Apua, asun Launeella!

Idyllinen Launeen kaupunginosa on Lahden kaupungin erityissuojelussa. Tämä tarkoittaa, ettei launeelainen saa rakentaa etupihalleen roskapönttökatosta tai korkeaa lankkuaitaa. Onneksi takapihalle saa kuitenkin rakentaa kerrostalon, jos muistaa mainita taikasanat ”kaupunkirakenteen tiivistäminen”. Tämä ja paljon muuta yllättävää ilmeni Launeen omakotiyhdistyksen järjestämässä rakennus- ja remontointitilaisuudessa Salinkallion koululla huhtikuisena torstai-iltana.

-Kun arkkitehti Carolus Lindberg vuonna 1937 teki Launeen puutarhakaupunginosan kaavan, monet nauroivat kaavan suurellisuudelle. Ei uskottu edes, että kaupunginosaan löytyisi asukkaita Lahdesta, joka tuolloin oli 23 000 asukkaan pikkukaupunki, kertoi tutkija Riitta Niskanen.
Niskasen mukaan naureskelu loppui, kun sodan jälkeen vuonna 1945 piti yhtäkkiä saada nopeasti asuntoja siirtoväelle ja rintamamiehille. Laune toteutui, mutta kaavassa oli monia hienouksia, jotka eivät olleet mahdollisia rakennettaviksi tiukassa taloustilanteessa. Laune ei koskaan saanut Lindbergin piirtämää siirtolapuutarhaa ja kauppatoria.
-Ensimmäiset tyyppitalot rakennettiin Rahkakadulle, Suorankulmankadulle ja Pajusillankadulle. Launeen taloja olivat suunnittelemassa monet kuuluisat arkkitehdit. Jorma Järvi esimerkiksi oli suunnitellut Helsingin Postitalon ja Elsa Arokallio Eduskuntatalon, Niskanen luetteli.
Launeen vanhin säilynyt rakennus on kuitenkin Launeen lähteen päälle rakennettu Launeen pumppuasema, joka on rakennettu jo ennen Suomen itsenäistymistä eli vuonna 1909. Rakennuksen suunnitteli Carl Tavast. Muita alueen vanhoja julkisia rakennuksia on Launeen kirjasto (1948), joka aluksi sai nimekseen Launeen koulu ja lopulta palveli Lähteen kouluna. Arvokkaina Niskanen piti myös vuonna 1956 rakennettuja Launeen lastentaloa ja Salinkallion koulua. Myös Launeen kirkko on alueelle leimallinen.
-Kannattaa muistaa, että Launeen lastentalo on Lahden vanhin päiväkoti ja Launeen kirkko Lahden vanhin kirkko, Niskanen alleviivasi.
Jokainen rakennuslupa on yksilöllinen

Monet launeelaiset olivat kiinnostuneet rakentamisesta ja peruskorjauksesta.

 

-Me yritämme säilyttää Launetta, mutta toisaalta vaikutamme niin, ettei se säily, esitteli itsensä ja toimistonsa Lahden kaupungin kaavoitusosastolla työskentelevä kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen.
Karvinen-Jussilaisen mielestä on erityisen hienoa, että Launeella on tehty tonttikohtaisia muutoksia harvinaisen vähän. Hän muistutti, että Launeella tontin rakennusoikeus on pienempi kuin monilla uusilla alueilla, joka uusia rakennuksia suunnittelevien launeelaisten tulee ottaa huomioon.
-Moni pettyy rakennuslupaa hakiessaan, mutta pitää muistaa, että rakennuslupaa tai lupaa tontin jakamiseen ei välttämättä saa, vaikka naapuri olisikin saanut. Jokainen tontti on yksilöllinen ja vanhojen rakennusten sijoittelu on erilaista eri tonteilla. Me yritämme valvoa, että katukuva säilyy, selitti Karvinen-Jussilainen kaavoituksen ongelmatilanteita.
Harvinaisen selkeänä Karvinen-Jussilainen piti kuitenkin tilannetta, jossa launeelainen toivoo voivansa laajentaa tonttiaan puistoon. Lupaa laajennukselle ei tipu.
-Onneksi Launeella uudisrakentaminen on ollut Launeella melko vähäistä, mutta kyllä meille kannattaa tulla keskustelemaan suunnitelmistaan. Yritämme katsella mahdollisuuksia avoimin mielin, lupasi Lahden kaupungin rakennuslupapäällikkö Markku Sivonen.
Sivonen palautti kuulijoiden mieliin, että kaikkiin rakennushankkeisiin ja laajennuksiin tarvitaan rakennuslupa. Monille oli yllätys, että huoneen rakentaminen oman talon yläkertaan vaatii luvan. Lupa tarvitaan myös grillikatoksille ja roskapönttökatoksille sekä lauta-aidoille. Jopa itse kasvatetun puun kaatamiseen on haettava lupa, mutta se haetaan kaupungin vihertoimelta.
-Launeella on muistettava myös, että vaikka uusiutuvan energian käyttö olisi suositeltavaa, pohjavesialueelle ei myönnetä lupaa maalämpöputkien poraamiseen, Sivonen huomautti.

Entäs naapurin pressuautotalli?

Yleisöä kiinnostivat monet oman tontin kulmilla seisovat rakennelmat. Alustajilta kyseltiin naapurin pressuautotallista, joka rumentaa omaa pihaidylliä. Lisäksi kysyttiin talon pintamateriaalin vaihdosta ja grillikodan rakentamisesta.
Asiantuntijoiden mukaan pressuautotallit eivät ole suositeltavia, vaikka eivät varsinaisesti olekaan kiinteitä rakennuksia. Talon pintamateriaalin saa luvalla vaihtaa, jos se istuu ympäristöön, kuten puu tai rappaus. Levypinnoitteiden vaihtoa pidettiin jopa suotavana, koska ne eivät ole alkuperäisiä alueella.
-Grillikotaa ei saa rakentaa, mutta jonkinlaisen kevyen grillikatoksen voisi kenties tehdä, jos se saadaan sopimaan ympäristöön, lupaili Sivonen.
Keskustelua herättivät myös Itellan vaatimat ryhmitellyt postilaatikkoryteiköt. Monien mielestä kaikenkirjavat postilaatikot rumensivat katunäkymää kohtuuttomasti. Samaa mieltä olivat myös alustajat.
-Rumia ne ovat. Asiasta yritettiin neuvotella Itellan kanssa, mutta häviölle jäätiin, selitti Karvinen-Jussilainen.
Paikalla olleet halusivat myös tietää, millaisen väliaidan saa rakentaa talojen väliin. Lisäksi kyseltiin, millainen roskapönttökatos olisi suositeltava.
-Launeella pitäisi suosia pensasaitoja. Jos naapurilla on oikein pelottava koira, voi pensasaidan taakse rakentaa vaikkapa verkkoaidan. Roskapöntöt taas on tarkoitettu kestämään pakkasta, joten niille ei välttämättä tarvita mitään katosta. Pöntöt voi toki reunustaa pensailla, jos haluaa, neuvoi Karvinen-Jussilainen.

Keskustelussa tuli esiin myös monia kiinnostavia tietoja Launeen alkuperäisistä väreistä ja kasveista. Anne Karvinen-Jussilainen kertoi, että alueen talojen alkuperäiset värit olivat vaaleita ja neutraaleja. Sinistä, keltaista ja muita kirkkaita värejä ei käytetty. Talojen ikkunanpuitteet eivät suinkaan olleet valkoisia, kuten nykyisin, vaan tummia. Niskanen taas huomautti alueella suositun vanhoja lehtipuita: koivuja, vaahteroita ja pihlajia. Kaikkia launeelaisia neuvottiin lukemaan museon ”harmaa kirja” eli Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista.
Launeelaisia askarruttanut kysymys kerrostaloista, jotka nousevat Äestäjänkadun vanhojen omakotitalojen takapihalle, sai kuitenkin selkeän ja kipakan vastauksen kaupunginarkkitehdiltä.
-Suomessa ja Lahdessa on monia hyviä esimerkkejä asuinalueista, joilla omakotitalot ja kerrostalot sopeutuvat hyvin samalle alueelle. Lahdessa tarvitaan kaupunkirakenteen tiivistämistä ja kerrostalot luovat hyvän meluvallin alueen reunalle, Anne Karvinen-Jussilainen päätti keskustelun aiheesta.

 

Teksti: Marjo Liukkonen
Kuva:  Pekka Kuuslahti

AJANKOHTAISTA -arkisto

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011