Päättäjillä on vastuu tulevaisuudesta

Poliittista keskustelua seuratessa voisi päätellä asioiden olevan valtakunnassa kohtalaisen hyvin. Kohtaavatko puheet kuitenkaan realismia vai käydäänkö keskustelua sanoin, joita kansalaiset haluavat kuulla? Valtion eli meidän kaikkien suomalaisten talous on tällä hetkellä vakavasti epätasapainossa ja velanotto alkaa huimata jo rauhallisempaakin mieltä. Päätökset ja toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi tuntuvat kuitenkin odotuttavan itseään. Jarrumiehiä löytyy milloin poliittiselta ja milloin ammattijärjestöjen tai työnantajien puolelta.

Onko meillä todellakin aikaa odotella 1990-luvun alun tapaista rysähdystä budjettialijäämän alkessa muistuttaa kahdenkymmenen vuoden takaista tilannetta? Tuolloin tasapainoon pääseminen edes joksikin aikaa vei lähes 10 vuotta. Myös silloin pidettiin äänekkäitä puheenvuoroja, joilla todisteltiin talouskasvun kyllä hoitavan alijäämäongelmat, eikä etuisuuksiin tarvitsisi näin ollen puuttua. Toisin kuitenkin kävi, ja edellisten lisäksi tarvittiin myös verojen korotuksia.
Vaikka vientimme onkin lähtenyt kasvuun, tilanne valtion- ja kuntien talouden kannalta on erittäin haastava. Useat oppineet kansantaloustieteilijät jälleen todistelevat alkaneen kasvun hoitavan kyllä talouden kuntoon, mutta kuinka pitkälle alkanut kasvu voi jatkua, kun uusia työllistäviä yrityksiä ei perustetakaan Suomeen, vaan työpaikkojen lisäksi uudet suurinvestoinnit menevätkin halpamaihin kilpailukykysyistä johtuen. Myöskään jatkuva, milloin mistäkin syystä johtuva lakkoilu ei edistä kansainvälistä kipailukykyämme tai suomikuvaa ostajien silmissä.

Maailman talouslama toi vahvasti esille ne maat, joissa taloudenpidosta ei ole huolehdittu lainkaan vaan vaalikampanjoissa kerta kerran jälkeen luvatut lisäetuudet ja verotuet ovat nyt tuloutuneet kansalaisten maksettavaksi. Euroopan hulivilivaltiot, kuten Kreikka, Irlanti, Portugali, Espanja ja jopa Iso- Britannia ovat huimilla, yli 10 prosentin julkisen talouden alijäämillään suhteessa bruttokansantuotteeseen asettaneet toistaiseksi kohtuullisesti taantumasta selvinneet valtiotkin tiukan paikan eteen vastuuttamalla koko Euroopan oman kyvyttömän taloudenpitonsa takaajaksi. EMU:n maksimi alijäämäksihän on sovittu kolme prosenttia. Näiden lisäksi on joukko valtioita, joiden julkinen velka suhteutettuna bruttokansantuotteeseen aiheuttaa vääjäämättä hermostuneisuutta markkinoilla. Näistä ehkä varoittavin esimerkki on Italia, jonka velat ovat reilusti yli kaksinkertaiset suhteessa kansantuotteeseen. Suomi pärjää tietenkin näitä maita vertaillessa huomattavasti paremmin, mutta jos emme aloita välittömästi oman taloutemme tasapainotustoimia tai takausvastuita alkaa kaatua maksettavaksemme, olemme huomaamattamme talouden todellisessa syöksykierteessä, josta ei nousta muuten kuin ennennäkemättömän radikaaleilla toimilla. Tätä tuskin meistä kukaan haluaa.

Oman taloutemme tasapainottamiseen tulee käyttää työkaluja mahdollisimman laajapohjaisesti siten, että ratkaisut tuottavat työntekoon kannustavan ja yritysten toimintaedellytyksiä sekä työllistämistä parantavan, ei polun, vaan valtaväylän. Julkista hallintoa on kevennettävä ja erilaiset tukijärjestelmät, kuten vero-, elinkeino-, sekä sosiaalituet on otettava kriittiseen tarkasteluun ja niitä on osin muutettava kannustavampaan ja tuotavampaan suuntaan. Verotuksen osalta tulee löytää ratkaisuja, joilla taataan suomalaisten ostovoiman säilyminen sekä yritysten osalta kannustavuus taseiden kunnossapitämiseen ja toiminnan kasvattamiseen.

On helppoa vastustaa kaikkia uudistuksia, veroja, etujen supistamisia, tukien leikkauksia ja yleensäkin kaikkea, mikä muuttaa nykyistä elämänmenoa, mutta odottelulla ja päättämisen sysäämisellä tulevaisuuteen tuhoaisimme mahdollisuutemme kasvuun ja tasapainoon.
Vaikka uskonkin että kevään eduskuntavaaleissa on mukana rohkeita päätöksentekijöitä, vastuu Suomen tulevaisuudesta edellyttää jatkuvaa ja rohkeaa päätöksentekoa vaaleista riippumatta.

Juha Rostedt
Lahden kaupunginvaltuutettu
Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja
Eduskuntavaaliehdokas (Kok.)

AJANKOHTAISTA -arkisto

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011