäen laavulle.
Pienimmät samoilivat hiihtoreittiä myöten ja rohkeimmat kiipesivät renkomäen harjulle.
Perillä paistettiin reippaasti makkarat ja nautimme ne juomisten kera.
Takaisin kotiinkin jaksoimme samoilla reippaasti, kukaan tiettävästi ei jäänyt matkalle.

Renkomäen laavulla on päästy itse asiaan eli makkaranpaistoon

Tapio Irri

 

Porraskäytäviin taidetta vanhassa Hennalassa

Hennalan varuskunta-alueen muutamia asuintaloja perusparannetaan Kruunuasunnot Oy:n toimesta. Puolustusministeriö vuokraa valtion omistaman yhtiön kautta entisiä varuskunta-alueen asuintalojen huoneistoja kantahenkilökunnalle valtion omistamalta yhtiöltä. Parhaillaan on peruskorjauksen alla vuonna 1967 valmistunut punatiilinen Asunto Oy Lahden Hennala 6 – 91 asuintalo 91.

Talo rakennettiin täydennysrakentamisen aikaan nykyisin satavuotiaan punatiilisen henkilökunnan asuintalon viereen. Talossa on kaksi porraskäytävää ja siinä on parikymmentä asuntoa. A-portaan kahdesta suuresta asunnosta on muodostettu pienempiä, nykyaikaisia tupakeittiö-makuuhuone- tyyppisiä huoneistoja. Talon ulkoasuun on puututtu ainoastaan lasitiiliseinien osalta, jotka ovat vaihdetut kirkkaisiin lasitiileihin. Ne päästävät valoa paremmin porraskäytäviin. Koko talorivin ulkoasu on säilynyt punatiilisenä.

Hämeen rykmentin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Mika Peltoniemi kertoi, että Hennalan varuskunnan päällystö on tyytyväinen, kun varuskunta-alueella asuu edelleen osa kantahenkilökunnasta. Perusparannetun talo 91:n neliövuokra on 11 euroa neliö. Peruskorjauksen valmistuttua taloon muuttaa varuskunnan henkilöstöä.

Peruskorjatuista asunnoista suurimmat ovat 65 neliöisiä, parvekkeellisia kaksioita, joitten ikkunallisesta isosta vaatehuoneesta saa asukas hyvän työhuonenurkkauksen. Asunnoissa ovat uudentyyppiset laminaattilattiat sekä uudistetut keittiön kaapistot ja kylpyhuoneet. Seinien pääväri on taitettu valkoinen, ikkunat ovat myös uudet. Perusparannustöiden urakoitsija on lahtelainen Rakennustoimisto SPT Oy.

Taiteilija Joona Huotari, kertoi, että teos ”Tiiliketju” kuvaa rakennusaikaa, kun tiilet vietiin rakennukselle käsillä kantaen. Taustalla oleva juna on osa Lahden kasvuhistoriaa.

Kruunuasunnot Oy:n toimitusjohtaja Reijo Savolainen on vanhan asuntokannan kehittäjä, mutta myös taiteen ystävä. Hän kertoi suurella innostuksella vuonna 1999 perustetun yhtiön tavasta hankkia uudistettujen asuintalojen porraskäytäviin taideteoksia, jotka kertovat rakennusten ja alueen historiasta. Savolainen kertoi tiedotustilaisuudessa viime torstaina, että muutamissa yhtiön taloissa takorautaiset porraskaiteet ovat olleet ihastuksen kohteena. Taideteokset saavat asukkaat arvostamaan asuinympäristöään.
Asunto Oy Lahden Hennalan taloon 91 ovat taideteokset tehneet maineikkaasta Turun piirustuskoulusta valmistuneet taiteilijat Jussi Lepistö ja Joona Huotari.

Varuskunta-alueitten asuntokannasta on osa myynnissä tai vuokrattavana myös siviiliväelle. Valtion kiinteistöjä hallinnoivat Senaattikiinteistö Oy ja valtio-omisteinen Governia Oy, jonka tytäryhtiö on Kruunuasunnot Oy. Se hallinnoi nykyisin kolmellakymmenellä paikkakunnalla kolmeatuhatta asuntoa, joista uusia on noin 100, kertoi toimitusjohtaja Reijo Savolainen johtamastaan asuntojen ja asumisen kehittäjäyhtiöstä.

 

Marja-Liisa Niuranen

Yhdessä on hauskaa eläkkeelläkin

”Yhdistys on perustettu varhaiseläkeläisten hyvinvoinnin ja aktiivisen toiminnan kehittämiseksi. Lisäksi yhdistys luo mahdollisuuden moninaisiin harrastuksiin”, on suora lainaus Lahden Seudun Varhaiseläkeläiset ry:n toimintaideasta. Aktiivisia toimijoita ja tiloja tarvitaan, sillä työelämästä eläkkeelle siirtyvien joukko on kasvamassa hyvää vauhtia Lahden seudulla.

Lahden varhaiseläkeläiset eli Lasvel – yhdistyksen perustivat 1977 sairastumisen tai vamman takia työelämästä pois siirtyneet ihmiset. Silloin yhdistys käytti nimeä Lahden Seudun Työkyvyttömyyseläkeläiset ry. 1990-luku toi laman myötä pakolla tai vapaaehtoisesti työeläkkeelle siirtyneitä ihmisiä, jotka kaipasivat toimintaa kodin ulkopuolella. Yhdisti otti käyttöönsä 2006 nykyisen nimen, Lahden Seudun Varhaiseläkeläiset ja kutsui joukkoonsa varhaiseläkkeelle siirtyneet.

Lasvel-sekakuoro, etuallalla, on juuri laulanut Sammonkadun Kasi-salissa keskiviikon tapahtumassa. Laulutaitoisia jäsenistön joukosta löytyy runsaasti, niin soinnukkaasti yleisö lauloi Mauri Satolehdon johtamat yhteislaulut.

Jäsenmäärä on runsas kuusisataa, ikävuosiltaan neljäkymmentä ja siitä ylöspäin. Jäsenistölle ja heidän kumppaneilleen on tarjolla hengen- ja ruumiinkulttuuria. He ottavat aktiivisesti osaa monimuotoiseen harrastustoimintaan matkoihin ja yhteisiin kokoontumishetkiin. Kuukauden joka neljäs keskiviikko yhdistys järjestää Lahdessa Sammonkadun Kasisalilla ohjelmalliseen keskipäivän tunnit tansseineen. Tanssiin antaa tahtia elävä orkesteri.

Yhdistyksen puheenjohtaja Milja Vaittinen on työelämässä joutunut organisoimaan henkilökuntaansa työpisteestä toiseen. Lasvelin lähes puolentoistatusinan harrasteryhmien vastuut ovat jaettu useille henkilöille. Jäsenistön matkoille lähdöstä on tullut lähes elämäntapa. Laatokka sekä Tallinna ja Haapsalu ovat kutsuneet viime kuukausina, ja teatterimatkat Kotkaan ja Kouvolaan kuuluvat perinteisiin. Puheenjohtaja korostaa yhteistyön tarvetta myös sisaryhdistysten välillä.

Osa harrastusryhmistä kokoontuu Marian Kammarin sekä Ristin kirkon tiloissa, kuten kirjallisuus- ja elämänkatsomus piirit ja käsityö- ja arpajaisryhmä. Liikuntaa voi harrastaa senioritanssi- ja kansantanhuryhmissä, bailatinosta innostuneet tapaavat toisensa Urheilutalolla samoin Boccia- ja mölkkyryhmä.

Lokakuun toisena sunnuntaina alkavat jälleen päivätanssit Pesäkallion lavalla. Siellä iltapäivätanssin lomassa yleisö voi nautti kahvia ja muita virvokkeita yhdistyksen emäntien Gunda Waseniuksen ja Pipsa Poskelan johdolla toimivassa ravintolassa.
Tuleva viikko on omistettu kaikille eläkeläisille. Lahden Seudun Varhaiseläkeläiset ry:n sekakuoro käy laulamassa palvelutaloissa ja Tapanilan vanhainkodissa. Ohjelmillaan ikääntyviä ihmisiä käyvät ilahduttamassa toisetkin Lahden seudun eläkeläisjärjestöt ensi viikolla.

Marja-Liisa Niuranen

Etelä-Lahden pyörätiet huonossa kunnossa

Paljon puhutaan siitä, että ihmisten pitäisi harrastaa enemmän ns. hyötyliikuntaa esimerkiksi käyttämällä polkupyöriä työmatkoilla.

Lainaus Lahden kaupungin nettisivuilta: ”Keskeinen Lahden kaupungin strategiaan perustuva liikennepoliittinen linjaus on, että siellä, missä liikenne ruuhkautuu tai eri tavoin liikkuvien edut ovat muutoin ristiriidassa keskenään, etusijalle laitetaan ympäristöystävälliset kulkumuodot: kävely, pyöräily ja joukkoliikenne.”

Pientä kaupunkilaista kuitenkin hirvittää pyöräteiden karmiva kunto koko Lahden alueella. Onko kaupungin etu, että joku ajaa pyörällään tiessä olevaan ammottavaan railoon ja loukkaantuu vakavasti? Tällä tavallako edistetään kaupunkilaisten pyöräilyä?
Ihmiset varmasti käyttäisivät enemmän pyörää kulkuvälineenään, jos pyöräteiden kuntoon satsattaisiin kunnolla.

Patometsänkadun ja Uudenmaankadun risteyksessä on routa tehnyt pyörätien liki ajokelvottomaksi. Tulitikkuaski kuvassa osoittamassa railon hurjia mittasuhteita

Koko kesä olisi ollut aikaa korjata nämä kammottavat railot tiessä, mutta mitään ei ole tapahtunut. Ehkäpä kaupungilla on pidetty vain peukkuja pystyssä ettei kukaan loukkaannu. Talvellahan siinä on sitten lunta päällä mukavasti tasoittamassa tietä ja mikä ei näy, sitä ei ole olemassa…

Oheiset kuvat ovat Patometsänkadun ja Uudenmaankadun risteyksestä, jossa pyörätie on todella surkeassa kunnossa. Kyseistä pyörätietä käyttävät mm. monet koululaiset Launeen koulusta matkallaan Patomäkeen ja onkin vain ajan kysymys milloin joku loukkaa itsensä näihin pahimmillaan noin 20 senttiä leveisiin ja 10 senttiä syviin railoihin. Pituuttakin näillä railoilla on noin 4-5 metriä. Jos nämä railot ja ”hyppyrit” olisivat autotiellä, ne olisi korjattu välittömästi.

Lahden kaupungin lienee syytä ottaa itseään niskasta kiinni ja panna pyörätiet kuntoon pikaisesti.
Muuten Lahden kaupungin hienot liikennepoliittiset linjaukset pyöräilyn edistämisestä jäävät vain tyhjänpäiväisiksi korulauseiksi.

 

-Petri Salomaa-

Alijuhakkalan Martat 50 vuotta

Alijuhakkalan Martat ovat virkeä työikäinen yhdistys, lausui LT Tuija Nurmi onnitellessaan omaa yhdistystään. Jäsenistö on aina saanut kokea syvää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta Marttojen tilaisuuksissa, myös jäsenistön juhliessa puolivuosisataista taivalta Launeen kotikirkossa.

‑Olemme saanet olla yksilöitä, olla hieman erimieltäkin asioista, mutta suunta ja toiminnan sävy on meille Martoille yhteinen, jatkoi juhlapuheenpitäjä Tuija Nurmi. Marttojen toimintaa nyky-yhteiskunta tarvitsee toden teolla huomispäivänäkin.
Uusavuttomuus on nuorten aikuisten, erityisesti tyttöjen keskuudessa trendikästä. Pojat viihtyvät kotitaloustunneilla ja miehet kokkaavat kotona.

Talousasiat ja päivittäinen rahankäyttö on monelle nuorelle ”hebreaa”, jatkoi juhlapuhuja tämän päivän nuorten perheitten ongelmien tarkastelua. Martat tulevat kursseineen edelleen apuun, pienellä opastuksella saadaan pienetkin varat riittämään.

Martta-liiton kunniamerkit saivat viidenkymmenen vuoden työstä yhdistyksissä vas. Terttu Kaistinen ja Julia Kivimäki, 25 -vuotismerkin Maija Liisa Tuomola ja kymmenvuotisesta työstä yhdistyksessä saivat Airi Karvonen, Tellervo Lätti. Ansiomerkkien saajat Nina Tuomola ja Tuija Nurmi olivat työesteiden takia poissa kuvasta. Merkit jakoivat Itä-Hämeen Martta-piirin toiminnanjohtaja Tuulikki Uusitalo ja puheenjohtaja Leila Forss.

Juhlivan yhdistyksen puheenjohtaja Leila Forss kuvasi yhdistyksen historiikkiä esittäessään yhteisiä kokoontumisia jäsenistön kodeissa. Yhdistys päätettiin perustaa maaliskuun toisena päivänä 1961 Elsa Viidankotona.
Samalla perustettiin myös tyttökerho. Yhdistyksen perustajilla, joista elossa on enää Julia Kivimäki, oli tarkoitus ottaa vuosipäiväksi Kalevalan päivä, mutta vuosien varrella tilaisuudet ovat olleet syksyllä.
Yksivuotisjuhlassa ojennettiin puheenjohtajan nuija Olga Kotinurmelle, yhdistyksen ensimmäiselle puheenjohtajalle.
Hänen jälkeensä ensimmäisinä vuosikymmeninä puheenjohtajina ovat toimineet Tyyne Laapotti, Maila Aaltonen, Saara Saarinen ja Terttu Kaistinen.

Kun Alijuhakkalan alue sodan jälkeen rakentui, ja perheet muuttivat omiin koteihinsa, oli järjestetyissä tilaisuuksissa osanottajia jopa sata henkeä. Yhteistyössä Marttapiirin kanssa järjestettiin kursseja runsaasti. Niiltä haettiin tietoja niin kotipuutarhan rakentamiseen kuin ruoanlaittoon.

Ensimmäisinä toimintavuosina olivat suosittuja esimerkiksi vihannes-, mauste ja käsityökurssit sekä erikoisuutena pitsinnypläyskurssit. Myös vierailut sisarjärjestöihin ja tutustumisretket esimerkiksi Oululaisen leipomoon ja Nastolan kuivamaito Oy:n toimintoihin olivat suosittuja.

-Juhliin löytyi lapsia sekä aikuisia esiintymään omasta jäsenpiiristä, kuten tähänkin 50 – vuotisjuhlaan, Launeen seurakunta on ollut aina läheinen ja aivan omaksi se muodostui, kun yhdistykseksemme sai mahdollisuuden kokoontua kirkon tiloissa, kuvasi Leila Forss yhdessä olon hetkiä.

 

Marja-Liisa Niuranen

 

Liipolanpuistossa ei mollita ketään

As. Oy Liipolanpuistossa vietettiin maanantaina juhlia. Ikää Pihtikatu 12:ssa oli tullut täyteen 40 vuotta, joten juhlaan oli aihetta.

– Kiva talo tämä on asua. Liipolaa on turhaan mollattu, mutta en minä haluaisi muuttaa täältä mihinkään. Kerran radiossa haukuttiin Liipolaa ja silloin soitin sinne, että eivät tiedot pidä paikkaansa. Minä en halua olla joku mukkulalainen tai jalkarantalainen, sanoo Pihtikadulle kotiutunut Eija Leppänen.

– Meillä aikoinaan oli syy muuttaa isompaan asuntoon, kun perheenlisäystä tuli. Silloin oli taloyhtiössä talonmiehenä pitkä ja laiha mies nimeltään Olli Polvela. Edesmennyt mieheni Leo kiusasikin minua sanomalla, että onhan tytär tullut talonmieheen. Se ei tosin pitänyt paikkaansa, naurahtaa Eija Leppänen.

Sade ei haitannut juhlijoita. Grillipaikka oli sijoitettu mukavasti isojen kuusien alle. Makkarat ja oluet maistuivat kaikille ja kuvaajakin sai osansa.

Polvelan jälkeen taloyhtiössä toimi talonmiehenä Pauli Silenius, jonka jälkeen on 20 vuoden ajan hommia hoitanut sambaaja Tuija Haara, jonka mies on nykyisin aktiivinen hallituksen puheenjohtajan roolissa.

– Tässä ovat melkein kaikki hommat hoidettu. Putkiremontti valmistui vuonna 2000 ja nyt on edessä ikkunaremontti. 3-kertaiset ikkunat ovat hyvät ja niitä päästään asentamaan lokakuussa ja valmista pitäisi tulla tammikuun loppuun mennessä, jutteli Jorma Haara.

– Taloyhtiö oli hyvässä kunnossa, kun tulin tähän työhön valituksi. Etuajassa kaikki hommat on tehty, hän kiittelee Liipolanpuiston asukkaita, vaikka heitä on nykyisin valitettavan vähän.

– Alkuperäisiä on vain 12:ssa asunnossa ja asukkaita yhteensä 75, luettelee Tuija Haara.

Tämä lukumäärä on todella harvinainen, sillä onhan talossa 54 asuntoa. Rauhallinen ja hiljainen on myös pihapiiri.

– Tässä talossa ei asu yhtään kouluikäistä lasta. Vain yksi on nuori ja hän on 4-vuotias Ella Takala, huokaisee Tuija Haara, joka jaksaa kiitellä   eläkeikään ehtineitä asukkaita.

– Talossa asuu hyväkuntoisia ja aktiivisia eläkeläisiä. He kirmaavat pihaan lumikolan kanssa jo ennen kuin lunta tulee, kiittelee Tuija Haara.

– En vieläkään ymmärrä miten tämä Liipola on saanut maineensa Nyt asun ”vanhustelontalossa” ja kaikki on hienosti, päätti Eija Leppänen.

Harri Hulkko

 

Alijuhakkalan kartanon maille tukikeskus

Eteläisen rengastien ja Helsingintien kulmauksessa oli runsaat kaksikymmentä vuotta rakentamaton vanhan Alijuhakkalan kartanon piha-alue metsittymässä. Päärakennuksen tulipalon jälkeen kaupunki jätti osan omistamastaan tilasta reservimaaksi. Elokuussa valmistuneita kolmen talon ryhmää hallinnoi Etev-erityiskuntayhtymä. Vammaislain voimalla kunnat velvoitettiin hankkimaan pienimuotoisia asuinyksiköitä hoitolaitoksissa asuville vammaisille henkilöille.

Lahden Talot Oy-konserniin kuuluva Lahden Palvelutalot Oy rakennutti entisen kartanon tyhjään pihapiiriin elokuussa valmistuneen Lahden tukikeskuksen. Rakennukset vuokrasi ETEVA eli entisen Pääjärven ja Uudenmaan erityispalvelujen puolensadan kunnan muodostama kuntayhtymä.

Lahden Tukikeskus on tarkoitettu kehitys- ja sosiaalisesti vammautuneille lapsille, nuorille ja aikuisille tutkimuskeskukseksi, mikä aiemmin sijaitsi Lammilla Pääjärven kuntayhtymän tutkimusosastona. Toimintojen siirto Lahteen ja Hämeenlinnan Virveliniemeen tukikeskusmuotoisena mahdollistaa vammaisten ihmisten saattamisen normaalin elämän piiriin, asutuksen läheisyyteen.

Eteva – kuntayhtymän Lahden tukikeskus Ali – Juhakkalassa on toiminut kuukauden. Lasten pihapiiri on juuri valmistunut, sen viihtyisyyttä ihastelevat toimitusjohtaja Markku Niemelä ja tukikeskuksesta vastaava Jutta Tuominen.

Lahden tukikeskuksen esimiehenä toimii Jutta Tuominen. Kuntayhtymän toimitusjohtaja Markku Niemeläntyöhuone on Etevan keskushallinnossa Mäntsälässä. Kuntayhtymä on maan suurin vammaispalvelujen tuottaja.

Osassa asuntoyksiköitä toimii henkilökunta ympäri vuorokauden. Viikoittain asiakkaita on eri toiminnossa yli kaksituhatta henkeä, ja henkilökuntaa on tuhatneljäsataa. Toiminnot kuuluvat vammaislain ohella sosiaalilainsäädännön piiriin. Lahden tukikeskuksessa on viisitoista asiakaspaikkaa. Henkilökunta on ympärivuorokauden paikalla. Pienille lapsille on oma perheyksikkönsä, nuorilla ja aikuisilla omansa.

Lahden tukikeskuksessa asiakas on vähintään kolme viikkoa. Tänä aikana asiantuntija-henkilökunta selvittää yhteistyössä asiakkaan ja tämän omaisten kanssa kuntoutustarpeet, koulutus- ja työpaikan saannin mahdollisuudet sekä toimii yhteistyössä vammaispalvelujen antajien kanssa.

Aikuistuville asiakkaille etsitään myös sopivantyyppistä tukiasuntoa sekä työpaikkaa. Asiakkailla voi olla diagnoosina monimuotoinen kehitysvamma, autismi, aspergerin syndrooma, CP- vamma sekä psyykkinen sairaus. Intensiivisen tutkimusjakson tarkoitus on löytää asiakkaalle sopiva kuntoutusmuoto sekä tuen antaminen hänelle ja perheelle tai tukihenkilölle.

Lahden Tukikeskuksen henkilökunnan muodostavat lähi- ja sairaanhoitajat, sosiaaliohjaajat ja -työntekijät. Asiakkaita käyvät säännöllisesti tapaamassa psykologi, fysio- , puhe – ja toimintaterapeutit ja neurologi. Neurologian ja psykiatrian tutkimuspalvelut kuntayhtymä järjestää keskussairaaloista. Avainsäätiö on vammaisten henkilöiden asumis- ja työpaikkojen järjestämisessä tärkeä yhteistyökumppani.

Tärkeä elementti vammaisen henkilön elämisen hallinnassa on toimia ympäristössä asuvien ihmisten kanssa.
Tähän Lahden tukikeskuksen henkilökunta toivoo ympärillä olevan Alijuhakkalan omakotitalo-alueen asukkailta myönteistä suhtautumista. Tutustumishetkiä uuteen taloyhteisöön järjestetään näinä päivinä.

Marja-Liisa Niuranen

 

Historian havinaa ruukkien nykyajassa

Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistyksen syysretki sisälsi jälleen aimo annoksen historiaa, kulttuuria ja kauniita maisemia. Elorannan liikenteen linja-auto suuntasi Jyrki Hokkasen ohjaamana Länsi-Uudellemaalle, nykyisin Raaseporin kuntaan kuuluviin 1600-luvun Pohjan ruukkimiljöisiin – Billnäsiin, Fiskarsiin ja Antskogiin. Matkalla oli mukana 32 henkeä – pääosin yhdistyksen jäseniä ja tuttuja kasvoja Anttilanmäeltä ja Kittelästä. Olemme aina iloisia yhdistyksen ulkopuolisista osallistujista, joita tälläkin kertaa oli mukana.

Lähdimme perinteiseen tapaan Anttilanmäen koululta syyskuisen usvaisena lauantaiaamuna. Edessä oli parin tunnin bussimatka ensimmäiseen kohteeseemme Billnäsissä. On aina arvoituksellista, millainen sää retkeläisiä jokaisella kerralla suosii. Jo matkalla Billnäsiin syyskuisen kostea aamu muuttui aurinkoisen lämpimäksi. Hupaisasti voisi todeta, että ”aurinkoisen retkisään taika” ei pettänyt meitä tänäkään vuonna.

Billnäsissä sijaitseva Rakennusapteekki on kulttuurihistoriallisista rakennuksista ja niiden korjaamisesta kiinnostuneiden ”pyhiinvaelluskohde”. Vanha, Perniöstä siirretty hirsinen pappilarakennus Mikola elää uutta elämäänsä ”tee-se-itse” -korjaajan aarreaittana. Pieteetillä korjattu pytinki kertoo kävijälle konkreettisesti perinteisen rakentamisen, korjaamisen ja restauroinnin periaatteista. Esillä on paljon tietoa, korjausrakentamisen kirjallisuutta, tapetteja, heloja, valaisimia ym. sekä vanhoista, puretuista rakennuksista poistettujen varaosien jälleenmyyntiä. Vieraillessamme Billnäsissä oli meneillään hirsirakentamisen kurssi.

Perinteiset retkikahvit katettiin luvan kanssa ”apteekin” pihaan. Vastaanotto henkilökunnan taholta oli sydämellinen. Rakennusapteekin taustavoima ja yksi perustajista, Rolf Ringbom, tuli auliisti kertomaan meille paikan historiasta ja Rakennusapteekin toiminta-ajatuksista.

Syysretkeläiset aamukahvilla ( Kuva M-L Niuranen)

Billnäsissä on paljon muutakin nähtävää. Ympäristö ja sen vanhat ruukkirakennukset kertovat paikan vuosisatojen takaisesta menneisyydestä. Alue elää tänä päivänä uutta aikaa palveluteollisuuden käytössä. Aurinkoinen päivä houkutteli matkalaiset kävelylle Mustionjoen toisella puolella sijaitsevaan Suomen vanhimpaan, Billnäsin Taimistoon, jossa meitä odotti esittely taimiston puutarhakasvien erikoisuuksista. Linja-automme sai lisää ”matkustajia” aina perheomenapuista pienempiin kukkahankintoihin. Lounastimme paikan viehättävässä Puutarharavintolassa. Lounasannoksen kasvikset ja tummat viinirypäleet olivat taimiston omasta puutarhasta. Pihapiirin vanhimmassa rakennuksessa halukkaat ehtivät tutustua myös Antiikki- ja Käsityöriihen salaisuuksiin ja valokuvanäyttelyyn.

Maittavan aterian jälkeen lähdimme Fiskarsiin, Pohjan nuorimpaan ruukkialueeseen. Opastetussa Työkalu -näyttelyssä saimme syväluotaavan näkemyksen Fiskarsin työkalujen tuotantoon, eri ammattikuntien perinteisiin työkaluihin sekä modernin ajan työkalumuotoiluun ja yksittäisen työkalun suunnittelun vaiheisiin. Fiskarsin upea ruukkimiljöö tarjoaa nykyisin monille taiteilijoille suunnittelijoille, muotoilijoille ja käsintekijöille loistavat puitteet luovaan toimintaan, asumiseen ja matkailuun. Vehreässä miljöössä voisi viivähtää päivän tai parikin – vain istuen kupposen äärellä katsellen hiljalleen kuljeskelevia, kuunnellen lintujen laulua ja virtaavan veden liplatusta.

Kolmas ruukkialue Antskog on Pohjan ruukeista vanhin. Alueen etsiminen oli varsinainen seikkailu. Rakennukset toimivat edelleen teollisessa tuotantokäytössä ja sijaitsevat suljetulla alueella. Kulttuurilla ravituille matkalaisille matkan aikana toteutunut ja suunniteltua kevyempi lähestymistapa kohteeseen ei tuottanut pettymystä. Saimme ainakin seikkaperäisen selvityksen Antskogin ruukkiin ranskalaisten vallonien tuomista ja 1600- ja 1700-luvuilla käytetyistä raudanvalmistuksen työ- ja taontamenetelmistä paikalla olleesta infotaulusta.

Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistyksen syysretki 10.9. osui mukavasti vuoden 2011 Euroopan Rakennusperintöpäivään, jota vietettiin teemalla ”Kulttuurin reittejä”. Toimimme yhdistyksenä oman rakkaan alueemme rakennusperinnön ja kulttuuriperinnön puolesta – ja tällä syysretkellä toteutimme eurooppalaista ideaa varsin konkreettisesti.

Kiitokset osallistuneille hauskasta matkaseurasta, ja toivotan kaikille hyvää syksyä.

Virpi Tervonen, pj-matkanjohtaja

Sää suosi Renkomäkipäivää

Perinteeksi muodostunut Renkomäki-päivä kokosi lähes 200 henkeä seurakuntakodille ja sen lähiympäristöön lauantaina 10.9.2011. Tällä kertaa sääkin oli mitä parhain, osittain taivasalla vietettyä tilaisuutta ajatellen.

Launeen seurakunnan aluetyötoiminnan puitteissa järjestettyyn tilaisuuteen oli saatu yhteistyökumppaneiksi kaikille Renkomäkeläisille tutut paikalliset toimijat mm. koulu, Martat, VPK, kirjasto ja omakotiyhdistys. Lisäksi seurakuntakodin pihamaalle oli saatu Villähteeltä kaikkien pienten tyttöjen ja poikien suosikki, Karkki-niminen poni. Ikään katsomatta aina yhtä suosittu Puksu-juna tarjosi myös kyytiään kirjastolta Renkomäkitalolle ja vähän kauemmaksikin.

Tilaisuudessa oli myös esillä esim. Liikenneturvan ja muiden järjestöjen sekä lähialueen toimijoiden esitteitä ja muuta valistavaa infoa.
Seurakuntakodilla tervetulosanat lausunut vs. seurakuntapastori Mira Vorne kertoi seurakunnan aluetyön taustalla olevan halun olla ihmisten arjessa mukana. Renkomäkipäivän kaltaisen toiminnan myötä vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja kyläläisillä on mahdollisuus solmia kontakteja toistensa kanssa.
Tällaisten tapahtumien kautta kynnys osallistua seurakunnan toimintaan on matala. Kysyttäessä muusta seurakunnan toiminnasta Renkomäen alueella, Vorne mainitsi tulevan joulun ajan tilaisuudet ja sen, että suunnitteilla on herätellä kinkeriperinnettä ensi kevään aikana.

Kirkasääninen Renkomäen koulun kuoro, jossa oli tällä kertaa 17 laulajaa, esiintyi ohjaajansa Jaana Vanamonjohdolla. Kuoro esiintyy pitkin vuotta koulun ja seurakunnan tilaisuuksissa. Vanamo kertoi että koulun kuoroon ei pidetä pääsykokeita, joten kaikki laulamisesta kiinnostuneet pääsevät mukaan. Renkomäen alueella on aina ollut kauniisti laulavia lapsia ja parhaana esimerkkinä siitä oli Vanamon mukaan eräänä vuonna koulun pääsiäishartaudessa esiintynyt 75-lapsinen kuoro.

Taikurin esitys kokosi suuren yleisön Renkomäen kirjastoon

Renkomäen Martat olivat tuttuun tapaan monessa mukana. Ajankohtainen metsäsienien esittelypöytä loi värikkään katsauksen näihin metsien herkkuihin ja vaaran paikkoihin. Sienitietoutta jakanut Sirkka-Liisa Kuusela muistutti, että jos ei erota tappavan myrkyllistä valkoista kärpässientä ja tuoreena, ainakin maallikon silmiin hyvin samankaltaista herkkusientä toisistaan, on parempi jättää valkoiset sienet metsään.

Seurakuntakodilla Marttojen keittoa tarjoilleet Sirpa Uusikoski ja Johanna Huovinen kertoivat Renkomäen Marttojen olevan vireä, yli 60-päinen yhdistys, jossa on nykyään nuoriakin mukana. Toiminta on monipuolista ja mielikuva pelkästä villasukkien neulomisesta ei vastaa enää aikaansa. Martat kokoontuvat seurakuntakodilla parittomina viikkoina, joka toinen keskiviikko.

Seurakuntakodin pihaa hallitsi Renkomäen VPK:n sammutusauto. Palokuntalainen Sami Hapulahti kertoi palokunnalla olevan 30-40 hälyytystä vuosittain, mutta harvemmin itse Renkomäen alueella. Useimmiten palokunnan säiliöautoa tarvitaan avustamaan lähipaikkakunnille ulottuvissa tehtävissä. Nyt oli onneksi rauhallinen tilaisuus esitellä paloauton saloja lapsille, vaikka hälyytysvalmiudessa oltiinkin.

Renkomäen kirjastolla oli jännittynyt tunnelma taikuri-Villen esittäessä lukuisia taikatemppujaan. Kirjaston virkailija Irma Manssila kertoo paikalla olleen lähes 80 henkeä. Kirjasto ei normaalisti ole auki lauantaisin, mutta Renkomäkipäivät ovat aina olleet kirjastolle tärkeä syy pitää oviaan auki. Lasten jonottaessa taikurin muotoilemia ilmapallohahmoja, isät ja äidit saivat aikaa tutkia poistomyynnissä olevia kirjoja.

Renkomäkipäivän päätteeksi ehdittiin vielä tutustua Renkomäen omakotiyhdistyksen tukikohtaan, Renkomäkitaloon. Sisätiloiltaan valoisaksi kunnostetun vanhan omakotitalon puitteissa toimivan omakotiyhdistyksen toiminnasta kertoi sihteeri Mirja Virta ja toiminnassa aktiivisesti mukana oleva Renkomäen Marttojen puheenjohtaja Teija Braun. Mirja kertoi alueen kaava-asioista ja toi esille Vihreä Renkomäki-ajatusta. Teijan suunnitelmissa on aloittaa nuorteniltojen vetäminen omakotiyhdistyksen tiloissa perjantai-iltaisin, mihin hänellä nuoriso-ohjaajakoulutuksen kautta on hyvät valmiudet.

Päivän tunnit kuluivat nopeasti, vahvistaen osaltaan tunnetta siitä, että tällaiset tilaisuudet ovat paikkansa ansainneet. Jos et ehtinyt mukaan tällä kertaa, olepa valppaana vuoden kuluttua!

Launeen seurakunnan Renkomäen aluetyöryhmän puolesta
Olli Leivo

SM-Liigan runkosarja

SPORTTINURKKA

Viime viikolla laitoin ilmoille sivistyneen veikkaukseni SM-liigan runkosarjasta.
No pitäähän sitä jotenkin perustella, joten tässä ne perustelut joukkueittain:

1. Jyp
Jyväskyläläiset ovat viime vuosina tottuneet voittamaan runkosarjan, sillä joukkue on Dufvan komennossa tasainen suorittaja, niin tänäkin vuonna.
Vahvuudet: Joukkue pysynyt hyvin kasassa ja selkeä pelitapa on jo selkärangassa.
Heikkoudet: maalivahtipeli. Onko Myllykoskesta ja Heleniuksesta ykkösmaalivahdiksi?
Avainpelaajat: Sami Vatanen, Eric Perrin
2. HIFK
Viime vuoden mestari on tänäkin vuonna kovassa iskussa, vaikka valmentaja onkin vaihtunut.
Joukkue ei ole ainakaan heikentynyt viime vuodesta. Vieläkö Granlund jaksaa hämmästyttää?
Vahvuudet: Kova itseluottamus, äijämäinen pelitapa, loistava pelaajarosteri.
Heikkoudet: Kestääkö Riksmanin selkä? Mestarin päänahka haluttua tavaraa.
Avainpelaajat: Ville Peltonen, Mikael Granlund
3. Jokerit
Viime vuosien epäonnistuja on nyt iskussa, viimeisin hankinta Jarkko Ruutu osoittaa, että nyt Jokerit on liikkeellä ”Nyt tai ei koskaan” -mentaliteetillä.
Vahvuudet: Hyvä valmentaja ja pelaajisto korkealuokkainen ja hyvin roolitettu.
Heikoudet: Kestääkö kovat paineet, joita Jokereilla on joka vuosi? Kestääkö maalivahti Kilpeläisen pää Hartwallin kirkkaissa valoissa?
Avainpelaajat: Ilari Filppula, Jarkko Ruutu
4. Ässät
Ässät jatkaa siitä, mihin viime vuonna jäi. Porin hurmoksessa on vaikea pelata, kun katsomosta sataa välillä jopa autonrenkaita. Uusi valmentaja Kivi saattaa olla epävarmuustekijä.
Vahvuudet: Kotiyleisö ja porilainen hulluus yhdistettynä taitaviin pelaajiin.
Heikkoudet: Maalivahdit ovat Ässien suurin kysymysmerkki. Kummallakaan ei ole vyöllään minkäänlaisia merittejä.
Avainpelaajat: Stephen Dixon, Ville Uusitalo
5. Kalpa
Valmentaja vaihtui, mutta pelitapa säilyi. Kapasen paluu iso asia kuopiolaisille.
Vahvuudet: Pelitapa jo selkärangassa ja joukkue pysyi hyvin kasassa. Veteraanit Kapanen ja Hentunen isossa roolissa.
Heikkoudet: noviisi-valmentaja Tuokkola. Onko auktoriteetti-ongelmia, kun vaihtoaitiossa istuu omistaja-Kapanen?
Avainpelaajat: Sami Kapanen, Tuomas Kiiskinen
6. Kärpät
Aravirta on edelleen hyvä valmentaja ja nyt ei Kärpät nojaa niin paljon muukalaislegioonaan kuin aikaisemmin. Nuoret tykit Salomäki ja Donskoi lyövät läpi lopullisesti.
Vahvuudet: Hyvin organisoitu joukkue sekä nuoret lahjakkuudet
Heikkoudet: Miten kestää Viuhkolan selkä ja pääseekö Saarenheimo takavuosiensa tasolle. Hostikka ykkösmaalivahtina askarruttaa.
Avainpelaajat: Mikko Lehtonen, Jari Viuhkola
7. Pelicans
Lahtelaiset nousevat pohjamudista Suikkasen opein. Loistavat harjoitusottelut nostaneet itseluottamuksen korkealle ja se näkyy varsinkin alkukaudesta.
Vahvuudet: Maalivahtipeli, puolustus ja joka paikasssa suitsutettu valmennus.
Heikkoudet: hyökkääjistössä ei ole varsinaista kärkiosaamista. Painolastina lahtelainen masentava liigahistoria.
Avainpelaajat: Niko Hovinen, Markus Seikola
8. Blues
Viime kauden hopeajoukkue ponnisti loppuotteluihin runkosarjan sijalta 9. Joukkue kuitenkin heikentynyt jonkin verran ja lisäksi uusi valmentaja on aina epävarmuustekijä.
Vahvuudet: Blues jatkaa ajokoira-kiekkoaan, joka kieltämättä toimi viime vuonna.
Heikkoudet: Maalivahti Koivistolla on isot saappaat täytettävänään, ehkä liiankin isot?
Avainpelaajat: Toni Kähkönen, Ville Lajunen
9. Lukko
Lukko menetti kovat ulkomaalaisensa ja tilalle saadut ovat kysymysmerkkejä. Harjoitusottelut menivät penkin alle, mutta Lukko on silti yllätysvalmis.
Vahvuudet: Urama puikoissa jo neljättä vuotta, joten pelitapa pitäisi olla hanskassa. Noronen on hyvä maalivahti ja Lindgren parhaimmillaan pystyy dominoimaan peliä.
Heikkoudet: Pystyykö Lukko karistamaan harjoituspeleissä vaivanneen tehottomuuden?
Avainpelaajat: Perttu Lindgren, Kris Beech
10. TPS
Valmentaja Pekka Virta saapui Turkuun ja Turussa siirryttiin uuteen aikakauteen. Ensimmäinen kausi mennee pelitavan opiskelussa.
Vahvuudet: Joukkue on yllätysvalmis ja Virta ei varmasti katsele hyvällä, jos joku pelaajista ajelee puolivaloilla.
Heikkoudet: Kuinka Virta saa iskostettua pelifilosofiansa joukkueeseen. Lisäksi puolustus vaikuttaa tasapaksulta
Avainpelaajat: Ville Vahalahti, Marek Schwarz
11. Ilves
Viime vuonna Ilves yllätti positiivisesti ja pelasi nuorten miesten iloista jääkiekkoa. Tänä vuonna Ilves ei pääse tulemaan puun takaa. Joukkue sai isolla kauhalla kokemusta kun Toskala, Koistinen ja Järventie liittyivät joukkueeseen. Yllätysvalmis joukkue.
Vahvuudet: Yritteliäs pelitapa yhdistettynä taitaviin nuoriin. Pakistossa paljon kokemusta ja osaamista.
Heikkoudet: Vieläkö Toskalasta on ykkösmaalivahdiksi? Tasapaksu hyökkäys 1.ketjun jälkeen.
Avainpelaajat: Ville Koistinen, Vesa Toskala
12. Tappara
Tappara mentti nipun pisteitä tekeviä hyökkääjiä ja korvasi ne hieman epävarmemmilla tapauksilla.
Tappara etsii vielä itseään, joukkueessa liikaa toivotaan toivotaan- tapauksia.
Vahvuudet: Puolustuksessa on paljon kokemusta ja osaamista.
Heikkoudet: Tasapaksu hyökkääjistö ja heikohko maalivahtikaksikko Nieminen-Metsola
Avainpelaajat: Juha Leimu, Pekka Saravo
13. HPK
Kerho menetti kovan kolmikon, kun Lassila, Puustinen ja Viitaluoma vaihtoi maisemia. Menetyksiä ei ole korvattu tarpeeksi laadukkailla pelaajilla. Uudet ulkomaalaiset ovat kysymysmerkkejä. Puolustuksesta löytyy kerhon paras osaaminen.
Vahvuudet: Puolustus Porselandin ja Tuulolan johdolla
Heikkoudet: Nimetön hyökkäyskalusto ja riskialtis maalivahtikaksikko Järvinen – Tolvanen
Avainpelaajat: Mathias Porseland, Marek Zagrapan
14. Saipa
Lappeenrantalaisnippu vaikuttaa kovasti Mestistasoiselta, varsinkin hyökkäyksen osalta. Liki miljoonan euron tappio näkyy rosterissa ja joukkuetta on yksimielisesti povattu jumboksi.
Joukkueen ainoat ”tähdet” Lintner ja Salcidokin saapuvat Suomeen vasta lokakuun alkupuolella.
Vahvuudet: Lappeenrantalainen kusipääkiekko, jossa taito korvataan kovalla yrittämisellä
Heikkoudet: Mestistasoinen hyökkäyskalusto, eikä puolustuskaan laajuudellaan vakuuta
Avainpelaajat: Richard Lintner, Jere Myllyniemi

– Pete Salomaa-

AJANKOHTAISTA -arkisto

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011