Neidit Sydäntalvi ja Alkutalvi ja muut Kalenteritytöt

Rylstonen naisyhdistyksen jäsenet, Pohjois – Yorksiren eräässä kirkkosalissa kokoontuvat naiset, päättivät tehdä jotain ratkaisevaa paikallisen sairaalan vierashuoneen sohva – vanhuksen kunnostamiseksi. Pohjois – englantilaisesta tositarinasta kehittyi elokuva ja näytelmä Kalenteritytöt, joka nähdään Lahden kaupunginteatterin Juhani -näyttämöllä suomalaisena ensiesityksenä. Esitys on täynnä teatterin naisenergiaa.
Ei sohva ollut pääasia Tim Firhtin käsikirjoituksessa, vaan siinä istuvat, tuskallisen odotuksen täyttämät omaiset. Lähimmäinen odotti ihmeparannusta tai kuolemaa sairaalan saattohoito-osastola. Niin tekivät non – Hodkinin tautiin menehtynyt John Baker ja hänen vaimonsa Angela todellisessa elämässään.

Maiju Sallaksen ensimmäinen ohjaus Lahdessa lähti verkkaisesti liikkeelle. Sali kirkon tiloissa, oli naisyhdistyksen seitsemän naisen voimistelu- ja ompeluseuran kohtauspaikka. Naisten piti suunnitella myyntiin uusi kalenteri toiminnan turvaamiseksi. Paikkakunnan sillat olisivat erinomainen kohde, ideoi jumppamaikka, tiukkapipoinen Marie, Kirsti Wallasvaara, yhdessä tweed- jakussa, tukevat kävelykengät jalassa kulkevan yhdistyksen puheenjohtajan Lady Cravenshiren, Eeva- Kirsti Komulaisen kanssa. Mäyräkoira Astra täydentää sopivasti hillityllä makupalojen katse – kerjäyksellä kartanon rouvan roolihahmoa. Puvustaja Tarja Lapintie on kehittänyt näytelmän rooleja sopivasti korostavat vaatteet.
John Clarke, Jari Halttunen tiesi jo matkansa lopun koittava, kun Hodkinin tautiin ei hänen osaltaan ollut parannuskeinoja. Näyttämöllä oli aviopuolisoitten Annien, Lumikki Kouki ja puutarhuri – Johnin koruton ja kaunis jäähyväisten aika. John kylvi puistoonsa auringonkukan siemenet, ja kukista tuli näytelmän symboli. Minna Välimäen lavasteet, Harri Pelkosen ja Kai Poutasen taustakuvat sekä äänisuunnittelu luovat näyttämön taakse kylämaiseman ja suuren aurinkokukkakedon.

Pitäisi keksiä tuotava kalenteri naisyhdistyksen toiminnan ylläpitämiseksi, pohtivat Lahden kaupunginteatterin Juhani näyttämöllä Kalenteritytöt esityksessä vas, eturivissä Annie, Lumikki Kouki, Chris, Tiina Weckström, Ruth, Leena Kokko – Saukkonen, takana vas. Jessie, Kaarina Turunen, Cecilia Mirja Räty ja Cora, Ritva Sorvali.

Ensimmäinen näytös pääsee vauhtiin, kun naisryhmän primus motor, kukkakauppias Chris, Tiina Veckström (vierailija) keksii ryhmän tempaukseksi jotain tavatonta sairaalan vierashuoneen viihtyisyyden parantamiseksi. Syntyi idea kalenterista, taustalla Johnin muisto. Ei mikä tahansa kalenteri, vaan kuvateos, missä jokainen on vuorollaan tyylikkäästi alastonna.
Syntyy näytelmän jännite, riehakkaat suunnitelmat ja salaliitto sekä ujoimpien taivuttelut. Ei kerrota kaikille, mutta jokainen ottaa osaa. Kylä elää, myyjäisiä järjestetään, kukkakauppiaspariskunta Chris ja Rod, Mikko Jurkka viettävät hellät ja ristiriitaiset hetkensä. Heidän välillään näyttämöllä syntyi pientä kisailevaa sähäkkyyttä.

Valokuvaaja Lawrnce, Jussi Puhakka, on mainio. Hän on kuin suurta maailmaa nähnyt ja kuvannut. Suunnitelmia syntyy ja kalenteri kuvataan. Ujoin, kiltti ja aina miestään ajatteleva Ruth, Leena Kokko – Saukkonen on tehnyt päätöksensä yhteisen asian eteen. Tyylikäs opettaja, Jessie, Kaarina Turunen on realistinen nykyajan nainen roolityössään ennen eläkkeelle siirtymistään. Rohkaistuupa seurakunnan kanttori Cora, Ritva Sorvali, kirkkoherran tytärkin heittämään pois kotikasvatuksensa pianon ääressä. Railakkaan roolityön tekee Mirja Räty, Cecilia, kuvatessaan golf-lesken elämää viheriöllä ja yksin kotona.
Kalenteri on tehnyt naisyhdistyksen kuuluisaksi ja lipevä pesuainekauppias Liam AarreReijula houkuttelee naisia pesuainemainokseen, tulisi lisää rahaa! Nähtäväksi jää, saadaanko naiset mukaan. Naisten omat murheet ja elämänkolhut kerrotaan riemun keskellä, mikä tuo vähän syvyyttä juoneen.

Kalenteritytöton viehättävä ja hauska esitys. Naiset kuvataan näyttämöllä tyylikkäästi ja kalenteri syntyy. Sen harjoitusvaiheessa otetuista kuvista on Lahden kaupunginteatterin näyttelijäyhdistys tuottanut vuoden 2011 kalenteri, mitä myydään teatterin aulassa. väliajalla. Sen myyntituotot Näyttelijäyhdistys, Markprint Oy ja PhotoDance Valmela luovuttavat lyhentämättömänä Lahden kaupunginsairaalan saattohoito-osaston L 62 potilaitten ja omaisten hoitotyöhön.

 

Marja-Liisa Niuranen

Kiviala kaipaa osaajia

Koulutuskeskus Salpauksen kivialan opettaja Oliver Steller on huolestunut, kun Suomessa vanha käsityötaito pääsi katoamaan 1980-luvulla.
Nyt tilanne näyttää paremmalta, sillä nuorten innostus alaa kohtaan on kasvanut.
Vanhat perinteet pääsivät välillä unholaan. Suomessakin on paljon vanhoja rakennuksia, jotka vaativat kunnostusta. Täältä puuttuu ammattilaisia, joten ulkomaalaista työvoimaa on pakko käyttää, sanoo Steller, jonka mukaan töitä on luvassa, jos vain taidot riittävät.

– Minä innostuin alasta, kun kuulin siitä ystävältäni. Olen käynyt viherrakentamisen koulutuksen. Kivirakentaminen kiinnostaa, koska viherrakentamista ei voi harrastaa ympärivuotisesti, mutta nämä kaksi alaa voi hyvinkin yhdistää. Kivirakentaminen onnistuu sisätiloissa talvellakin mainiosti, kertoo Tuula Ojala, joka menestyi kivimiesten SM-kisoissa hienosti sijoittuen jaetulle kärkisijalle joensuulaisen opiskelijan kanssa.
Lajin MM-kisat käydään syksyllä Lontoossa ja niihin lähtee joko joensuulainen tai sitten hollolalainen Ojala.
Tämä oli ensimmäinen kerta, kun SM-kisoissa kärkisija meni jakoon, selvitti Steller.

Jalkapalloa harrastanut Tuula Ojala teki vuolukivestä jalkapallon, joka on nähtävänä pääkirjaston aulassa

SM-kisoissa jokaiselle osallistujalle annettiin kouraan samanlainen piirustus. Tehtävänä oli vuolukivestä tehdä kaappikellon kellotaulua muistuttava aihio.
Kivikuvanveistossa kilpailijat joutuvat tosi koville, sillä aikaa on vain 23 tuntia ja siinä ajassa mennään koko ajan vauhdilla töitä tehden. Työ on tosi vaativaa ja kilpailijan kunnon on oltava kohdallaan. Fyysisesti suoritus vastaa maratonia ja myös henkisen kunnon on oltava kohdallaan, Steller painottaa.

Kyllä koko kropan tulee olla kunnossa, vakuuttaa Tuula Ojala. Hänen ja muiden Koulutuskeskus Salpauksessa alaa opettelevien töitä on vielä viikon ajan nähtävillä pääkirjastossa. Kivimiesten ammattitutkinto kestää 40 opintoviikkoa, jotka jakaantuvat käytännössä vuoden ajalle.
Alalle tarvitaan lisää opiskelijoita, Oliver Steller painottaa.

 

-Harri Hulkko-

 

Työttömyyden kitkeminen on ykkössijalla

Suomen kansalta on kysytty, mitkä asiat ovat ensisijaisia eduskuntaan valittavien hoidettavaksi. Ei ollenkaan yllätys, että työttömyys nousi kärkeen. Se kun on aihe, jonka vaikutukset näkyvät hyvin monissa muissakin asioissa.

Olen viimeiset kaksi vuotta saanut työni kautta tilaisuuden nähdä ja kuulla monia tarinoita siitä, millä tavalla työttömyys on tullut ihmisen eteen, miten se koettu, miten siitä on selvitty ja miten on päästy jatkamaan eteenpäin. Aikuiskoulutuksessa osa opiskelijoistamme on työllisyyskoulutuksen piirissä, joten heiltä olen itse puolestani saanut oppia paljon. Ja siitä olen tyytyväinen, joskin toki tyytyväisempi olisin, mikäli näitä elämänvaiheita ei kenenkään, ainakaan tahtomattaan tarvitsisi kokea. Taloudellisen tappion lisäksi työttömäksi joutuminen on monelle henkinen tappio, jota ei mitenkään olla osattu valmistautua kohtaamaan. Ensin olet ollut työnantajalle korvaamaton tuloksentekijä ja yhtäkkiä huomaatkin, että se tuiki turvalliseksi muodostunut arki on taaksejäänyttä elämää.

Yhteiskunnassamme on myös lukuisa joukko nuoria, jotka koulujensa ja eri asteen oppilaitoksista valmistumisensa jälkeen eivät ole olleet missään työssä, ei edes lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa. Osalla heistä valmistumisesta on saattanut kulua esimerkiksi viisi vuotta niin, että yhtään normaalia palkallista työpäivää, tavallisessa työsuhteessa, olisi takana. Täysin mahdotonta on elämänsä rakentaminen perheitä perustaen tai yksin itsenäisesti asuen. Opiskelijaryhmässä, ikähaarukassa 21-25 vuotta, jossa on 15 opiskelijaa, saattaa olla vain kolme, jotka asuvat omillaan, eivätkä enää vanhempiensa luona.

Tällä tuloksella voimme siis kaikki havaita, että jos on vaikeaa 30-40 vuotta jatkuneiden työsuhteiden jälkeen oppia suhtautumaan toimettomuuteen työpäivien aikana, vähintään yhtä vaikeaa on tottua säännölliseen työn tekemiseen monien vuosien viiveellä.

Ei ole siis mikään ihme, että työttömyyden vähentäminen on seuraavallakin eduskunnan istuntokaudella, kuten myös kuntien päätöksentekoelimissä ykköshaaste. Siihen ei auta mitkään muut lääkkeet kuin tarttua tosissaan toimeen näiden ongelmien poistamiseksi. Juhla- tai vaalipuheilla ei ilman tekoja saada mitään aikaan.


Merja Vahter
kouluttaja
kaupunginvaltuutettu ja -hallituksen jäsen (kok)
Lahti

merja.vahter@lahti.fi
www.merjavahter.fi

Kerin jäähallien tilalle pientaloalue

Havainnekuva Mairenkadun alueesta

Lahden kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina kaavamuutoksen koskien Kerinkallion poistettujen jäähallien aluetta. Uusi tiivis kaava mahdollistaa peräti 23 uuden omakotitalon rakentamisen alueelle. Uusi asuinalue muodostaa toteutuessaan selkeän eron viereiseen Kerinkallion omakotita- loalueeseen nähden. Alueesta tulee tiiviimpi, monimuotoisempi ja korkeampi. Alueet on rajattu toisistaan 6 m leveällä istutettavalla alueella. Alueesta on tarkoitus muodostaa oma itsenäinen kokonaisuutensa kuitenkin alistamatta mitoituksellisesti viereistä arvokasta Kerinkallion omakotialuetta. Uudesta alueesta halutaan muodostuvan uuden näköinen ja selkeästi erillinen asuinalue.

Tonttien koot tulevat olemaan 480 – 717 m² ja kaksikerroksiset talot voivat olla pinta-alaltaan
160m². Lisäksi tontille voi rakentaa 40 m² autokatoksen sekä pihan perälle 50 m² talousrakennuksen.

Entisestä urheilualueesta on tulossa todella tiivis 23:n tontin pientaloalue

Alueelle syntyvän uuden kadun nimistötoimikunta on nimennyt Mairenkaduksi lähiympäristön naisten nimillä nimettyjen katujen mukaisesti. Lähivirkistysalue on nimetty Lätkäpuistoksi alueen entisen käyttötarkoituksen mukaan.
Saksalankadun ja Kerintien kulmauksessa oleva liikerakennus suojellaan ja tonttia laajennetaan sekä rakennusoikeutta nostetaan. Tontilla tullaan sallimaan ympäristöä häiritsemätön teollisuus.
Saksalankadun ja Nikkarinkadun risteyksestä tulevaa melua pyritään hillitsemään meluvallilla.

-Petri Salomaa-

Uusi kotimaa kirvoitti luovuuden

Liipolan kirjaston vitriinissä on Svetlana Eltsovan taidokkaitten helmeilykorujen näyttely.

Helmeily – harrastus on uusinta uutta suomalaisten käsityöharrastajien parissa. Pikkiriikkiset helmet pujotellaan neulalla ohueen nailonsiimaan ja siitä alkaa kaulakorun teko. Helppoa, kun sen taitaa! Liipolan kirjastossa on parhaillaan Svetlana Eltsovan helmeilytöitten näyttely helmikuun loppuun saakka. Hän on muutamassa vuodessa Lahdessa asuessaan kehittynyt taitavaksi alan tekijäksi. Kaulakorut muodostavat kukkien kirjon.

Lahdesta on pitkä matka Uralin taakse Länsi-Siperiaan Tyumen kaupunkiin, joka on Helsingin kokoinen kaasu- öljytuotannon keskus.Moskovasta sinne on runsas kaksituhatta kilometriä. Siellä kielten maisteri Svetlana Eltsova opetti kansainvälisessä instituutissa saksaa ja englantia sekä toimi tulkkina. Paikallinen puunjalostustehdas pyysi puuntyöstökoneitten asennetukseen tulkin instituutista. Se oli Tjumenin alueelta kotoisin olevalle opettajalle kohtalokas työrupeama. Siitä seurasi pitkän harkinnan jälkeen päätös ryhtyä Tyumenissa työkomennuksella olleen suomalaisen insinöörin puolisoksi. Oli haikeaa jättää hyvin palkattu työ ja ystävät, mutta tuleva puoliso piti tiukasti päivittäin yhteyttä. Lopuksi Suomen Lahti oli Svetlana – maisterin uusi kotikaupunki.

Kotona Lahdessa pariskunta Reijo Kärppä ja vaimo puhuivat ensin englantia, mutta aviopuoliso joutui olemaan poissa kotoa työnsä puolesta usein. Kotona olo kävi ensimmäisen kahden vuoden aikana välillä tuskastuttavaksi muuttajalle, joka lähti tosin tarmokkaasti opiskelemaan suomea. Se ei riittänyt. Onneksi matkalaukusta löytyi kuin vahingossa käsille askarrusta, kolme pientä putkiloa eri värisiä pikkuruisia japanilaisia Delica -lasihelmiä. Niitten muotoilemisesta eri kokoisiksi koruiksi alkoi käden taitajan uusi elämä silmäneulan ja siiman kanssa. Helmistä hän ei ollut tehnyt aiemmin mitään, mutta vaatteiden ompelu, neulominen ja virkkaaminen oli vanha harrastus.

Kirjastovirkailija Elena Olkosella on kaulassa upea Scheheratzade – käänty ja oik. Svetlana Eltsovalla kolmiulotteinen kesäinen aurinkokukka-kaulakoru

Suomen luonto on antanut Svetlana Eltsovalle hänen omien sanojensa mukaan runsaasti malleja kukista ja niitten väreistä helmeilytöihin. Vanhassa kotimaassa talvet ovat pitempiä kuin Suomessa ja kesät puolestaan lyhyempiä. Syksyinen ruska on täällä värikylläinen samoin kevään vihreän ruskea kirjo. Tekijä valokuvaa runsaasti kesäistä luontoa. Ensimmäisen kaulakorun mallin hän on saanut tamperelaisessa puistossa kasvaneesta kookkaasta verenpisarasta. Liipolan kirjaston vitriinissä on lasihelmistä taiottuja sinisiä lemmikkejä, sireenin kukkia ja kotipihan villiruusu. Ruskeansävyinen Scheherazade – kaulakääty on perusmateriaaliltaan Simbirtsit – kiveä Volgan rannalta. Kivien ympärille on kiristetty helmikudos. Tämä koru on kiertänyt näyttelyissä Moskovassa, Lontoossa ja Johannesburgissa Etelä-Afrikassa. Se on myös kuvattu Lontoon helmeilytöiden näyttelyn suureen väripainosesitteeseen.

Lahdessa Svetlana Eltsovalla on oma käännöstöitä- ja tulkkipalveluja tekevä yritys. Tämän ohella hän on opettanut Lahden Jalo- ja Koruharrastajat ry:n helmeilykursseilla. Niillä on käynyt jo lähes puolisataa kurssilaista opettelemassa niin helmistä tehtäviä pitsi- kuin kukkakorujen tekoa. Liipolassa on nähtävillä myös pieniä, hauskoja joulu- ja talvi – aiheisia riipuksia. Helmeilytöiden töiden näyttely kannattaa käydä katsomassa.

Marja-Liisa Niuranen

 

Kortteliliigasta löytyy myös naisenergiaa

Jätkäporukat ja äijäenergia ovat olleet Kortteliliigan varsinaisia tunnusmerkkejä aina sen perustamisesta lähtien. Naiset ovat kuitenkin aina tuoneet oman hienon lisäarvonsa toimintaan, joko omissa mimmisarjoissa, tai pelaamalla tasa-arvoisesti miesten mukana. Myös vuoden 2010 palkintojen jakojuhlassa naisten osuus nousi jälleen hienosti esille.

Eri liigalajien osalta nousi kahdentoista palkittavan joukkoon kaksi osaavaa naista. Tennissarjoissa voitot ja tappiot on kuitannut esimerkillisesti hymy huulillaan Salpa Tenniksen Marjatta Nikkinen. Bowls -sarjassa hyvää pelihuumoria ja osaamista on edustanut puolestaan Iloisen Kulkijan Liisa Hugg.
Yksi arvostetuimmista palkinnoista on vuosien saatossa ollut vuoden liigahenkisimmän joukkueen titteli. Tällä kertaa n. 450 hyvän ehdokastiimin joukosta valinta kohdistui naisjoukkue BellaVitaan, joka on herättänyt ansaittua huomiota hyvähenkisellä toiminnallaan tenniksen joukkuesarjassa.


BellaVita palkittiin liigahenkisimpänä joukkueena vuoden 2010 osalta

Näpsäkkää mimmienergiaa edusti viime vuonna myös Teija Takala. Teijan empaattinen ja aktiivinen toiminta jalkapallosarjoja pyörittävässä jaostossa toi hänelle Positiivisimman liigalaisen arvonimen.

Harrasteurheiluun erikoistuneen Kortteliliigan jäsenmäärä on ollut viime vuosina hienoisessa kasvussa ja jäsenmaksun suorittajia löytyy yli 3500, joista naisia on n. 250. Tällä hetkellä ainoa liigasarja, jossa pelaajien sukupuolta rajoitetaan säännöillä on jalkapallon Mimmiliiga. Lisäksi beach volley turnauksessa on omat sarjat naisille ja miehille. Kaikki muut lajit ovat täysin sukupuolineutraaleja.
Jake Ropponen

Päättäjillä on vastuu tulevaisuudesta

Poliittista keskustelua seuratessa voisi päätellä asioiden olevan valtakunnassa kohtalaisen hyvin. Kohtaavatko puheet kuitenkaan realismia vai käydäänkö keskustelua sanoin, joita kansalaiset haluavat kuulla? Valtion eli meidän kaikkien suomalaisten talous on tällä hetkellä vakavasti epätasapainossa ja velanotto alkaa huimata jo rauhallisempaakin mieltä. Päätökset ja toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi tuntuvat kuitenkin odotuttavan itseään. Jarrumiehiä löytyy milloin poliittiselta ja milloin ammattijärjestöjen tai työnantajien puolelta.

Onko meillä todellakin aikaa odotella 1990-luvun alun tapaista rysähdystä budjettialijäämän alkessa muistuttaa kahdenkymmenen vuoden takaista tilannetta? Tuolloin tasapainoon pääseminen edes joksikin aikaa vei lähes 10 vuotta. Myös silloin pidettiin äänekkäitä puheenvuoroja, joilla todisteltiin talouskasvun kyllä hoitavan alijäämäongelmat, eikä etuisuuksiin tarvitsisi näin ollen puuttua. Toisin kuitenkin kävi, ja edellisten lisäksi tarvittiin myös verojen korotuksia.
Vaikka vientimme onkin lähtenyt kasvuun, tilanne valtion- ja kuntien talouden kannalta on erittäin haastava. Useat oppineet kansantaloustieteilijät jälleen todistelevat alkaneen kasvun hoitavan kyllä talouden kuntoon, mutta kuinka pitkälle alkanut kasvu voi jatkua, kun uusia työllistäviä yrityksiä ei perustetakaan Suomeen, vaan työpaikkojen lisäksi uudet suurinvestoinnit menevätkin halpamaihin kilpailukykysyistä johtuen. Myöskään jatkuva, milloin mistäkin syystä johtuva lakkoilu ei edistä kansainvälistä kipailukykyämme tai suomikuvaa ostajien silmissä.

Maailman talouslama toi vahvasti esille ne maat, joissa taloudenpidosta ei ole huolehdittu lainkaan vaan vaalikampanjoissa kerta kerran jälkeen luvatut lisäetuudet ja verotuet ovat nyt tuloutuneet kansalaisten maksettavaksi. Euroopan hulivilivaltiot, kuten Kreikka, Irlanti, Portugali, Espanja ja jopa Iso- Britannia ovat huimilla, yli 10 prosentin julkisen talouden alijäämillään suhteessa bruttokansantuotteeseen asettaneet toistaiseksi kohtuullisesti taantumasta selvinneet valtiotkin tiukan paikan eteen vastuuttamalla koko Euroopan oman kyvyttömän taloudenpitonsa takaajaksi. EMU:n maksimi alijäämäksihän on sovittu kolme prosenttia. Näiden lisäksi on joukko valtioita, joiden julkinen velka suhteutettuna bruttokansantuotteeseen aiheuttaa vääjäämättä hermostuneisuutta markkinoilla. Näistä ehkä varoittavin esimerkki on Italia, jonka velat ovat reilusti yli kaksinkertaiset suhteessa kansantuotteeseen. Suomi pärjää tietenkin näitä maita vertaillessa huomattavasti paremmin, mutta jos emme aloita välittömästi oman taloutemme tasapainotustoimia tai takausvastuita alkaa kaatua maksettavaksemme, olemme huomaamattamme talouden todellisessa syöksykierteessä, josta ei nousta muuten kuin ennennäkemättömän radikaaleilla toimilla. Tätä tuskin meistä kukaan haluaa.

Oman taloutemme tasapainottamiseen tulee käyttää työkaluja mahdollisimman laajapohjaisesti siten, että ratkaisut tuottavat työntekoon kannustavan ja yritysten toimintaedellytyksiä sekä työllistämistä parantavan, ei polun, vaan valtaväylän. Julkista hallintoa on kevennettävä ja erilaiset tukijärjestelmät, kuten vero-, elinkeino-, sekä sosiaalituet on otettava kriittiseen tarkasteluun ja niitä on osin muutettava kannustavampaan ja tuotavampaan suuntaan. Verotuksen osalta tulee löytää ratkaisuja, joilla taataan suomalaisten ostovoiman säilyminen sekä yritysten osalta kannustavuus taseiden kunnossapitämiseen ja toiminnan kasvattamiseen.

On helppoa vastustaa kaikkia uudistuksia, veroja, etujen supistamisia, tukien leikkauksia ja yleensäkin kaikkea, mikä muuttaa nykyistä elämänmenoa, mutta odottelulla ja päättämisen sysäämisellä tulevaisuuteen tuhoaisimme mahdollisuutemme kasvuun ja tasapainoon.
Vaikka uskonkin että kevään eduskuntavaaleissa on mukana rohkeita päätöksentekijöitä, vastuu Suomen tulevaisuudesta edellyttää jatkuvaa ja rohkeaa päätöksentekoa vaaleista riippumatta.

Juha Rostedt
Lahden kaupunginvaltuutettu
Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja
Eduskuntavaaliehdokas (Kok.)

Käräjäjumalanpalvelus aloitti kevätkauden

Lahdessa on pitkäperinne sillä, että kevätkausi aloitetaan Ristinkirkossa pidettävällä käräjäjumalanpalveluksella. Se on laamanni Esko Puusolan aloittama tapa. Vuoden toinen maanantaiaamu keräsi kirkkoon joukon käräjäoikeuden virka- ja lautamiehiä. samoin sotaveteraaneja, poliisin edustajia ja muutaman meitä valtuutettujakin. Jumalanpalveluksen jälkeen siirryimme alakertaan kirkkokahveille. Olen valtuustossa olo aikanani pyrkinyt joka vuosi osallistumaan tähän arvokkaaseen, mutta samalla lämminhenkiseen tilaisuuteen saamaan voimia tulevien tehtävien hoitamiseen.

Samana päivänä Lahden kaupunginhallituksessa aloitimme uuden toimintavuoden työskentelymme. Paljon on asioita ilmassa, jotka tulevat teettämään työtä tunteja, päiviä, viikkoja ja kuukausia. Mukaan tullee jälleen kerran mahtumaan myös lukuisia vaikeita päätöksiä, mitkä eivät varmasti tule tyydyttämään kaikkia kaupunkilaisia. Ratkaisujen tekeminen on kuitenkin väistämätöntä ja välttämätöntä. Toivotaan, että voittopuolisesti päätökset tulevat olemaan koko kaupunkiamme tasapuolisesti kehittäviä ja mahdollisimman oikeudenmukaisia. Meillä ihmisillä tuppaa vaan olemaan aina välillä luontaista vastarinta-ajattelua, jo ennen kuin olemme pohtineet asiaa monelta eri kantilta, muiltakin siis kuin omalta kantiltamme. Kunnallisessa päätöksenteossa kun pitää osata ajatella kokonaisuuksia ja pyrkiä joko pienimpään pahaan tai uuden rakentamisessa kuntalaisten maksimaaliseen hyötyyn. Kalliit investoinnit pakottavat usein säästämään jossakin muussa. Aivan samalla tavalla kuin omissa kotitalouksissammekin joudumme toimimaan. Pohjatonta kukkaroa kun ei ole kaupungilla eikä valtiollakaan, vaikka välillä sellaiseen sorrumme uskomaan.

Tältä vuodelta odotan mm. ihmisille uusia työllistymisen mahdollisuuksia, kouluihin ja työpaikoille hyvää työskentelyilmapiiriä sekä terveydenhuollon tarpeisiin vastaamiseen parempia mahdollisuuksia. Paljon muitakin tarpeita meillä täällä toki on, mutta eivät ne luettelemalla parane. Tekemistä siihen tarvitaan, ja meidän ihmisten hyvää yhteistyötä kaikilla tahoilla.

Merja Vahter

merja.vahter@lahti.fi
www.merjavahter.fi

R A I N E N S A N A N E N

Kiekosta

Tiuhaan pelattava kiekkoliiga puhuttaa tappeluineen. Tahdotteko tietää mielipiteeni kärhämistä? No, kerron silti.
***
En kannata tappeluita missään enkä missään muodossa. Nyrkkeily omana lajinaan sallittakoon, onhan siellä suojukset ja tuomarit. Mikä hiton oikeus kiekkoilijoille on hanskata ilman seuraamuksia? Ei mitään. Muissakin lajeissa tunteet kuumenevat, mutta harvoin, jos silloinkaan alkaa mättely ja jos alkaa, pelurit ulos ja pitkä panna. Oikein.
***
Kiekossa voitaisiin minusta mennä siihen, että aloittaja ulos ja viisiminuuttinen. Nyrkkeilyyn mukaan haastettu selviäsi kakkosella ja saisi sen jälkeen jatkaa peliä. Tappelut vähenisivät, mutta silti niitä nähtäisiin. Tuomareilta vaatisi silmää nähdä aloittaja, mutta onhan niitä siellä neljä ja kaikken kukkuraksi kalliit videolaitteet.
***
Älä käsitä väärin. Tykkään kovasta pelistä. Puhtaat taklaukset ovat kuin ketsuppi makaroonilaatikkoon. Parasta ovat kuitenkin kynät, syöttöketjut, suorat laukaukset ja maalivahtien haamukopit.
Eniten vihaan takaapäin törkkimistä ja mailan päällä sorkkimista. Vain raukat tätä tekevät.
***
Ja sitten positiivisuudesta. Sitä pitää elämässä olla, mutta suomalaisessa kiekossa on taidettu mennä yli. Nuorten MM-kisoista tuli kuudes sija ja avainpakki Sami Vatanen toitotti: ” Älyttömän hyvät kisat meiltä.” Valmentaja Lauri Marjamäki säesti: ” Pelitapamme toimi, joukkue oli erittäin sitoutunut, olimme kaikissa tilastoissa kärjessä… jne.” Perhana, kuudes on kuudes! Jos näitä nuoria tähän malliin paapotaan, ei niistä koskaan pelimiehiä tulekaan.
***
Yksi juttu vielä. Kun Venäjä meni lopussa meikäläisten ohi, kertoi Marjamäki ikäänkuin puolustellen, etteivät ne kolme viimeistä vastustajan maalia mitään pelitapamaaleja olleet vaan yksilösuorituksia. Oho, siis Suomessa on alettu puhua jossain piireissä (lue Sihvonen), että pelikirja on kaiken A ja O. Onhan se hyvä olla, mutta kaukalossa pelaaja on lopulta aina yksin ilman mitään opusta kainalossaan. Silloin ratkaisevat taito ja oivallus. Sitä Pelsuillekin lisää!
***
Toivotan kaikille lukijoilleni positiivisesti hyvää vuoden jatkoa. Miksi tähyillä eilistä, kun kaikki suurimmat asiat tapahtuvat edessäpäin?

Raine Järvinen

SPORTTINURKKA 14.1.201

Pelicans sinnittelee yhä

Pelicans on vihdoinkin saanut pelinsä kulkemaan ainakin kotiluolassa, sillä viimeiset seitsemän kotipeliä ovat tuottaneet 15 pistettä maalierolla 22 – 7 ! Harmi että putkeen mahtui pari tiukkaa 0 – 1 tappiota otteluista, jotka olivat täysin voitettavissa. Vielä kun tuo hyvä kotipelaaminen saataisiin jollain ilveellä siirrettyä myös vieraskaukaloihin, sillä enää eivät pelkät kotivoitot riitä.

Puolustuspeli tuntuu nyt ainakin toimivan mallikkaasti ja silloinkin kun puolustajat koomailevat omalla alueella, löytyy Pelsuilta maalinsuulta kaveri, joka nappaa ne tarvittavat gamesaverit. Eipä ihme, että Niko Hovinen taitaa johtaa Ilta-Sanomien tähtipelaajakisaa. Toisaalta se kertoo kaiken olennaisen lahtelaishyökkääjien tehoista. Niitä nähdään liian harvoin. Saas nähdä saadaanko Hovinen pidettyä Lahdessa vielä ensi kaudella, sen verran vakuuttavaa jälkeä mies on tällä kaudella tehnyt maalinsuulla ja kysyntää on kuulemma löytynyt jo NHL-kaukaloissa asti.

Niko Hovinen on matkalla taalajäille? 

Play off- viivakin on nyt ”vain” enää 10 pisteen päässä. Kymmenentenä keikkuu vaisusti pelannut Kärppälauma, jonka miljoonamiesten voidaan katsoa flopanneen liki täydellisesti. Lisäksi liipasimella on Tappara, joka on vain pari pistettä edellä Kärppiä. Muut joukkueet ovat jo Pelicansilta selkeästi karussa. Nyt Pelsuille vielä muutama voitto putkeen ja johan alkaa Tampereen ja Oulun poikiakin kylmäämään. Toisaalta TPS ja Saipakaan eivät vielä ole pelistä pois, jos heillä jostain kumman syystä peli alkaisi kulkemaan paremmin ja tulosta tulisi tasaisemmin.

Optimistisesti ajatellen Kärpät ja Tappara ajetaan kiinni ja Lahdessa nähdään kuin nähdäänkin keväällä orastavaa playoff-parran kasvua.Pessimisti odottaa tietenkin jo vesi kielellä karsintoja Jukureita tai KooKoota vastaan. No, kaiken nähnyt ja kokenut Omalähiön urheilutoimitus kertoo kuitenkin syvällä rintaäänellä ja suurella tietämyksellä Pelicansin päätyvän tänä vuonna sijalle 12. Tämä kausi sössittiin jo alkukaudesta, joten parempaa sijoitusta ei ole luvassa. Ehkä sitten ensi kaudella….

Useat liigaseurat ovat jo alkaneet julkaisemaan jatkosopimuksia ensi kaudelle, koskakohan Pelicans avautuu uusista jatkosopimuksista? Ettei joku vaan ehdi nappaamaan Tyrväistä ja Hovista nenän edestä, sillä nyt jo villit lätkähuhut kertovat mm. Tyrväisen siirtyvän ensi kaudeksi narripaitoihin…

FC Lahti uusi taustavoimansa

FC Lahti ilmoitti tällä viikolla, että Lasse Lagerblom nousee valmennustiimiin ja vanha kuhnuri Lasse Peltonen ottaa vastaan joukkueenjohtajan tehtävät Mika ”Milli” Viljaselta. Näinköhän Milli malttaa jatkossa paneutua pelkästään postinjakelun ongelmiin? Tähän porukkaan kun lisätään vielä uusi tj Ari Koskinen, on Lahti uudistanut valmennus- ja toimistonväen melko totaalisesti.

Uusin pelaajasopimus on vanha tuttu keskikenttäjyrä Jukka Veltheim ja eiköhän Uusi Lahti cupin aikoihin muutama muukin uusi nimi vielä selviä. Itse kuningaskin on liittymässä Lahden harjoitusvahvuuteen, joten jännityksellä odotetaan mikä on Litin jatkosuunnitelma. Nähdäänkö mies liigassa vai lähteekö Litti viime töikseen nostamaan Lahden takaisin liigaan. Muutamat Lahtea kiinnostavat pelaajat mm. Huuhka odottelevat vielä tarjouksia liigasta, mutta jos ei liigapaikka aukea, on FC Lahti seuraavana jonossa parhaiten liksaa maksavana divarijoukkueena.

Liigapaikasta sen verran, ettei Hakan ja AC Oulun liigalisenssiä ole vielä hyväksytty. Kyseisillä seuroilla oli jo viime vuonna suuria vaikeuksia viedä kautta läpi, joten hieman kummastuttaa näiden seurojen roikuttaminen liigassa. Helmikuun ensimmäinen päivä on näiden seurojen kohdalla se viimeinen päivä saada asiansa tarvittavaan kuntoon. Jos homma ei onnistu, saattaa Veikkausliigasta aueta muutama vapaa paikka…

Ehdottomasti peukkua täytyy nostaa Henri Toivomäelle, joka teki Ajaxin kanssa 3 vuoden sopimuksen, jonka myötä nuoren miehen ura on kovassa nosteessa. Taitaa Henkka olla seuraava lahtelainen maajoukkuepelaaja.

Kausi tosiaan alkaa jo parin viikon päästä Uusi Lahti Cupin merkeissä.
Siellä voi FC Lahden lisäksi katsastaa myös Kuusysin nykykunnon. Onhan se käytävä katsastamassa!

-Pete Salomaa-

AJANKOHTAISTA -arkisto

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011